Alone Suomi- yksin erämaassa
Jes, tätä olen odottanut! Onko kenelläkään tietoa kattauksesta? Onko mukana julkkiksia vai ihan tuikituntemattomia? Toivoisin niin näkeväni Helmeri Pirisen tässä ohjelmassa. Olettaisin hänen pärjäävän hyvin, koska tuntuu olevan monitaitoinen, seikkailuhenkinen mies.
Ohjelma alkaa vasta syyskuussa, joutuu vielä kärvistelemään.
Katso lähetysajat : Alone Suomi - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (2140)
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää nää etelän heput! Eivät sovellu yh-tään tuonne.
Kummankin asumus on ihan kelvollinen, eivätkä valittele palelua. Kalastuksen kanssa vain takkuaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikee ymmärrä miks tuo suht nuori Liisa, 60v, larppas jotain vanhaa mummoa? Puhui itsestään jonain 60-luvun lapsena ja muutenkin puhe oli semmoista, että kyllä näin vanhana kaikki on vaikeaa ja hankalaa ja vanhojen pitää uskaltaa tehdä asioita. Eihän 60v nainen ole mikään mummo! Äitini on 63v, eikä hänkään käyttäydy tai puhu samalla tavalla.
Se on varmaan yksilöllistä. Jos on huonossa hapessa voi 60v tuntua sadalta ja päinvastoin parikymmentä vuotta voi tuntua putoavan pois jos kroppa ja mieli on virkeät. Kyllä ne vuodet aina jossain tuntuu, joku näyttää sen selvemmin, joku toinen taas ei.
Minä en usko, että se on fyysisestä kunnosta kiinni, vaan jokin henkinen asenne. Oma identiteetti riippuu kiinni siinä, minkä ikäinen on. Olen itse 62-vuotias enkä varmasti niinkään hyvässä kunnossa kuin Liisa, enkä silti huokaile, kuinka "tämänikäisenä sitä jo..." tai "mää on semmonen 60-luvun lapsi".
Kun olin kolmikymppinen, samanikäisellä kaverilla oli 40-vuotias ystävä, joskus käytiin kolmestaan ravintolassa tms., ja tämä nelikymppinen kovasti piti ääntä siitä, kuinka nelikymppisenä sitä jo on niin kokenut ja ymmärtää elämää, ja nimitteli ystäväänsä lapsirukaksi, joka ei vielä tiedä mitään. Koulussa oli samalla luokalla pari kertaa luokan kerrannut jätkä, joka oli kovin pollea siitä, kun on jo täysi-ikäinen. Ja sitä rataa. Joillakin nousee samalla tavoin päähän joku muu juttu: ammatti, syntymäseutu, horoskooppimerkki...
Vierailija kirjoitti:
Miks noi ei rakenna kunnon asumuksia, kuten jenkki versiossa? Asutaan pelkän pressun alla
Lienee rajoituksia siinä, minkä verran voivat esim. kaataa puita.
Olisi kyllä hyvä tietää tämmöiset säännöt, mitä tuolla mahdollisesti on.
Vierailija kirjoitti:
Liisa ei saanut majaa koskaan valmiiksi. No jos sydämessä alkaa tuntua, ei kannata riskeerata kun sanoi, että pienikin kävely ottaa pumpusta kun ei ole ruokaa.
Onkohan Liisalla suolaa mukana eväinään? Jos ei, niin sekin voi tehdä pumpusta ottamisia.
Eipä vanhemmalla Esalla kovin paljon enempää ole ruokaa ollut. Muutamia kaloja, jonkin verran marjoja. Ihan virkeänä on ukko pysynyt, mitä nyt yhden yön paleli kun majan katosta tuli vesi läpi.
Ainakin laastaria näyttää olevan leirissä. Yhdellä sormessa kuvissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikee ymmärrä miks tuo suht nuori Liisa, 60v, larppas jotain vanhaa mummoa? Puhui itsestään jonain 60-luvun lapsena ja muutenkin puhe oli semmoista, että kyllä näin vanhana kaikki on vaikeaa ja hankalaa ja vanhojen pitää uskaltaa tehdä asioita. Eihän 60v nainen ole mikään mummo! Äitini on 63v, eikä hänkään käyttäydy tai puhu samalla tavalla.
Se on varmaan yksilöllistä. Jos on huonossa hapessa voi 60v tuntua sadalta ja päinvastoin parikymmentä vuotta voi tuntua putoavan pois jos kroppa ja mieli on virkeät. Kyllä ne vuodet aina jossain tuntuu, joku näyttää sen selvemmin, joku toinen taas ei.
Minä en usko, että se on fyysisestä kunnosta kiinni, vaan jokin henkinen asenne. Oma identiteetti riippuu kiinni siinä, minkä ikäinen on. Olen itse 62-vuotias enkä varmasti niinkään hyvässä kunnossa kuin
Liisa on kuin Puolangan pessimisti. Ruokaa ei oo missään ja katiskaa nostaessa hokee, että toivottavasti siellä ei ole mitään. Miten ihmeessä tuollaisia tyyppejä tuonne valitaan? Eikö tuotannolla riitä rahat todellisiin selviytyjiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikee ymmärrä miks tuo suht nuori Liisa, 60v, larppas jotain vanhaa mummoa? Puhui itsestään jonain 60-luvun lapsena ja muutenkin puhe oli semmoista, että kyllä näin vanhana kaikki on vaikeaa ja hankalaa ja vanhojen pitää uskaltaa tehdä asioita. Eihän 60v nainen ole mikään mummo! Äitini on 63v, eikä hänkään käyttäydy tai puhu samalla tavalla.
Se on varmaan yksilöllistä. Jos on huonossa hapessa voi 60v tuntua sadalta ja päinvastoin parikymmentä vuotta voi tuntua putoavan pois jos kroppa ja mieli on virkeät. Kyllä ne vuodet aina jossain tuntuu, joku näyttää sen selvemmin, joku toinen taas ei.
Minä en usko, että se on fyysisestä kunnosta kiinni, vaan jokin henkinen asenne. Oma identiteetti riippuu kiinni siinä, minkä ikäinen on. Olen itse 62-vuotias enkä varmasti niinkään hyvässä kunnossa kuin Liisa, enkä silti huokaile, kuinka "tämänikäisenä sitä jo..." tai "mää on semmonen 60-luvun lapsi".
Kun olin kolmikymppinen, samanikäisellä kaverilla oli 40-vuotias ystävä, joskus käytiin kolmestaan ravintolassa tms., ja tämä nelikymppinen kovasti piti ääntä siitä, kuinka nelikymppisenä sitä jo on niin kokenut ja ymmärtää elämää, ja nimitteli ystäväänsä lapsirukaksi, joka ei vielä tiedä mitään. Koulussa oli samalla luokalla pari kertaa luokan kerrannut jätkä, joka oli kovin pollea siitä, kun on jo täysi-ikäinen. Ja sitä rataa. Joillakin nousee samalla tavoin päähän joku muu juttu: ammatti, syntymäseutu, horoskooppimerkki...
Nimenomaan näin. Oma äitini alkoi odottaa kuolemaa jo alle kuusikymppisenä, nyt on yli kasikymppinen ja on laulanut samaa laulua yli 20 vuotta. Ihan hyvässä kunnossakin. Ärsyttävää ja raskasta läheisille. Joku pätemisen tarve se on, pitää saada huomiota keinolla millä hyvänsä. Liisalla tuo ainainen valittaminen kaikesta on sitä samaa huomionhakuisuutta. Loputon kitinä ja valitus on ihan tyypillistä buumereille.
Eniten kummastuttaa miksei kukaan laittanut ensimmäisenä tekojaan verkkoja vesille.
Jotkut olivat kuusi päivää käyttäneet ajan muutaman marjan ja sienen keräämiseen sekä kahdesti rakentaneet majan ennenkuin toteavat että ehkä kannattaisi verkot laittaa.
Hölmöä.
Vierailija kirjoitti:
Liisa ei saanut majaa koskaan valmiiksi. No jos sydämessä alkaa tuntua, ei kannata riskeerata kun sanoi, että pienikin kävely ottaa pumpusta kun ei ole ruokaa.
Paskat otti pumpusta. Turhaa mäkätystä kuten muukin. Kun pumpusta ottaa niin tilanne ei ole mäkätystä vaan aivan muuta. Poistumisreitti terveyssyistä. Halus pois ja siinäpä oiva tekosyy. Toivottavasti musta ei tuu 10 vuoden päästä tuollainen valittava surkimus.
Vierailija kirjoitti:
Eniten kummastuttaa miksei kukaan laittanut ensimmäisenä tekojaan verkkoja vesille.
Jotkut olivat kuusi päivää käyttäneet ajan muutaman marjan ja sienen keräämiseen sekä kahdesti rakentaneet majan ennenkuin toteavat että ehkä kannattaisi verkot laittaa.
Hölmöä.
Meille leikataan huohotellen sopivaa katsottavaa, näin jännitys säilyy. Ei minua haittaa miehen paljaat pakarat, naisten pakaroihin on jo täysin tottunut.
Vierailija kirjoitti:
Eniten kummastuttaa miksei kukaan laittanut ensimmäisenä tekojaan verkkoja vesille.
Jotkut olivat kuusi päivää käyttäneet ajan muutaman marjan ja sienen keräämiseen sekä kahdesti rakentaneet majan ennenkuin toteavat että ehkä kannattaisi verkot laittaa.
Hölmöä.
Eikös ne lähes kaikki aika alusta lähtien touhunneet tuon kalastuksen kanssa, jopa se ensimmäisenä lähtenyt? Ensimmäisenä päivänä oli muistaakseni kova tuuli, joka vaikeutti verkkokalastusta ilman venettä.
Vierailija kirjoitti:
Eniten kummastuttaa miksei kukaan laittanut ensimmäisenä tekojaan verkkoja vesille.
Jos olet yhtään sarjaa seurannut, niin olet huomannut, ettei se verkkojen vesille laittaminen niin yksinkertaista ole. Kaikenmoista viritelmää on kokeiltu, enimmäkseen huonolla menestyksellä. Monenlaisia apuvälineitä on värkätty siihen hommaan, ja se vie aikansa, eikä viritelmä välttämättä silti toimi.
Katiskan kyllä heittäisin veteen heti ensitöikseni, se vaatii paljon vähemmän.
Kyllä jonkinmoisen asumuksen rakentaminen tulee ennen verkkokalastusta ehdottomasti. Syömättä pärjää, sateen kastelemana palellen ei.
Nämä tekee kaikki ensin jonkun tilapäismajoitteen ja sitten ajan salliessa paremman. Tai useammankin version siitä paremmasta.
Mutta jäin ihmettelemään, miten Petra menetteli. Siinä vaiheessa kun laati kunnollista kotaa, pisti toisen tarpin kahtia. Sen jälkeen teki risulautan. Kun kuvattiin risuveneen tekemistä, maassa oli kolme erilaista tarpinpalasta. Oliko lautanteko vaatinut kodan purkamista? Jatkossa hänellä kuitenkin on sekä kota että risulautta jatkuvasti käytössä.
Voisipa kysellä näistä osanottajilta itseltään jälkikäteen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikee ymmärrä miks tuo suht nuori Liisa, 60v, larppas jotain vanhaa mummoa? Puhui itsestään jonain 60-luvun lapsena ja muutenkin puhe oli semmoista, että kyllä näin vanhana kaikki on vaikeaa ja hankalaa ja vanhojen pitää uskaltaa tehdä asioita. Eihän 60v nainen ole mikään mummo! Äitini on 63v, eikä hänkään käyttäydy tai puhu samalla tavalla.
Se on varmaan yksilöllistä. Jos on huonossa hapessa voi 60v tuntua sadalta ja päinvastoin parikymmentä vuotta voi tuntua putoavan pois jos kroppa ja mieli on virkeät. Kyllä ne vuodet aina jossain tuntuu, joku näyttää sen selvemmin, joku toinen taas ei.
Minä en usko, että se on fyysisestä kunnosta kiinni, vaan jokin henkinen asenne. Oma identiteetti riippuu kiinni siinä, minkä ikäinen on. Olen itse 62-vuoti
Liisa on kuin Puolangan pessimisti. Ruokaa ei oo missään ja katiskaa nostaessa hokee, että toivottavasti siellä ei ole mitään. Miten ihmeessä tuollaisia tyyppejä tuonne valitaan? Eikö tuotannolla riitä rahat todellisiin selviytyjiin?
Ei varmaan riitä rahatkaan maailman tappiin asti seurata tuolla selviytyviä.
Mutta Liisahan on monen mielestä ollut ihan viihdyttävä, eli sikäli hyvä valinta sarjaan.
Liisa taisi olla suunnilleen saman ikäinen kuin on Esa.
Liisa valitti kylmää ja majoitustaan, jota ei saanut kasattua.
Esa ei mielestäni valittanut juuri mistään.
Vierailija kirjoitti:
Liisa taisi olla suunnilleen saman ikäinen kuin on Esa.
Liisa valitti kylmää ja majoitustaan, jota ei saanut kasattua.
Esa ei mielestäni valittanut juuri mistään.
Liisa 60-vuotias, Esa 68.
Eihän Esaltakaan kaikki onnistu, mutta on luonteeltaan idearikas parantumaton optimisti. Kun yksi viritelmä menee mönkään, ideoi yöllä seuraavan, paremman version, ja aamulla lähtee kyhäämään sitä onnistumisesta varmana. Ja kun sitten kuitenkin epäonnistuu, ei valita että näinhän siitä tietenkin kävi.
Mutta Esa onkin 50-luvun lapsi, eikä 60-luvun. Jospa se ratkaisee?
Liisa taisi ottaa olen vanha nainen enkä osaa mitään roolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten kummastuttaa miksei kukaan laittanut ensimmäisenä tekojaan verkkoja vesille.
Jos olet yhtään sarjaa seurannut, niin olet huomannut, ettei se verkkojen vesille laittaminen niin yksinkertaista ole. Kaikenmoista viritelmää on kokeiltu, enimmäkseen huonolla menestyksellä. Monenlaisia apuvälineitä on värkätty siihen hommaan, ja se vie aikansa, eikä viritelmä välttämättä silti toimi.
Katiskan kyllä heittäisin veteen heti ensitöikseni, se vaatii paljon vähemmän.
Kyllä jonkinmoisen asumuksen rakentaminen tulee ennen verkkokalastusta ehdottomasti. Syömättä pärjää, sateen kastelemana palellen ei.
Entäs onki tai virveli?
Monet huokailee ihania maisemia. Hirveetä risuista ryteikköä ja niin kivikkoista rantaa että jalat hajoo. Menkää Alpeille tai Atlannin rannalle Ranskassa ihailemaan koskematonta oikeasti kaunista luontoa. Ei oo mutapohjaisia kivikko järviä ja metsikkö kuin pommin jäljiltä. Suomen luonto on aivan ylihuokailtua.
Eihän sen pyllystä näy sen enempää kuin keskimääräisen narubikinibeiben pyllystä uimarannalla.