Lue keskustelun säännöt.
Ajatelkaa järkevästi puolestani, please
30.03.2007 |
En pysty siihen itse.
Mies petti. Ei ollut ensimmäinen kerta ja tiesi, ettei saa toista kertaa anteeksi.
Nyt pitäisi erota.
Olen hoitovapaalla ja raskaana. Lapset 4v ja 2v. Asumme avomieheni asunnossa. Lapset joutuvat muuttamaan kanssani pois kotoa. Mutta mihin??? Minulla ei ole juurikaan tuloja tässä tilanteessa ja äitiysloman jälkeen on työpaikkakin varmaan mennyt (yt:t tulossa). Minulla on n. 70 tuhatta rahaa oman asuntoni myynnistä, mutta sillähän ei saa uutta kotia meille. Pankista en tietenkään saa lainaa näillä tuloilla ja milläpä sitä maksaisinkaan. Eli, onko ainoa vaihtoehto lähteä vuokralle ja kuluttaa siihen asuntorahojani? Tuntuu niin tyhmältä elää säästöillä, mutta voisivathan asiat tietenkin huonomminkin olla.
Lasten vuoksi haluaisin muuttaa heti pitkäaikaiseen uuteen kotiin, etteivät he joutuisi monesti muuttamaan. Muutenkin tämä on todella suuri muutos heille.
Kuinka pienessä asunnossa me mahduttaisiin elämään?
Sittenhän on vielä henkinen kärsimys. Miten ihmeessä selviän ja jaksan vielä uuden lapsen saamisen tähän tilanteeseen.
Kommentit (26)
jos voisin kuolettaa tunteet. Miten se tehdään?
Nyt tuntuu siltä, että olo helpottuisi kun ei enää asuisi samassa talossa. Käytännössä varmaan suren eroa kuitenkin vielä vuosikaudet.
Pelottaa myöskin jos en lähde heti, etten lähde koskaan - tai ainakaan ennen seuraavaa pettämistä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on rahaa 70 000. Se on ihan mieletön summa!
Otat eka vuokra-asunnon. Sitten alat etsiä omaa. Ihan satavarmasti saat lainan kuin lainan. Sähän pystyt asuu jossain kolmiossakin ihan kivasti. Ne maksaa alta satasenkin. Sä saat ostettua pienmmältä paikkakunnalta vaikka talon tolla summalla.
Haet sen vuokra-asunnon ensin ja mietit sijoitustasi sittn.
Tilanne nostaa tunteet pintaan. Muutat nyt heti niin saat asiat vielä rullaamaan ennen lapsen syntymää. Neuvolassa käytjuttelemassa ja ne järkkää sulle aluksi perhetyöntekijän.
Sitäpaitsi eihän tilanteesi ole YHTÄÄN huono noin taloudellisesti ajatellen, sinulle on hillitön summa rahaa säästössä jolla pääset tosiaan helpostikin omillesi.
MONELLA VASTAAVASSA TILANTEESSA OLLEELLA EI OLE OLLUT PENNIN PYÖRYLÄÄ SÄÄSTÖSSÄ JA SILTI ON SELVITTY!!!
Saathan sinäkin asumistuen yms yms yms..
Jos se ero on nyt se ratkaisu, niin minä olisin hyvilläni että sitä rahaa on! Ainakin te pärjäätte lasten kanssa!
Mutta jotenkin tuntuu että et sinä taida oikeasti haluta sitä eroa? Oletteko puhuneet perheneuvolasta tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääset varmasti jonon ohi tilanteesi perusteella. Niissä on kuukausikulut yleensä paljon pienemmät kuin vuokra-asunnoissa.
Onko sinulla hyviä ystäviä/sukulaisia lähistöllä jotka vosivat auttaa sinua arjen askareissa ja kenelle voisit kertoa tilanteestasi?
Saatte varmaankin jonkin väliaikaisen vuokra-asunnon, kaksio tai kolmio riittää. Kaksiossa lapsille oma huone ja itse nukkuu olkkarissa tai sitten jos saatte kolmion, niin toiseen lapset ja toiseen sinun huoneesi. Vauva kuitenkin nukkuu ainakin alkuun kanssasi makkarissa/olkkarissa.
Jäät ensin äitiyslomalle ja sitten vain töitä hakemaan. Jos haluat, voit olla kolme vuotta lasten kanssa kotona. Luulisi sinä aikana töitä löytyvän.
Tsemppiä, kyllä kaikki lutviutuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noissa firman yt neuvotteluissa olet varsin suojatussa asemassa ollessasi äitiyslomalla, joten tuskin se työpaikka mennyttä on.
Kohtuuhintaisen (paikkakunnasta riippuen...) kerrostalokolmion laina jää aika pieneksi, ja asumiskustannukset vastikkeineen varmasti pienemmäksi kuin vuokran maksaminen vastaavasta asunnosta. Vähän aikaa selviää ahtaammissakin tiloissa, kun on pakko.
Tsemppiä kovasti sinulle ja lapsillesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat ovat yleensä hyvillä paikoilla, suhteellisen uusia ja hyvin varusteltuja kämppiä. Sinulla on varaa maksaa asumisoikeusmaksu suoraan ja saat sen rahan sitten takaisin indeksein korotettuna kun muutatte ehkä joskus omaan.
Sulla on kuule hyvin asiat, siinä mielessä, että sulla on rahaa. Mulla ei ollut mitään, kun lasteni kanssa lähdin. Meni tosi pitkään ennen kun arki alkoi sujumaan eli lisästressi oli valtava...
Mutta tsemppiä sulle, en todellakaan halua sua syyllistää omaisuudestasi =), kamala tilanne sulla, mutta SINÄ SELVIÄT!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vapautuvan tai vapaan asunnon saa pienimmän järjestysnumeron omaava hakija.
alla
Vierailija:
noissa firman yt neuvotteluissa olet varsin suojatussa asemassa ollessasi äitiyslomalla, joten tuskin se työpaikka mennyttä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta luultavasti heti kun haluan palata sinne, koska minulle ei ole siellä enää töitä mitä tehdä. Ei ole varmaa onko koko firmaa enää sitten.
Ap
Nyt on vakavan keskustelun paikka. Sinun ja miehesi on pakko hakea ulkopuolista apua tilanteeseenne. Silloin voitte miettiä tilannettanne siten että keskustelu ohjautuu oikeaan suuntaan. Tässä ei ole kysymys vain teistä kahdesta, vaan myös lapsistanne. Miehesi käytös on vastuutonta, hänellä on kaksi pientä lasta ja kolmas tulossa ja ukkeli heiluu kylillä kuin pahainen teini. Tilanteen on muututtava. Joka tapauksessahan se on nyt muuttunut, mutta kun saatte keskusteluapua niin voitte yrittää objektiivisesti miettiä mikä on pienin paha tässä tilanteessa ja onko teillä vielä tahtoa jäljellä päästä tästä yli.
Jos päädytte eroon, niin silloin on omaisuuden osituksen paikka (jos olette aviossa ja teillä ei ole erityistä avioehtoa). Siten voit aloittaa uudestaan ja sinulla on kuitenkin rahaa. Osaomistusasunto voisi ehkä olla mukava ratkaisu, siihen ei tarvita niin isoa pesämunaa. Tuo 70 000 on jossain päin Suomea ihan kohtuullinen pesämuna myöskin asunnon hankintaan, tietty jos asutte eteläsuomessa niin siellä se ei kyllä riitä.
Voimia sinulle! Kerrohan mitä tapahtuu jatkossa, me kyllä täällä tsempataan sua ja tuetaan.
Anna paskiaisen pettää ja elättää samalla sinua ja lapsiasi. Koita samalla järjestää olosuhteesi sellaiseksi, että pärjäät jonain päivänä omillasi. Ja jos rakkaus on kuollut, etkä halua makaa miehesi kanssa niin älä sitten tee niin. Omilla sormilla pärjää mainiosti!
ja kysyisit lisää lainaa pääomasi päälle. Pari vuotta voit varmasti saada lyhennysvapaata asuntolainasta ja maksat vain korot. Toisaalta voit kysyä vuokra-asuntoa ja pistät pääomasi vähäksi aikaa korkeakorkoiselle säästötilille ja katsot asunnon ostoa sitten myöhemmin rauhassa. Aso-asunontoja en ymmärrä ollenkaan. Mielestäni kolmio on jo sen kokoinen asunto missä voisin kuvitella 2-3 lapsen kanssa pärjääväni. Mielummin vähän niukemmat tilat kuin taloudellisesti liian ahdistava elämä.
Itselläni on sijoitusasunto (talomme miehen nimissä), josta saan aikoinaan myyntivoittoa suunnilleen saman verran ja kyllä tuo on jo yksinhuoltajalle ihan hyvä pesämuna pahan päivän varalle. Onnea uuteen elämään ja rohkeutta ottaa nyt ne ratkaisevat askeleet.
Antaisin miehen maksaa ja auttaa kun vauva syntyy. On meinaan rankkaa ryhtyä YH:ksi ja saada vauva samaan aikaan. Tosin en enää välittäisi vaan alkaisin järjestelemään elämääni siihen suuntaan että olisi rahallisesti helpompi irroittautua avioliitosta myöhemmin. Jäisin ainakin vuodeksi jotta voisin valmistella kaiken rauhassa ja olisi vauva aika helpompaa. Tosin tämä vaatii ettet enää välitä miehestäsi vaan keskityt vain itseesi ja lapsiin.
jos et lähde vaikka olet aiemmin tehnyt selväksi että niin tulisi tässä tilanteessa käymään niin mies alkaa kohdella sua kuin kynnysmattoa.
sta aivan uudella tavalla ja osoittaa sinulle kunnioitusta, jota nyt ei ole ollut. Älä kuitenkaan lankea siihen ansaan, niin vain pettäjä toimii, häntä ajaa eteenpäin halu valloittaa. Mieti nyt kuitenkin vielä tätä vitkutusmahdollisuutta, se on sinulle kuitenkin niin paljon helpompaa, siis kunhan saat ne tunteet kuoletettua.
Vierailija: