Lue keskustelun säännöt.
Lapsi 12v valittaa, että olemme liian köyhiä
15.07.2025 |
Suoraan sanottuna olen jo tympääntynyt lapseeni, joka vaikuttaa hemmotellulta ja vertailee meidän elintasoamme joihinkin jenkkitubettajiin, joita seuraa. Olemme siis ihan hyvin toimeentuleva perhe, ja me vanhemmat ollaan tehty kovasti töitä saadaksemme lapsillemme vähän paremman elämän kuin mitä meillä oli. Ollaan molemmat köyhistä oloista ja ponnisteltiin tiemme ylempään keskiluokkaan.
Siksi lapsen tyytymättömyys ärsyttää minua. Me ei todellakaan olla köyhiä, eikä hän tiedä, miltä oikeasti tuntuu, kun rahat ei riitä ruokaan eikä kunnon vaatteisiin. Tunnen olevani pahalla päällä ja minua harmittaa, kun tuntuu, ettei ponnistelujani arvosteta. Ennen teimme paljon asioita yhdessä ja arki oli kivaa, nautimme ilmaisistakin asioista ja ylipäätään yhdessäolosta, mutta nyt se ei vaikuta enää kelpaavan hänelle. En jaksa enää olla niin positiivinen tai jaksa touhuta lapsen kanssa, kun hän koko ajan kitisee siitä, miten hänellä elämä on surkeaa, kun ei saa uusinta iPhonea tai pelikonsolia, tai pääse ulkomaille koko ajan lomalle, tai muuta vastaavaa. Ollaanko me itse luoneet hänestä tuollaisen materialistisen hirviön?
Kommentit (84)
Kohta pääsee kesätöihin. Ja sitten oikeisiin töihin. Ei hätää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma koskettaa lähinnä juurikin ylemmän keskiluokan lapsia. Kun on päästy kalliin ja hyvän elämän makuun sitä huomaa nopeasti, että mikään ei riitä.
Jos katselee tubesta videoita ja shortseja rikkaampien maiden olosuhteista niin käyhän siinä suomalaisen keskiluokkaisen helposti kateeksi vauraampia.
Lapset eivät vielä ymmärrä sitä että Suomi on sosialismin kurjistama maa, jossa keskiluokkainen perhe ajaa vaatimattomalla kotterolla, ei omista luksustuotteita, ei lomaile hienoissa lomakohteissa ja hotelleissa.
He eivät voi ymmärtää että jos Suomi olisi USA:n osavaltio, se olisi niistä ylivoimaisesti köyhin.
Lapsille on tietenkin hyvä tehdä selväksi, että rahaa tulee tekemällä töitä, mutta mielestäni vielä tärkeämpää on käydä keskusteluja arvoista ja siitä että hengen köyhyys on ankeampaa, kuin se, ettei aina saa kaikkea mitä haluaa.
On arvovalinta mihin rahansa käyttää. Yhtä lastamme kiusattiin koulussa, koska meillä oli vanha auto. Selitin lapselle, että valitsimme isänsä kanssa, että ostamme lapsille harrastusvälineitä ja soittimia ja maksamme harrastusmatkoja koti-ja ulkomaille. Tämä oli meistä tärkeämpää kuin uusi auto.
Omat lapseni ovat aina olleet empaattisia, eivätkä ole vaatineet paljoa. Ehkä tässäkin suhteessa meillä on käynyt hyvä tuuri.