Miten tuo tekoäly päättelee asioita, joista ei ole mitään varsinaista faktatietoja? Esim. se kertoili joistain suomalaisista tavoista niin
että oli aika lähelle oikein, vaikka kyseessä ei ole sellaisia fakta-asioita, joita olisi suoraan luettavissa netistä, vaan enemmän sellaista, joka on sellaista yleistä käytännön tietoa täällä asuvalle.
Kommentit (27)
Tuossa tapauksessa tekoäly laittaa sanoja peräkkäin loogisella tavalla ilman että se ymmärtää sisältöä. Tuollaisessa tapauksessa teksti voi sisältää pahojakin asiavirheitä mitkä menevät monille ihmisille läpi koska kirjoitusasu on vakuuttava. Tekoäly ei voi keksiä mitään uutta koska siltä puuttuu ymmärrys.
Monesti tekstiä lukemalla huomaa jos se on tekoälyn luomaa. Siellä on toistoa samasta asiasta ja muitakin semanttisia virheitä tai ongelmia joista äidinkielenopettaja olisi laittanut pitkän miinuksen.
Tekoälyn teksti voi olla kuin yläasteella tehty kirjaesitelmä takakannen pohjalta tehtynä. Sen voi saada läpi ilman että on lukenut kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekoäly?! Ei ole olemassa yhtä tekoälyä vaan niitä on lukuisia!
Nyt tarkoitetaan varmaan LLM-malleja yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekoäly?! Ei ole olemassa yhtä tekoälyä vaan niitä on lukuisia!
Nyt tarkoitetaan varmaan LLM-malleja yleisesti.
Niitäkin on satoja. Pelkästään OpenAI:lla useita. Lisäksi palveluissa on mahdollisuus siihen, että AI myös hakee informaatiota netistä, jolloin se ei ole enää LLM josta se tieto löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekoäly?! Ei ole olemassa yhtä tekoälyä vaan niitä on lukuisia!
Nyt tarkoitetaan varmaan LLM-malleja yleisesti.
Niitäkin on satoja. Pelkästään OpenAI:lla useita. Lisäksi palveluissa on mahdollisuus siihen, että AI myös hakee informaatiota netistä, jolloin se ei ole enää LLM josta se tieto löytyy.
Aloituksessa erikseen sanottiin ettei asiasta löydy faktatietoa, joten AI luo siinä mielessä uutta tekstiä.
Ei kai suomalaisten tavat mitään salaisuuksia ole. Ei ole mitään virallista listaa mitä tehdä kesälomalla, mutta kyllä tekoäly varmaan osaa löytää ne mökki, grillaus, sauna sanat mitä kesälomaan liitetään ja niistä sitten tekee oman näin suomalaiset lomailee tekstin.
Tekoäly ei keksi. Se kokoaa asioita, joita on jossain netissä. Ihan varmasti siellä on materiaalia myös "suomalaisuudesta".
Miksi aloitat tekstisi kirjoittamisen jo otsikossa? Se otsikkosarake on tarkoitettu otsikkoa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekoäly?! Ei ole olemassa yhtä tekoälyä vaan niitä on lukuisia!
Nyt tarkoitetaan varmaan LLM-malleja yleisesti.
Niitäkin on satoja. Pelkästään OpenAI:lla useita. Lisäksi palveluissa on mahdollisuus siihen, että AI myös hakee informaatiota netistä, jolloin se ei ole enää LLM josta se tieto löytyy.
Aloituksessa erikseen sanottiin ettei asiasta löydy faktatietoa, joten AI luo siinä mielessä uutta tekstiä.
Vieläkän ei tiedossa mikä AI. Mitä kehittyneempi ja parempi malli, niin sitä vähemmän hallusinaatiota on.
no, ae ottaa tosikännit ennen vastaamista. vesijäähdytys ei riitä, täytyy olla vahvempaa.
Olen pettynyt tekoälyyn. Koska tekoäly menee lauman mukana ja lauma on useinmiten väärässä.
Näin Chat GPT vastasi itse:
" Tosi hyvä kysymys! Tällaiset tilanteet liittyvät siihen, miten kielimalli (kuten minä) yleistää oppimastaan aineistosta.
Tekoäly ei päättele samalla tavalla kuin ihminen (esim. käyttämällä tietoista loogista päättelyä tai havaintoja), vaan se toimii ennustamalla, mikä vastaus olisi todennäköisin annetun kysymyksen tai keskustelun perusteella. Tässä on vähän tarkemmin, miten se toimii myös ns. ei-faktuaalisessa arkitiedossa:
🔍 Miten tekoäly tietää käytännön asioita, joista ei ole selkeitä faktoja?
1. Massiivinen tekstiaineisto: Tekoäly on koulutettu valtavalla määrällä erilaisia tekstejä kirjoja, verkkosivuja, foorumikeskusteluja, uutisia, reseptejä, blogeja jne. Jos ihmiset ovat joskus maininneet jonkin tavan (esim. että Suomessa käydään saunassa ennen jouluaattoa), malli on voinut oppii tunnistamaan tuollaiset toistuvat rakenteet ja yhdistää ne tiettyihin kulttuurisiin konteksteihin.
2. Yleistykset ja tilastolliset mallit: Se ei muista tarkkaa lähdettä eikä osaa sanoa tässä asiassa 87 % suomalaisista toimii näin, mutta se on oppinut, että tiettyjen sanojen ja aiheiden yhteydessä esiintyy usein tietynlaisia väittämiä tai toimintamalleja. Esimerkiksi:
> Jouluna suomalaiset syövät kinkkua, käyvät haudoilla, pukki tuo lahjat.
3. Kontekstuaalinen kielentaju: Tekoäly voi myös ymmärtää (eli mallintaa) jonkin verran sosiaalista ja kulttuurista logiikkaa. Esimerkiksi jos se tietää, että Suomessa talvet ovat kylmiä, ja että täällä on paljon saunoja, se voi yhdistää nämä asiat ja päätellä, että saunominen on yleinen tapa lämmittelyyn tai rentoutumiseen.
4. Sinulta oppiminen keskustelussa: Jos olet aiemmin maininnut jonkin käytännön tavan, voin ottaa sen huomioon myöhemmissä vastauksissa, vaikka en muistaisikaan kaikkea sanasta sanaan. Esimerkiksi jos olet joskus maininnut käyväsi joulusaunassa, voin käyttää sitä mallina "suomalaisuudelle" myös yleisemmin.
---
🧠 Ei-faktuaalinen mutta oikea tieto
Moni suomalainen käytäntö ei ole virallisesti dokumentoitua "faktatietoa", mutta ne näkyvät arkisessa puheessa, opettavaisissa tarinoissa, keskustelupalstoilla, ja vaikka resepteissä. Tekoälyllä ei ole "omaelämää" eikä omaa kulttuuritaustaa, mutta se voi osua yllättävän oikeaan, koska niin moni ihminen on kuvannut maailmaa samalla tavalla.
Jos haluat, voin kertoa konkreettisen esimerkin, miten jonkun suomalaisen tavan kohdalla tämä toimisi käytännössä! "
Kuten mitä?