Onko täällä muita yksilapsisia perheitä, joille lapsiluku ei ollut oma valinta
Meillä perheeseen kuuluu yksi lapsi.Meillä on ollut melko helppo lapsiarki . Olisin halunnut toisen, mutta mies ei halunnut. Tuo on aiheuttanut ahdistusta, koska tuntuu, että oikeastaan kaikilla on vähintään kaksi lasta. Tunnen surua ja huolta lapsemme puolesta myös koska hänelle olisi ollut tärkeää saada kaveri myös.
Saan paljon kuulla vihjailuja ja kyselyitä ehkä jopa tahallista v..... Asiasta tietyiltä ihmisiltä. Se jos mikä aiheuttaa pahaa mieltä, koska en ole vapaavalintaisesti tässä tilanteessa.
Välillä tuntuu, että haluaisin erota. Tää on kolahtanut niin kovaa itselle. Tuntuu, että asian yli on vaikea päästä. Mies ei ota kuuleviin korviinsa eikä edes halua ymmärtää, miltä minusta tuntuu.
Tämä on täysin vieras asia itselle, koska omassa suvussa perheillä on paljon lapsia enkä oikeastaan koskaan ole kuullut, että joku eläisi yksilapsista arkea ilman syytä. En usko, että tulen tähän koskaan edes tottumaan. En myöskään ymmärrä miestä miten hän ei käsitä, miten tuo asia vaikuttaa lapseemme. Miksi hän ylipäätään toimii näin.
Vertaistukea 💛
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi helppo ja valloittava lapsi, mies ei halua enempää ja itse en tiedä haluanko toisen vai en. Nyt kaikki on niin helppoa, rahaa ja energiaa riittää ja tuntuu että kaikki on niin hyvin kun voi vaan olla eikä tätä kuplaa haluaisi rikkoa. Silti takaraivossa lymyilee se ajatus, että on itsekästä viedä lapselta sisarus, kun itselle sekä oma että miehen sisarukset ovat todella läheisiä ja tärkeitä.
Tää ajatus on myös itsellä, et tuntuu, että tää on itsekäs valinta ja koen siitä syyllisyyttä vaikkei se mun syy olekaan. Sisarukset on tärkeitä elämässä. Minusta lapselle kuuluu vähintään 1 sisarus jossei ole mitään oikeasti perusteltua syytä lapsettomuus tms. Lääketieteellinen syy.
Onhan se helppoa yhden lapsen kanssa, mutta ihan yhtälailla se yksi lapsi voi muuttua kun kasvaa tms.
Ap
Oikeasti ei ole mitään takeita, että sisarukset olisi tärkeitä toisilleen, vaikka tekisitte mitä. Joskus kemiat ei vaan kohtaa. Muutenkin vähän typerää jäädä vellomaan asiaan, jolle ei voi mitään. Kun sen sijaan voisi tietoisesti yrittää löytää hyviä asioita sitä tilanteesta missä on nyt. Kyllä se pakostakin vaikuttaa sinun lapseesi, jos vaan vellot katkerana sen sijaan, että olisit onnellinen hänestä.
Jotkut eivät edes voi saada toista lasta ja siitä huolimatta oppivat olemaan onnellisia ja kiitollisia.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi. Olen katkera miehelle. Olen sen sanonut hänelle mutta ei mitään vaikutusta, tuskin edes merkitystä. Mietin pitkään eroa ja itsellisesti toisen lapsen tekoa mutta ensinnäkään en halua satuttaa lasta ja aiheuttaa hänelle tuskaa (erottamalla hänet ydinperheessä ja isästään) ja sitten koko kuvio että esikoisella olisi isä ja toisella ei, niin äh ei kiitos kuitenkaan.
Olisi molemmat lapset pitänyt aikoinaan käsittää tehdä ilman mitään parisuhdesoopaa.
Emme me miehen kanssa enää mistään varsinaisesti riitele ja yhteiselo kai ihan ok tasolla mutta minä en halua enää sen kummemmin seksiä (en tiedä haluaako mies vai ei, evvk), meillä alkoi tilanteen selvittyä samantien kodinhoidollinen tasa-arvo, joka ottaa kyllä miestä pattiin aivan satasella (tämäkin evvk, ken leikin alkaa leikin kestäköön) ja aiemmin minä vastasin kaikesta lapseen liittyvästä yksin, niin nykyään kaikki asiat menee täsmälleen
Eli mies oli sinulle vain lapsentekokone.
Kenelläkään ei KUULU olla yhtäkään lasta, saati useita. Sinun pitäisi nyt muuttaa ajatusmaailmaasi tolkun ihmiseksi, ei hihhuliksi joka PAKOLLA TARVITSEE lapsen ja sille sisaruksia koska kosminen yhteys niin "käskee".
Toivon tosiaan että jos mies ei halua toista lasta, niin hän myös on 100% itse vastuussa ehkäisyn käytöstä eli muistaa aina uskollisesti rullata sen kondomin. Sinua hän ei voi vaatia käyttämään ehkäisyä vain siksi että hän ei halua lisää lapsia, hän on itse vastuussa siitä ettei niitä lapsia sitten tule.