Lue keskustelun säännöt.
Lupiini kohu
13.07.2025 |
..olen 55v ja lapsesta asti ollut pellot ja pientareet näitä täynnä.Mikä juttu tää on.
Kommentit (61)
LUPIINI
- vieraslaji
- leviää vauhdilla
- vie muilta/suomalaisilta kasveilta tilaa
- myrkyllinen hyönteisille
- ei tarjoa pölyttäjille ruokaa/mettä
(---> pölyttäjät kuolevat ---> ruoka loppuu maailmasta ---> ihminen kuolee)
YLE: Ilman pölyttäjiä ja ennen kaikkia mesipistiäisiä kimalaisia ja mehiläisiä maapallon ravintoverkosto romahtaisi. Ihmiskunnan sadasta tärkeimmäistä viljelykasvista 70:n pölyttämisen hoitavat juuri mesipistiäiset.
Olisiko tässä tarpeeksi painavaa syytä miksi lupiini pitää hävittää!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloittaja hieman vajaa.
T. 55v
Vierailija kirjoitti:
Se, että lupiini on vieraslaji eli ei kuulu Suomen luontoon.
On vallannut kasvullaan liikaa tilaa alkuperäislajeilta.
Ei se ole ollut vieraslaji aikoinaan
Lupiini ei tarjoa pölyttäjille ruokaa.
_______
Ilman pölyttäjiä ja ennen kaikkia mesipistiäisiä kimalaisia ja mehiläisiä maapallon ravintoverkosto romahtaisi. Ihmiskunnan sadasta tärkeimmäistä viljelykasvista 70:n pölyttämisen hoitavat juuri mesipistiäiset.
Jos ne kuolevat, ensin loppuu ruoka kasvinsyöjiltä ja sitten niitä syöviltä lajeilta. Kauhuskenaarion päässä on maapallo, jossa maasto on kuivunut aavikoksi, koska kasvillisuus on kadonnut, ja nälkä ja jano tappavat eläinlajin toisensa jälkeen.
Turvassa ei ole silloin myöskään ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
LUPIINI
- vieraslaji
- leviää vauhdilla
- vie muilta/suomalaisilta kasveilta tilaa
- myrkyllinen hyönteisille
- ei tarjoa pölyttäjille ruokaa/mettä
(---> pölyttäjät kuolevat ---> ruoka loppuu maailmasta ---> ihminen kuolee)
YLE: Ilman pölyttäjiä ja ennen kaikkia mesipistiäisiä kimalaisia ja mehiläisiä maapallon ravintoverkosto romahtaisi. Ihmiskunnan sadasta tärkeimmäistä viljelykasvista 70:n pölyttämisen hoitavat juuri mesipistiäiset.
Olisiko tässä tarpeeksi painavaa syytä miksi lupiini pitää hävittää!!!
Lupiini on asetettu liian myöhään vieraslajiksi. Se olisi pitänyt tehdä 70 luvulla tai aiemmin
Tavallaan turha itkeä nyt kun maito on jo kaatunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minun lapsuudessa ollut lupiineja. Muistan että äiti toi siemeniä vasta 1980-luvulla ja sitten olikin pian koko takapiha lupiinien vallassa. Niitä hävitetään vieläkin joka vuosi. On todella sitkeä kasvi.
Etelässä oli jo 70 luvulla lupiineita. Ihalin niitä aina ja kauniita ovat. Hävittäminen nyt on liian myöhäistä
Vierailija kirjoitti:
No voin kyllä varmana tietona sanoa kun asun tätä taloa Joensuussa että 67 vuotiaana ämmänä jo lapsena oli pellot ja pientareet näitä täynnä.Niitto ei auta,voi teitä kaupunkilaisia.Pitäisi kulottaa tai kaivaa juurineen maasta ja viedä eri planeetalle.Hölmöläisten hommaa tuo niitto kun se ek auta.Iät ajat noita ollut.Samoin kurttu ruusut.
Auttaapas niittäminen. Lupiinu ei leviä juuresta, joten se ei leviä jos siementen itäminen estetään eli niitetään kukat. Silloin kasvi on myös luovuttanut suuremman osan ravinteistaan ja elinvoimastaan sinne kukkaan eli heikkenee kun kukka katkaistaan pois. Niittämällä olen onnistunut hävittämään lupiinit omalta maaltani. Tietysti vanhat siemenet säilyy maassa pitkään, mutts katkoo taas vaan jos yksittäisiä vielä putkahtelee esiin.
-maalainen Keski-Suomen yläpuolelta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksiköhän ne kimalaiset sitten niissä lupiininkukissa innoissaan pörrää, kun ei ruokaakaan tule ja vallan myrkyttyvät? Ehkä mun mökin pihassa on jotain muuta lajiketta.
Kuten joku tuossa kirjoitti, niin lupiinien niitto tai repiminen ei auta yhtään mitään. Lupiinilla on porkkanamainen paksu ryhmyinen juuri, jota ei saa maasta kuin lapiolla tai ehkä jollain vanhanajan myrkyllä. Ei se välitä niittämisestä mitään, vaan alkaa oitis kasvattaa uusia versoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän ne kimalaiset sitten niissä lupiininkukissa innoissaan pörrää, kun ei ruokaakaan tule ja vallan myrkyttyvät? Ehkä mun mökin pihassa on jotain muuta lajiketta.
Kuten joku tuossa kirjoitti, niin lupiinien niitto tai repiminen ei auta yhtään mitään. Lupiinilla on porkkanamainen paksu ryhmyinen juuri, jota ei saa maasta kuin lapiolla tai ehkä jollain vanhanajan myrkyllä. Ei se välitä niittämisestä mitään, vaan alkaa oitis kasvattaa uusia versoja.
Se antaa sieltä juuresta ravinteet kukalle, eli jos lupiinin katkaisee sen kukkiessa, niin kasvin elinvoima hupenee eikä se seuraavana.kesänä pysty tuottamaan yhtä isoa kukintoa. Kun sen kukinnon katkaisee joka kesä niin lopulta kasvi kuihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen aina kukinnan jälkeen kerännyt siemenvarret jätesäkkiin. Tälläkään ei ole mitään vaikutusta kasvin elinvoimaan sinänsä, muttei ihan kauaksi pihapiiristä karkaa. Kattopellin jos laittaa pariksi vuodeksi päälle, niin sillä saa kukintoja rajattua...
Mutta pihlaja-angervo vasta mukava kasvi onkin. Sitäkin pitäisi alkaa mökiltä häätämään. On tuommoiset 10x10m pensaikot, 80-luvulla istutettuja. Valtaisi koko tontin, ellei joka vuosi taistele vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minun lapsuudessa ollut lupiineja. Muistan että äiti toi siemeniä vasta 1980-luvulla ja sitten olikin pian koko takapiha lupiinien vallassa. Niitä hävitetään vieläkin joka vuosi. On todella sitkeä kasvi.
Etelässä oli jo 70 luvulla lupiineita. Ihalin niitä aina ja kauniita ovat. Hävittäminen nyt on liian myöhäistä
Miten niin? Tien pientareet ovat vain pieni osa Suomen pinta-alasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Angervoa on myös puskat täynnä - mutta tuolla joen varressa ne lienee ihan suomalaista kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina kukinnan jälkeen kerännyt siemenvarret jätesäkkiin. Tälläkään ei ole mitään vaikutusta kasvin elinvoimaan sinänsä, muttei ihan kauaksi pihapiiristä karkaa. Kattopellin jos laittaa pariksi vuodeksi päälle, niin sillä saa kukintoja rajattua...
Mutta pihlaja-angervo vasta mukava kasvi onkin. Sitäkin pitäisi alkaa mökiltä häätämään. On tuommoiset 10x10m pensaikot, 80-luvulla istutettuja. Valtaisi koko tontin, ellei joka vuosi taistele vastaan.
Kannattaa katkaista ne ennen kuin ovat siementäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän ne kimalaiset sitten niissä lupiininkukissa innoissaan pörrää, kun ei ruokaakaan tule ja vallan myrkyttyvät? Ehkä mun mökin pihassa on jotain muuta lajiketta.
Kuten joku tuossa kirjoitti, niin lupiinien niitto tai repiminen ei auta yhtään mitään. Lupiinilla on porkkanamainen paksu ryhmyinen juuri, jota ei saa maasta kuin lapiolla tai ehkä jollain vanhanajan myrkyllä. Ei se välitä niittämisestä mitään, vaan alkaa oitis kasvattaa uusia versoja.
Se antaa sieltä juuresta ravinteet kukalle, eli jos lupiinin katkaisee sen kukkiessa, niin kasvin elinvoima hupenee eikä se seuraavana.kesänä pysty tuottamaan yhtä isoa kukintoa. Kun sen kukinnon katkaisee joka kesä niin lopulta kasvi kuihtuu.
No, pitää testata, vaikka olen hieman skeptinen...
Minä taas olen kuullut tästä asiasta jo vuosia. Ei tämä ole mikään uusi "kohu", eivätkö ihmiset todella ole ollenkaan tietoisia ympäröivistä asioista ja luonnon tolasta täällä päin? Jo vuosikausia sitten puhuttiin siitä, kuinka lupiinit vievät suomalaiselta horsmalta tilan ja ne kuolevat pian pois. Onko kaikki täällä jotain pääkaupunkilaisia, vai mikä homma?
Vierailija kirjoitti:
Angervoa on myös puskat täynnä - mutta tuolla joen varressa ne lienee ihan suomalaista kantaa.
Mesiangervo on kotoperäinen laji.
Lupiini, erityisesti komealupiini, on haitallinen vieraslaji Suomessa, eikä se tuota mettä, jota mehiläiset voisivat käyttää ravinnokseen. Lupiinin kukat houkuttelevat pölyttäjiä, mutta niiden siitepölyssä oleva myrkyllinen lupaniini voi olla haitallista erityisesti kimalaisille ja mehiläisille, heikentäen niiden lisääntymistä. Lisäksi lupiini ei tarjoa mettä ravinnoksi, ja sen leviäminen syrjäyttää muita kasveja, mikä vähentää luonnon monimuotoisuutta ja ravinnon saatavuutta pölyttäjille.
____
Lupiinin haitat:
Haitallinen vieraslaji:
Komealupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, mikä tarkoittaa, että sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty
Syrjäyttää muita kasveja:
Lupiini leviää tehokkaasti ja valtaa kasvutilaa luonnonkasveilta, vähentäen kasvilajiston monimuotoisuutta.
Myrkyllinen siitepöly:
Lupiinin siitepöly sisältää lupaniinia, joka on myrkyllistä monille pölyttäjille, kuten kimalaisille ja mehiläisille, ja vaikuttaa haitallisesti niiden lisääntymiseen kertoo Yle.
Ei mettä hunajantuotantoon:
Lupiinin kukissa ei ole mettä, joten se ei sovellu hunajantuotantoon.
Levittäytyy laajalle alueelle:
Lupiini leviää tehokkaasti juuriston ja siementen avulla ja voi levitä jopa metsiin, kertoo Yle.
Toimiva linkki
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011362570.html