Johtajatason mies pahoinpiteli naisen julkisella paikalla arvoalueella: Isi älä!

Lapsensa kanssa liikkeellä ollut tunnetun yrityksen sektorijohtajana työskentelevä mies kävi käsiksi naiseen Kulosaaressa. Ulkomailla asunut nainen ei tuntenut alueen liikennejärjestelyjä ja erehdyksessä pyöräili jalkakäytävällä, mistä johtajamies raivostui suunnattomasti ja taklasi naisen katuun.

 

Miehen lapsi yritti puuttua tilanteeseen huutamalla: Isi älä! Mutta se ei pysäyttänyt miestä, joka kävi uhrin kimppuun vielä toistamiseen. Nainen sai ruhjeita, hänen termospullonsa särkyi ja silmälasit vääntyivät. Hän hakeutui lääkäriin tapahtuneen jälkeen. Mies yritti oikeudessa esittää uhria, väittäen, että nainen olisikin törmännyt häneen pyörällään ja kaatunut sen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan oikeus tuomitsi miehen pahoinpitelystä. Mies ilmoitti valittavansa hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei antanut hänelle jatkokäsittelylupaa. 

 

Tämäkö on se malli, jonka tuo mies halusi antaa pienelle lapselleen, että jos joku toinen ihminen ei tiedä jotain, tai tekee virheen, niin raivo ja väkivalta on se, jolla nämä tilanteet ratkaistaan? Millainen vanhempi, puoliso, työkaveri, tai esimies tällä tavoin toimiva ihminen on? Jutusta käy ilmi, että ensimmäisen taklauksen jälkeen nainen ei edes ymmärtänyt, miksi mies kävi häneen käsiksi ja kun hän kysyi, mies tuli kimppuun uudelleen. Miettikää nyt, että olisitte itse käymässä toisessa maassa ja ette tuntisi liikkennejärjestelyjä ja sen sijaan, että huomautetaan, ventovieras kävisi käsiksi? Siitä päätellen, että mies edes pääsi kimppuun, naisen on täytynyt pyöräillä todella hidasta vauhtia. 



Kaikista eniten itsellä on paha mieli tuon lapsen vuoksi, ei ole lapsen tehtävä suitsia vanhemman väkivaltaista käytöstä julkisella paikalla. Toivottavasti lapselle ei jää traumoja. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/22bb4bb5-b1e6-44ff-ba11-607e875a918c