Tietääkö nykyinen puolisosi kuka on elämäsi suurin rakkaus?

Kyllä tietää. Seurusteltiin nuorena lyhyen ajan enkä koskaan päässyt hänestä yli. Olin aivan varma, että mun elämäni rakkaus pääsi karkuun. Eleltiin erillämme lähes 25 vuotta toisten puolisoiden kanssa. Hän erosi vähän ennen mua ja minä sitten myöhemmin. Tavattiin uudestaan ja rakastuttiin aivan niinkuin nuorina. Nyt ollaan oltu yhdessä 2,5 vuotta enkä vaihtaisi häntä kehenkään.

Vierailija kirjoitti:

Aidon rakkauden voi kokea vain kerran elämässä ja senkin kokee vain promillen murto-osa. Olen tuollainen "onnekas". Miksi lainausmerkeissä? Koska ei olla yhdessä.

Ei ole totta.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että eräs tietää että ei ole miehensä suuri rakkaus. Yksi ihan kamala stoori jota en voi tässä edes kertoa. Ja vielä niin paha että taitaa tuntea nahoissaan että elää toisen naisen elämää - voitteko tätä edes ymmärtää? 

Miksi näin? Luulisi nyt jokaisen olevan suurimman rakkautensa kanssa, ellei tämä ole kuollut.

Tietää, onhan hän itse ainoa rakkauteni

Täysin eri kulttuuri ja maailmankatsomus ja muita erottavia tekijöitä. Kohtasimme kuitenkin toisemme ihan vaan ihmisinä. Se ei unohdu, mutta elämä jatkuu molemmilla ihan eri suunnissa. 

Tapailin joskus naista, joka kertoi ex-avomiehensä olleen elämänsä suuri rakkaus. Jostain syystä hän ei kuitenkaan löytänyt tästä mitään myönteistä sanottavaa.

Tietää, ei ole hän mutta hän on kuitenkin rakastettu ja arvostettu. Minä olen mieheni suuri rakkaus

Ei tietenkään kerrota. 

Exälle kerroin vasta erotessa, ketä oikeasti rakastan.

Exä hullaantui nuoresta työkaveristaan ja erotessamme sanoi minulle, että minä rakastin häntä enemmän kuin hän minua. Totuus oli, että minä tyydyin exään ja ajattelin hänen kanssaan usein kaiholla ensirakkauttani. Miehet on usein vietävissä.

Enää en tyydy. Ja exän nuorikkokin on jo häipynyt. Hymyilyttää. Ne kauniit muistot hänestä, jota oikeasti rakastan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietää, se on hän itse.

Minä myös elämäni rakkauden kanssa.

En tiedä millainen sadisti pitäisi muutenkaan olla, että kertoisi puolisolleen, jos näin ei olisi. Että jossain on joku, josta ei ikinä pääse yli. Hyi hitto. 

No jos niin olisi, niin pitäisihän siitä kertoa ennen kuin aletaan seurustelemaan. Muutenhan toinen luulee olevansa se suurin rakkaus, ja sitten se ei olekaan totta. Se täytyy saada tietää ennen suhteen alkua. Eri keskustelun aihe on, kannattaako ylipäätään aloittaa koko suhdetta jos on rakastunut toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että eräs tietää että ei ole miehensä suuri rakkaus. Yksi ihan kamala stoori jota en voi tässä edes kertoa. Ja vielä niin paha että taitaa tuntea nahoissaan että elää toisen naisen elämää - voitteko tätä edes ymmärtää? 

Miksi näin? Luulisi nyt jokaisen olevan suurimman rakkautensa kanssa, ellei tämä ole kuollut.

Jos suurin rakkauteni olisi kuollut (kuten sattumalta onkin), niin ei tulisi kyllä mieleenkään olla jonkun toisen kanssa. Kuolema tekee vain entistä vastenmielisemmäksi sen ajatuksen, että tyytyisi johonkin toiseen.

Outoa, jos tuollaisesta asiasta ei ole koskaan puhuttu, vaikka ollaan naimisissa. Mitä oleellisin asia.

Vierailija kirjoitti:

Tapailin joskus naista, joka kertoi ex-avomiehensä olleen elämänsä suuri rakkaus. Jostain syystä hän ei kuitenkaan löytänyt tästä mitään myönteistä sanottavaa.

Olleen. Eli ei ollut enää.

Elämäni rakkaus on puolisoni. Ja hän kyllä tietää sen. Tiennyt kohta 40 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietää, se on hän itse.

Minä myös elämäni rakkauden kanssa.

En tiedä millainen sadisti pitäisi muutenkaan olla, että kertoisi puolisolleen, jos näin ei olisi. Että jossain on joku, josta ei ikinä pääse yli. Hyi hitto. 

"Tykkään susta kyllä, mutta jos Lehtisen Jorma lukiosta tulee minua hakemaan, niin se on menoa."

Juuei, saa olla harvinaisen paha persoonallisuushäiriö, jos tuollaista sanoo toiselle. 

Kyllä minä ainakin haluaisin tietää, jos kumppanini rakastaisi jotain Lehtisen Jormaa enemmän kuin minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietää, se on hän itse.

Minä myös elämäni rakkauden kanssa.

En tiedä millainen sadisti pitäisi muutenkaan olla, että kertoisi puolisolleen, jos näin ei olisi. Että jossain on joku, josta ei ikinä pääse yli. Hyi hitto. 

 

No jos niin olisi, niin pitäisihän siitä kertoa ennen kuin aletaan seurustelemaan. Muutenhan toinen luulee olevansa se suurin rakkaus, ja sitten se ei olekaan totta. Se täytyy saada tietää ennen suhteen alkua. Eri keskustelun aihe on, kannattaako ylipäätään aloittaa koko suhdetta jos on rakastunut toiseen.

Entä jos seurustelua aloittaessa luulee, että tämä ihminen on nyt se elämän rakkaus, ja vasta naimisiin menon jälkeen tajuaa, että sittenkin esim. joku eksä on edelleen rakkaampi? Pitääkö se silloinkin kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietää, se on hän itse.

Minä myös elämäni rakkauden kanssa.

En tiedä millainen sadisti pitäisi muutenkaan olla, että kertoisi puolisolleen, jos näin ei olisi. Että jossain on joku, josta ei ikinä pääse yli. Hyi hitto. 

 

No jos niin olisi, niin pitäisihän siitä kertoa ennen kuin aletaan seurustelemaan. Muutenhan toinen luulee olevansa se suurin rakkaus, ja sitten se ei olekaan totta. Se täytyy saada tietää ennen suhteen alkua. Eri keskustelun aihe on, kannattaako ylipäätään aloittaa koko suhdetta jos on rakastunut toiseen.

 

Entä jos seurustelua aloittaessa luulee, että tämä ihminen on nyt se elämän rakkaus, ja vasta naimisiin menon jälkeen tajuaa, että sittenkin esim. joku eksä

Tapauskohtaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietää, se on hän itse.

Minä myös elämäni rakkauden kanssa.

En tiedä millainen sadisti pitäisi muutenkaan olla, että kertoisi puolisolleen, jos näin ei olisi. Että jossain on joku, josta ei ikinä pääse yli. Hyi hitto. 

Mitä sitten pitäisi vastata, jos puoliso älyäisi kysyä asiaa? Pitääkö valehdella?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tietää. Seurusteltiin nuorena lyhyen ajan enkä koskaan päässyt hänestä yli. Olin aivan varma, että mun elämäni rakkaus pääsi karkuun. Eleltiin erillämme lähes 25 vuotta toisten puolisoiden kanssa. Hän erosi vähän ennen mua ja minä sitten myöhemmin. Tavattiin uudestaan ja rakastuttiin aivan niinkuin nuorina. Nyt ollaan oltu yhdessä 2,5 vuotta enkä vaihtaisi häntä kehenkään.

Itse en kyllä ikinä uskoisi, että olen jonkun elämän suuri rakkaus, jos hän olisi ensin jättänyt minut ja sitten vasta 25 vuoden päästä ottaisi uudestaan yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tietää. Seurusteltiin nuorena lyhyen ajan enkä koskaan päässyt hänestä yli. Olin aivan varma, että mun elämäni rakkaus pääsi karkuun. Eleltiin erillämme lähes 25 vuotta toisten puolisoiden kanssa. Hän erosi vähän ennen mua ja minä sitten myöhemmin. Tavattiin uudestaan ja rakastuttiin aivan niinkuin nuorina. Nyt ollaan oltu yhdessä 2,5 vuotta enkä vaihtaisi häntä kehenkään.

 

Itse en kyllä ikinä uskoisi, että olen jonkun elämän suuri rakkaus, jos hän olisi ensin jättänyt minut ja sitten vasta 25 vuoden päästä ottaisi uudestaan yhteyttä.

Kyllä tällaisia tarinoita on. Mielestäni ei kuitenkaan pitäisi mennä enää myöhemmin yhteen sen suuren rakkauden kanssa, vaan selvittää se asia muuten itsensä kanssa. En tiedä olisiko sitten hyvä jossakin vaiheessa puhua asiat selviksi sen ihmisen kanssa. Itse en tehnyt näin. Ehkä.olisin päässyt hänestä nopeammin ja kokonaan irti, jos olisimme vielä tavanneet ja keskustelleet. Vaikea sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietää, se on hän itse.

Minä myös elämäni rakkauden kanssa.

En tiedä millainen sadisti pitäisi muutenkaan olla, että kertoisi puolisolleen, jos näin ei olisi. Että jossain on joku, josta ei ikinä pääse yli. Hyi hitto. 

 

No jos niin olisi, niin pitäisihän siitä kertoa ennen kuin aletaan seurustelemaan. Muutenhan toinen luulee olevansa se suurin rakkaus, ja sitten se ei olekaan totta. Se täytyy saada tietää ennen suhteen alkua. Eri keskustelun aihe on, kannattaako ylipäätään aloittaa koko suhdetta jos on rakastunut toiseen.

Ei tarvitse kuitenkaan mielestäni kertoa, kuka se on.