Lue keskustelun säännöt.
Elämäsi 20vuotta sitten?
13.07.2025 |
13.7.2005 oli toinen lapsi tulossa, ihana mies, koira ja koti. Pikkulapsi arkea ja sitä aikaa kun perhettä perustettiin. Muistan lämmöllä tätä aikaa.
13.7.2025 on kolme pääsääntöisesti jo aikuisia lapsia ja eronnut. Koti, koira ja työpaikka löytyy. Työpaikkaa ei ollut 20v takaperin. Kovin tylsää aikaa verrattuna 20v takaiseen.
Miten teillä muilla lyhyesti kerrottuna?
Kommentit (48)
2005 asuimme ok talossa, joka kaipasi remonttia vähän sieltä ja täältä. Poika oli päiväkoti-ikäinen. Itse tein pätkätöitä, mies reissasi paljon oman työnsä takia.
2025 asumme samassa talossa, isot remontit on tehty. Kohta pitäisi maalata talo toiseen kertaan. Nyt asumme tässä kaksin, poika asuu jo omillaan, valmistuu pian yliopistosta ja suunnittelee häitään. Aion olla hyvä anoppi sille ihanalle tytölle, joka on poikani elämän valittu. Terveyshuolia minulla on paljon, välillä tuntuu, että kakkoskotini on yliopistollisessa sairaassa. Työpaikka on vaihtunut molemmilla, minulla myös ala. Pidän työstäni, jota voin tehdä oman jaksamiseni rajoissa. Parisuhde kukoistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2005 onneton parisuhteessa
2025 onnellinen sinkku
Vierailija kirjoitti:
2005 Esikoinen oli taapero ja olin hänen kanssaan kotona vielä kesän. Asuttiin kivassa rivarissa (poika, mies ja minä). Olin juuri kuullut, että saan vakkarityön, johon "piti" mennä elokuussa, vaikka olisin mielelläni ollut vielä pienen kanssa kotona.
2025 Perhe on kasvanut. Nuorin 18 v. Esikoinen jo omillaan. Asutaan omakotitalossa. Olen samalla työnantajalla ja edennyt selkeästi urallani.
Hyvää, onnellista elämää oli silloin ja on nyt.
Välissä tapahtui monenlaista. Opintoja, vakavia sairauksia, läheisten kuolemia.
Näitä on meilläkin. Isän puolelta viikate niitti oikein urakalla, hänetkin. Valmistuin ammattiin, josta sain viimein varman leivän. Ajattelin tehdä sitä korkeintaan 5 vuotta. Nyt on mennyt 13, ja yritän jatkokouluttaa itseäni edellisessä.
2005 Olin taaperon kanssa kotona. Toivoin toista lasta kovasti, heti ei tärpännyt. Olin naimisissa ja onnellinen. Asuttiin omakotitalossa. En tiennyt, mihin työhön palaisin vanhempainvapaan jälkeen.
2025 Molemmat lapset ovat aikuisia, nuorinkin siis 18 (tärppäsi siis kuitenkin). Uusi mies nyt, mutta onnellinen suhde tämäkin. Vaihdoin huolettomaan kerrostaloon. Ihana työpaikka on.
2005: olin abiturientti, menossa opiskelemaan yliopistoon ja muuttamassa omilleni ekaa kertaa. Oli poikaystävä ja tein kaupan kassalla töitä.
2025: sinkku, työtön ja vaikeasti sairas. Valmistuin kyllä yliopistosta hyvin arvosanoin ja tein oman alan töitäkin, mutta sitten meni terveys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2005 äitini kuoli. Ilmeisesti kyseessä geenisyöpä, mutta 2025 olen edelleen terve.
Sitä tikulla silmään joka menneitä muistelee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2005 vastavalmistunut kaunotar, jolla hyvät paperit ja uusi työpaikka.
2025 sain potkut ja olen liian vanha palkattavaksi. Eläkkeelle jään vuonna 2044.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2005 vastavalmistunut kaunotar, jolla hyvät paperit ja uusi työpaikka.
2025 sain potkut ja olen liian vanha palkattavaksi. Eläkkeelle jään vuonna 2044.
Oletko n. 45v? Liian vanha palkattavaksi? Oikeasti? Saisit varmaan 40+:na vielä töitä.
Olin raskaana, sain lapsen sinkkuna ja olin todella onnellinen. Hankin vauvavaatteita ja taisin uskaltaa ostaa vauvanvaunutkin jo, kun oli rv tarpeeksi takana ja pahin keskenmenoriski ohi. Se oli ihanaa aikaa. Todennäköisesti juuri tähän aikaan heinäkuusta olin mökillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2005 vastavalmistunut kaunotar, jolla hyvät paperit ja uusi työpaikka.
2025 sain potkut ja olen liian vanha palkattavaksi. Eläkkeelle jään vuonna 2044.
Oletko n. 45v? Liian vanha palkattavaksi? Oikeasti? Saisit varmaan 40+:na vielä töitä.
Niin minäkin luulin, mutta ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2005 vastavalmistunut kaunotar, jolla hyvät paperit ja uusi työpaikka.
2025 sain potkut ja olen liian vanha palkattavaksi. Eläkkeelle jään vuonna 2044.
Oletko n. 45v? Liian vanha palkattavaksi? Oikeasti? Saisit varmaan 40+:na vielä töitä.
Suomessa vuonna 2025 40+ on liian vanha palkattavaksi. Varsinkin jos on työtön. Silloin headhunterit ei suosittele sua omaa osaamista vastaaviin työpaikkoihin ja huonompiin sinua ei palkata, koska olet nuorempaa miesesimiestä vanhempi ja osaavampi, eli siis uhka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13.7.2005. Lukiossa ja kesätöissä hautuumaalla. Viimeinen vuosi lukiossa käynnistymässä keskisuuren kaupungin liepeillä. Nuoruuden pitkäaikainen kaverisuhde katkennut.
13.7.2025. Työelämässä ja jo siihen kyllästynyt. Parisuhteessa onnellisesti. Omakotitalo Helsingissä. Pohdintaa mitä vielä elämältä haluaisi.
Seurustelin lyhyen aikaa jännänaisen kanssa, suhde loppui viikon kuluttua. Neljän viikon päästä tapasin elämäni naisen, mutta en tiennyt siitä vielä mitään 13.7
20v. sitten: Helsingissä, työtön sinkku. Nyt: Turussa, työtön sinkku. Oma valinta. En koskaan halunnut uraa enkä lapsia. Välillä töissä, välillä parisuhteita. Ihan kivaa elämää.
13.7.2005 välivuosi lukion jälkeen. Nuoren naisen sinkkuelämää kavereiden kanssa. Suunnitelin hakevan sairaanhoitajan koulutukseen syksyllä.
13.7.2025 kolmen lapsen äiti. Ero vireillä, syksyllä avioeron toinen vaihe. Asuntoasiat mietinnässä. Lapset 11 ja 13 vuotiaita. Mies muuttanut omaan asuntoon. Mielenterveys mennyt. Ammatiltani olen sairaanhoitaja.
13.7.2005 Olin 9-vuotias ja kesälomalla. En muista mitään yksityiskohtia, mutta varmasti oli aivan ihanaa aikaa.
13.7.2005 Asun pienellä paikkakunnalla rivitalossa miesystäväni kanssa ja käyn töissä. Ihan ok aikaa se tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
13.7.2005 Olin 9-vuotias ja kesälomalla. En muista mitään yksityiskohtia, mutta varmasti oli aivan ihanaa aikaa.
13.7.2005 Asun pienellä paikkakunnalla rivitalossa miesystäväni kanssa ja käyn töissä. Ihan ok aikaa se tämäkin.
Ja tietenkin tarkoitin 2025 jälkimmäiseen.
Oli lapset 14 ja 4v, oltiin aika äskettäin muutettu takaisin kotiseudun tuntumaan, mutta minulle täysin uuteen paikkaan. Rivitaloasunto vielä vuokralla. Se oli 4. yhteinen kotimme ja pidin siitä eniten. Myöhemmin ostimme oman. Minulla ei ollut vielä vakityötä, mutta vuokrakeikkoja alkoi saada. Oikein hyvä elämänvaihe.
Nyt asun kerrostalossa naapurikaupungissa, (vaikken kovin kaukana), enkä ole enää siinä vakityössä, minkä täältä sain. Olen sijaisena entisessä kotikylässä. Exäni ei puhu minulle, mutta aikuiset lapset voivat hyvin ja pärjäävät tahoillaan. Käännän taas lehteä elämäni kirjassa. Pientä rakkauttakin on.