Tietääkö nykyinen puolisosi kuka on elämäsi suurin rakkaus?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietää, se on hän itse.
Minä myös elämäni rakkauden kanssa.
En tiedä millainen sadisti pitäisi muutenkaan olla, että kertoisi puolisolleen, jos näin ei olisi. Että jossain on joku, josta ei ikinä pääse yli. Hyi hitto.
Mitä sitten pitäisi vastata, jos puoliso älyäisi kysyä asiaa? Pitääkö valehdella?
Ehkä sitten olisi parempi olla sanomatta mitään.
Jos minä keskustelisin sen ihmisen kanssa 25-30 vuoden kuluttua, niin en odottaisi, että aloittaisimme suhteen. En edes haluaisi sitä. Noin muuten voisi olla ihan hyvä puhua siitä mikä sen juttumme vaikutus oli minuun. Ja päinvastoin, jos hän haluaisi puhua siitä. Voisimme keskustella siitä miten meillä molemmilla on mennyt elämässä. Yhteydenpitoa ei mielestäni tarvitsisi jatkaa sen jälkeen, jotta kumpikaan ei alkaisi toivoa jotakin enemmän. En tiedä voisiko tällainen onnistua.
Minulla ei ole suurta rakkautta. Menin puolisoni kanssa yhteen koska hän oli paras mitä pystyin saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tietää. Seurusteltiin nuorena lyhyen ajan enkä koskaan päässyt hänestä yli. Olin aivan varma, että mun elämäni rakkaus pääsi karkuun. Eleltiin erillämme lähes 25 vuotta toisten puolisoiden kanssa. Hän erosi vähän ennen mua ja minä sitten myöhemmin. Tavattiin uudestaan ja rakastuttiin aivan niinkuin nuorina. Nyt ollaan oltu yhdessä 2,5 vuotta enkä vaihtaisi häntä kehenkään.
Itse en kyllä ikinä uskoisi, että olen jonkun elämän suuri rakkaus, jos hän olisi ensin jättänyt minut ja sitten vasta 25 vuoden päästä ottaisi uudestaan yhteyttä.
Sanoinkin että HÄN on mun elämäni rakkaus. Missään vaiheessa en sanonut olenko minä hänelle se yksi ja oikea. Tosin tällä hetkellä näyttäisi siltä.
Kyllä se suurin rakkaus on sitä kun olemme pitäneet huolta toisistamme ja koko perheestämme kaikissa tilanteissa näinä vuosina. Oli kerran sellainen suuri nuoruuden rakkaus, joka oli ihan erilaista. Ei se olisi kestänyt kaikkia näitä koettelemuksia, joita en olisi silloin osannut edes kuvitella.
Eipä taida juuri tietää, että se on hän itse.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan ihastuttu ajatukseen ja mielikuvaan, jolle kukaan oikea ihminen ei tietenkään pysty kilpailemaan. Kypsymättömiä ihmisenpuolikkaita sellaiset, jotka eivät saa asiaa käsiteltyä ja menevät siitä huolimatta suhteeseen sellaisen kanssa, joka ei tule ikinä täysin kelpaamaan.
Tämä!
Niin, se kumppani ei kelpaa siksi, koska ei itse osaa rakastaa häntä eli ihminen on itse kypsymätön rakastamiseen ja toisen ihmisen huomioimiseen.
Ei tiedä, koska ei ole vielä tullut vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan ihastuttu ajatukseen ja mielikuvaan, jolle kukaan oikea ihminen ei tietenkään pysty kilpailemaan. Kypsymättömiä ihmisenpuolikkaita sellaiset, jotka eivät saa asiaa käsiteltyä ja menevät siitä huolimatta suhteeseen sellaisen kanssa, joka ei tule ikinä täysin kelpaamaan.
Tämä!
"Ollaan ihastuttu ajatukseen ja mielikuvaan, jolle kukaan oikea ihminen ei tietenkään pysty kilpailemaan. Kypsymättömiä ihmisenpuolikkaita sellaiset, jotka eivät saa asiaa käsiteltyä ja menevät siitä huolimatta suhteeseen sellaisen kanssa, joka ei tule ikinä täysin kelpaamaan. "
Uskon kyllä, että sellaisia on. Minua vain olisi todella vaikea vakuuttaa siitä, että toinen edelleen rakastaa, vaikka itsekin rakastaisin. Sitä ei haluaisi joutua pettymään uudestaan ja vielä 25 vuotta myöhemmin.