En mene kummilapseni rippijuhliin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummin tai kenenkään muunkaan kutsun saaneen ei tarvitse elättää sitä kummilasta. Vanhemmat maksavat sen juhlakalun elämisen.

Voi luoja 🤣🤣 Kyllä on kummallisia aivoituksia ihmisillä.

 

Kissa kiitoksella elää. Eikä irl sekään

oli kommentti, johon vastattiin. Ehkä ymmärrät nyt paremmin?

Ja tuo sanonta oli kommentti lauseeseen "Outoja nuo, jotka vuodesta toiseen lähettelevät lahjoja, vaikkeivät saa niistä edes kiitosta."

Kiitosko sinulle on kaikkein tärkein asia? Mikään muu ei merkitse?

Kummihan vastaa kummilapsen hengellisestä ohjauksesta, johon väkisinkin kuuluu oppi myös kiitollisuudesta ja kiittämisestä. Raamattu on pullollaan ohjeita kiittämiseen, kiitollisuuteen ja miten se asenne varjelee ihmistä katkeruudelta ja valittamisesta. Lue sieltä!

Lainaus Raamatusta: "Olkaa kiitollisia kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä Kristuksessa Jeesuksessa."

(1. Tess. 5:18)

Itselläni oli kerran heikko taloudellinen tilanne, niin vein kummilapselleni rippilahjaksi ruusun ja kakkulapion. Kakkulapio oli ehkä silloin tylsä lahja nuorelle, mutta luulen, että hänellä on ollut sille myöhemmin käyttöä, kun hän muutti omaan asuntoonsa. En tosin ollut sylikummi. Mutta ei sen muistamisen välttämättä tarvitse olla kallis. Ajatus tärkein. Kiva, että ovat kutsuneet sinut juhliin kuitenkin, vaikka harvoin olette nähneet ja olleet yhteydessä. 

Vierailija kirjoitti:

"Eli ilman kiitosta ja vastavuoroisuutta täytyy kummin työnsä suorittavan ja lahjansa antaman?

Voi apua nykyihmisten itsekkyyttä. 🤦"

 

Hetkinen. Miten saat tästä itsekästä?? Tiedätkö mitä se sana tarkoittaa?

Rahat ja lahjat meille ilman kiitosta ja vastavuoroisuutta. Sitä se itsekkyys tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla ehdoin tahdoin inhottava ihminen? Lapsi on viaton kaikkeen luettelemaasi. Ja poisjäännillä loukkaat vain häntä. Yksi vaivaantunut hetki elämässäsi ei minusta ole liikaa, jos tekee sen tuodakseen toiselle hyvää mieltä. 

Tuskinpa tuntemattoman ihmisen poisjäänti häntä loukkaa millään tavalla. 

Kyllä nuoresta tuntuu surulliselta, jos yhtään kummia ei tule paikalle. Kirkossa usein kummit siunaavat rippilapsen alttarilla. Omalla lapsenlapsella oli tämä tilanne. Kummeina eronnut pariskunta, toinen asui ulkomailla, toinen ei tullut rippijujliin eikä vastannut kutsuun mitenkään.

 

Tämä on totta. Nuorelle konfirmaatio on tärkeä päivä. En itsekään ole ollut tekemisissä kummilapseni kanssa. On ex mieheni suvun puolelta ja asuu kaukana. Kun sain kutsun, varmistin, että onhan toinen kummi menossa kirkkoon siunaamaan nuoren. Sitten lähetin onnittelut ja rahaa. Olisin mennyt kirkkoon jos muita ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eli ilman kiitosta ja vastavuoroisuutta täytyy kummin työnsä suorittavan ja lahjansa antaman?

Voi apua nykyihmisten itsekkyyttä. 🤦"

 

Hetkinen. Miten saat tästä itsekästä?? Tiedätkö mitä se sana tarkoittaa?

Rahat ja lahjat meille ilman kiitosta ja vastavuoroisuutta. Sitä se itsekkyys tarkoittaa.

Mitä haluat kiitokseksi? Itse pyydän lapsia sanomaan kiitos ja he sen sanovat. Jos kummi ei tule paikalle kuulemaan kiitostaan, niin se on hänen asiansa.

Ap ei ole mitään lahjaa antanut, eli turha häntä nyt on kiitellä.

Onhan tuo nyt vähän itsekäs näkökulma kummisuhteen aikuiselta osapuolelta, "MINUA ei kiinnosta, MINÄ en halua tutustua". Jos tuolla kulmalla on liikenteessä, niin olisi pitänyt kummiudesta kieltäytyä jo aikanaan, kun sitä ei ole saanut nuoruuden hölmöyttään tehtyä niin nyt vähän vanhempana ja viisaampana olisi fiksua edes se kortti laittaa.

Se nuorihan ei kaiketi tiedä tilanteesta muuta, kuin että hänellä on kummi, jota ei ilmeisesti kiinnosta. Ikävää, että on täysin oikeassa.

Se, että et itsevkieltäytynyt aikoinaan kummiudesta ei ole sen nuoren syy. 

AP tässä taas. Ajattelinkin, että tämä herättää paljon mielipiteitä. Ihan mielenkiintoista, vaikka niillä ei minuun tai päätökseeni vaikutusta olekaan. 

Tuleva sunnuntai on viimeinen lomapäiväni ja taitaa myös olla ensimmäinen ehkä hellepäiväksi luettava koko loman aikana. Sen sijaan, että käyttäisin sen tuntemattoman ihmisen juhlintaan parin sadan kilometrin päässä kotoani, ajattelin pitää rantapäivän omien rakkaiden kanssa. Niin itsekäs olen, että asetan itseni ja omat läheiseni etusijalle. 

Aika moni otti tuon kristillisen kasvatuksen esiin niin sen verran voin lisätä, että en ole ns. virallinen kummi koska en kuulu kirkkoon. En siis osallistuisi muutenkaan siihen kirkko-osuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

AP tässä taas. Ajattelinkin, että tämä herättää paljon mielipiteitä. Ihan mielenkiintoista, vaikka niillä ei minuun tai päätökseeni vaikutusta olekaan. 

Tuleva sunnuntai on viimeinen lomapäiväni ja taitaa myös olla ensimmäinen ehkä hellepäiväksi luettava koko loman aikana. Sen sijaan, että käyttäisin sen tuntemattoman ihmisen juhlintaan parin sadan kilometrin päässä kotoani, ajattelin pitää rantapäivän omien rakkaiden kanssa. Niin itsekäs olen, että asetan itseni ja omat läheiseni etusijalle. 

Aika moni otti tuon kristillisen kasvatuksen esiin niin sen verran voin lisätä, että en ole ns. virallinen kummi koska en kuulu kirkkoon. En siis osallistuisi muutenkaan siihen kirkko-osuuteen. 

Nyt vasta tuon kerrot. Eli et ole kummi lainkaan. Mene sitten rannalle ja unohda koko juttu. Miksi teit koko aloituksen, kun et ole edes kummi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä taas. Ajattelinkin, että tämä herättää paljon mielipiteitä. Ihan mielenkiintoista, vaikka niillä ei minuun tai päätökseeni vaikutusta olekaan. 

Tuleva sunnuntai on viimeinen lomapäiväni ja taitaa myös olla ensimmäinen ehkä hellepäiväksi luettava koko loman aikana. Sen sijaan, että käyttäisin sen tuntemattoman ihmisen juhlintaan parin sadan kilometrin päässä kotoani, ajattelin pitää rantapäivän omien rakkaiden kanssa. Niin itsekäs olen, että asetan itseni ja omat läheiseni etusijalle. 

Aika moni otti tuon kristillisen kasvatuksen esiin niin sen verran voin lisätä, että en ole ns. virallinen kummi koska en kuulu kirkkoon. En siis osallistuisi muutenkaan siihen kirkko-osuuteen. 

Nyt vasta tuon kerrot. Eli et ole kummi lainkaan. Mene sitten rannalle ja unohda koko juttu. Miksi teit koko aloituksen, kun et ole edes kummi?

No siinä mielessä olen kyllä, että olin ristiäisissä ja sain silloin myös sen todistuksen, vaikka pappikin kyllä tiesi että en kuulu kirkkoon. Sitä en muista että oliko se todistus samanlainen kuin muilla, siinä ehkä luki jotain toisin. Mutta kummiksi sillon pyydettiin ja kummina minua puhuteltiin ne pari ekaa vuotta kun tekemisissä oltiin. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt vähän itsekäs näkökulma kummisuhteen aikuiselta osapuolelta, "MINUA ei kiinnosta, MINÄ en halua tutustua". Jos tuolla kulmalla on liikenteessä, niin olisi pitänyt kummiudesta kieltäytyä jo aikanaan, kun sitä ei ole saanut nuoruuden hölmöyttään tehtyä niin nyt vähän vanhempana ja viisaampana olisi fiksua edes se kortti laittaa.

Se nuorihan ei kaiketi tiedä tilanteesta muuta, kuin että hänellä on kummi, jota ei ilmeisesti kiinnosta. Ikävää, että on täysin oikeassa.

Nuori ei ole edes välttämättä ajatellut asiaa aiemmin, mutta rippikoulussa siitä on saatettu puhua. Just oli jossain juttu, että rippileirillä nuoret oli laitettu kirjoittamaan kummille kirje missä kertoo itsestään. Osa oli kieltäytynyt. Mutta mitä jos on tuossa tilanteessa, kun asioista on puhuttu, onkin päättänyt kirjoittaa. Edes yksinkertainen kortti merkkinä, että kummi muisti olemassaoloni voi olla tärkeä. Ehkä ei, mutta toisaalta ei vaadi paljon sen lähettäminen. Onnea konfirmaatiopaivänäsi ja kaikkea hyvää elämässäsi. Noin. Siinä tekstiin valmiiksi.

Olen ollut kahden lapsen kummi, huono sellainen. Olen sitä mieltä, että koko kummikäytäntö on aikansa elänyt. On sylikummia, muita kummeja, siunaavia kummeja (tämäkin vielä!) Olen sen ikäinen että en ole ennen kuullutkaan siunauskäytännöstä. En enää ryhtyisi jos pyydettäisiin. Omien lasteni kummit eivät  juuri noteeranneet kummiuttaan tai lahjojen antoa, olivat kuitenkin kavereita heille.   Olimme  ystäväpariskuntia, toinen kummi taisi joskus muistaa. 

Vierailija kirjoitti:

AP tässä taas. Ajattelinkin, että tämä herättää paljon mielipiteitä. Ihan mielenkiintoista, vaikka niillä ei minuun tai päätökseeni vaikutusta olekaan. 

Tuleva sunnuntai on viimeinen lomapäiväni ja taitaa myös olla ensimmäinen ehkä hellepäiväksi luettava koko loman aikana. Sen sijaan, että käyttäisin sen tuntemattoman ihmisen juhlintaan parin sadan kilometrin päässä kotoani, ajattelin pitää rantapäivän omien rakkaiden kanssa. Niin itsekäs olen, että asetan itseni ja omat läheiseni etusijalle. 

Aika moni otti tuon kristillisen kasvatuksen esiin niin sen verran voin lisätä, että en ole ns. virallinen kummi koska en kuulu kirkkoon. En siis osallistuisi muutenkaan siihen kirkko-osuuteen. 

Minua kiinnostaisi kuulla, miksi nuo rippijuhlat herättävät sinussa paljon mietteitä ja selvästi myös huonoa omatuntoa?

Vierailija kirjoitti:

Se, että et itsevkieltäytynyt aikoinaan kummiudesta ei ole sen nuoren syy. 

Ja nyt syyllistetään kummia kummiksi suostumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Laittasin kortin.

Kortti jees, mutta ei missään tapauksessa rahaa tai muuta lahjaa. Kutsu on kummille tullut vain siksi, että rahaa kaivataan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta pelkän kortin laittaminen on tökeröä, vaikka miten olisi muistamista. Ei juhliin menijäkään vie pelkkää korttia, miksi sitten poisjäävä kummi antaisi lahjaksi pelkän kortin?

Jos ei osallistu juhliin, ei ole tarkoitus antaa lahjaakaan. Ja kyllä juhliin menijäkin voi antaa vain kortin ja ruusun, ei tarvitse kiikuttaa jotain lahjaakin vielä.

Ei ihan noin. Kun juhliin on kutsuttu niin kyllä lahja pitäisi hankkia vaikkei paikalle menisikään. Vaikka kai nuo etikettisäännlt  on monella hukassa. Kortti kai riittänee nykyaikana hyvin,on ainakin muistettu juhlivaa. Meidät on myös kutsuttu juhliin ,kyse ei ole rippijuhlista, ja vähän melkein suutahdin kun mihinkään muihin nuoren sankarin moniin juhliin ei ole kutsua tullut mutta nyt sitten tuli . En mene paikalle,joten onnittelukortti saa riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä taas. Ajattelinkin, että tämä herättää paljon mielipiteitä. Ihan mielenkiintoista, vaikka niillä ei minuun tai päätökseeni vaikutusta olekaan. 

Tuleva sunnuntai on viimeinen lomapäiväni ja taitaa myös olla ensimmäinen ehkä hellepäiväksi luettava koko loman aikana. Sen sijaan, että käyttäisin sen tuntemattoman ihmisen juhlintaan parin sadan kilometrin päässä kotoani, ajattelin pitää rantapäivän omien rakkaiden kanssa. Niin itsekäs olen, että asetan itseni ja omat läheiseni etusijalle. 

Aika moni otti tuon kristillisen kasvatuksen esiin niin sen verran voin lisätä, että en ole ns. virallinen kummi koska en kuulu kirkkoon. En siis osallistuisi muutenkaan siihen kirkko-osuuteen. 

Minua kiinnostaisi kuulla, miksi nuo rippijuhlat herättävät sinussa paljon mietteitä ja selvästi myös huonoa omatuntoa?

Lähinnä rippijuhlat aiheuttavat vastenmielisyyttä. Suurin osa lapsista sen käy vain siksi että on pakko, saavat rahaa lahjaksi ja menevät lampaina kun muutkin menee. 

Jos et ole virallinen kummi, välimatkaa on 200 km, ettekä ole pitäneet yhteyttä vuosikausiin + viimeinen lomapäivä, niin onnittelukortti on ihan riittävä. Tosin ei se nyt enää ehdi perille ajoissa.

Rahaa ei muuten saa lähettää postissa. Meillä kummi sanoi lähettäneensä rahaa kuoressa, mutta se kortti ei tullut ikinä perille. Eli ei ikinä rahaa postikortin väliin.

No onneksi siellä varmaan on joku oikea kirkkoon kuuluva kummi paikalla.  Et ole oikea kristillinen kummi. Unohda koko juttu ja painu sinne rannalle 

Ja sitten eroavat kirkosta, kun ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja alkaneet tienata. Jää paljon enemmän joka vuosi omaan käyttöön, kun ei lahjoita sitä pappien ehtoollisviinikassaan.