Mistä tällainen esiteinipojan käytös voi johtua? Kun olemme kahden, poika on rauhallinen, mutta heti kun isänsä tulee paikalle, poika
muuttuu aggressiiviseksi minua kohtaan, alkaa läpsimään ja aloittaa pomotuksen ja kaikenlaisen minun kiusaamiseni ja haukkumiseni. Isänsä ei puutu mitenkään. Poika itse ei osaa vastata miksi hän käyttäytyy niin.
Kommentit (175)
Vaihdevuodet ei tässä asiassa liity yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet ei tässä asiassa liity yhtään mihinkään.
Nyt olikin kyse käsitteistä. Esiteini, esivaihdevuodet, esihistoria, esikoulu jne.
Pojasta polvi paranee.
Isä vähättelevä, halveksiva, ylimielinen äitiä kohtaan. Ei puutu kun poika väkivaltainen äitiä kohtaan, jos puuttuu lopulta, niin lässyttää vaan, et kuule nainen sun syy, kun provosoit...noniiiinpikkupetteri eiköhän me miehet mennä vähän pelaileen nyt...
Poika imenyt tuota koko ikänsä itseensä, nyt hormonit myllää, ja kas, onkin väkivaltainen ja vieläkään äidillä ei syty lamppu päässä.
Niin kauan kuin tuon sallit, sinä, molemmilta, niin kauan se jatkuu, ja pahenee, ja jonain päivänä se poika on väkivaltainen tyttöystäväänsä kohtaan.
Tosi mies, kunnioittava ja arvostava vaimoaan ja lapsiaan kohtaan, ei koskaan, EI KOSKAAN salli väkivaltaista käytöstä lapseltaan äitiään kohtaan.
Mutta te sallitte molemmat, joten jatkakaa vain noin. Edestänne löydätte, minkä taaksenne jätitte.
Kun kerrot pojalle että hänen täytyy mennä juttelemaan asiasta psykologille, miten hän vastaa?
Tuo poika ei ole normaali, tarvitset apua kasvatukseen, nyt on vihoviimeinen aika puuttua tuohon , muuten poika löytää itsensä vankilasta ennen kuin ehdit kissaa sanoa. Jos isää ei kiinnosta, tee pojastasi lasu niin saat apua. Jonkun diagnoosin tarpeessa todennäköisesti on. Tai sitten otat ja lähdet ja jätät pojan isälleen kasvatettavaksi, pitäköön hyvänään ja voit säästyä itse vakavilta ruumiinvammoilta.
Vierailija kirjoitti:
Lyömisestä varmaankin seuraa rangaistus, esimerkiksi puhelin/pelikone pois. Miten poika reagoi rangaistukseen?
Tämä on muuten hyvä neuvo, mutta meillä esim. Lapsi on lähinnä oppinut samalla mitalla antamaan takaisin. Esim. Ei lähde mummulaan jos ei saa puhelinta mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä sallit tuon käytöksen ja odotat miestä puuttumaan? Sinä olet aikuinen, pistä sille kakaralle rajat!
Kaikki edut tauolle jos ei käytös parane. Tuohan on perheväkivaltaa !
Voi olla että perheneuvola olisi oikea osoite koska myös isän asenne on ongelmallinen. Vaikuttaa kyllä siltä että mies on tyyppiä, joka ei suostu "mihinkään akkojen juttuihin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyömisestä varmaankin seuraa rangaistus, esimerkiksi puhelin/pelikone pois. Miten poika reagoi rangaistukseen?
Tämä on muuten hyvä neuvo, mutta meillä esim. Lapsi on lähinnä oppinut samalla mitalla antamaan takaisin. Esim. Ei lähde mummulaan jos ei saa puhelinta mukaan.
Sitten ei lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko isältään oppinut ?
Isänsä ei ole koskaan ollut väkivaltainen minua kohtaan, mutta puheen tasolla sitten on lyttäävä ja pitää miehiä naisia parempana. Ja ihan kantasuomalainen on.
Eihän teillä ole tytärtä? Eihän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyömisestä varmaankin seuraa rangaistus, esimerkiksi puhelin/pelikone pois. Miten poika reagoi rangaistukseen?
Tämä on muuten hyvä neuvo, mutta meillä esim. Lapsi on lähinnä oppinut samalla mitalla antamaan takaisin. Esim. Ei lähde mummulaan jos ei saa puhelinta mukaan.
Sitten ei lähde, eikä sen puoleen muuallekaan.
Jos tuota poikaa ei panna kuriin, tuo käytös voi siirtyä myös kodin ulkopuoliseen oleiluun eli väkivaltaan, olisiko sitäkin jo ollut ? Nyt on todellinen hetki viheltää peli poikki.
Minä olen ollut kummankin lapsen nuivuuden uhri teini-iässä. Tyttö aina äyski minulle, näytti ilmeillä, että olen typerä tai ei jaksa kuunnella yms. Sitten kun lopulta loukkaannuin asiasta, niin muutaman päivän oli ystävällisempi ja taas mentiin. Nyt poika on 15-vuotias ja sama peli. Isälleen ei koskaan nuivistele, mutta minulle irvaillaan, ollaan ylimielisiä ja töykeitä. Korjaa käytöstään, kun suutun, mutta viikossa ollaan taas samassa vanhassa. Täytyy sanoa, että ei kuitenkaan mitään erityisen hankalaa ole meillä teini-ikä ollut. Ei karkailua, ei haistattelua, ei mitään sellaista räjähdystä ja koulu on aina hoidettu hyvin. Sitä töykeyttä ja nuivuutta lähinnä kotona ja minua kohtaan.
Olen miettinyt, että se johtuu siitä, että minä olen läheisempi. Lisäksi olen selvästi asioihin puuttuvampi ja huolehtivampi. Isänsä on hyvin flegmaattinen. Ei tuo kysele koulun perään, läksyjen, vaatteiden, tulemisten ja menemisten, kaverikuvioiden jne. Olen kai ärsyttävämpi, mutta samalla paremmin kärryillä missä mennään. Minä muistan kavereiden ja opettajien nimet, tiedän tapahtumat harrastuksista jne. Minä myös puutun herkemmin nukkumaan menemisiin, pukeutumiseen pakkasella jne. Joskus kaipaisin, että mieskin sanoisi jotain. Ei tuo sano. Ei mitään. On vaan "mukava mies". joskus joudun oikein pyytämään, että voisiko tukea minua ja puuttua lapsen tapaan puhua minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyömisestä varmaankin seuraa rangaistus, esimerkiksi puhelin/pelikone pois. Miten poika reagoi rangaistukseen?
Tämä on muuten hyvä neuvo, mutta meillä esim. Lapsi on lähinnä oppinut samalla mitalla antamaan takaisin. Esim. Ei lähde mummulaan jos ei saa puhelinta mukaan.
Sitten ei lähde, eikä sen puoleen muuallekaan.
Nimenomaan näin. Jos ei lähde mummulaan, niin ei tarvitse lähteä myöskään huvipuistoon, kaverin luo jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyömisestä varmaankin seuraa rangaistus, esimerkiksi puhelin/pelikone pois. Miten poika reagoi rangaistukseen?
Tämä on muuten hyvä neuvo, mutta meillä esim. Lapsi on lähinnä oppinut samalla mitalla antamaan takaisin. Esim. Ei lähde mummulaan jos ei saa puhelinta mukaan.
Sitten ei mennä mummulaan.
Vierailija kirjoitti:
Lyömisestä varmaankin seuraa rangaistus, esimerkiksi puhelin/pelikone pois. Miten poika reagoi rangaistukseen?
Ap todennäköisesti pelkää että mies menee pojan puolelle, ei suostu rangaistukseen, ja tilanne on entistä pahempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä ei puutu vaikka poika väkivaltainen? Mitä ihmettä? Kasvattaako pojasta naistenvihaajaa?
Ei puutu edes pyydettäessä. Kun poika on pidemmän aikaa riehunut, isä saattaa yrittää kääntää pojan huomiota muualle, mutta ei esim. tule irrottamaan poikaa jos vaikka läpsii minua tai puristelee kättä tms.
Irrottamaan poikaa!?
Kuulostaa pahalta. Miksi et itse laita pistettä tuolle? Mihin miestä tarvitset.
Mä hermostuisin täysin ja tekisin selväksi ettei tuollainen käy. Ilmoittaisi, että seuraavasta kerrasta joutuu psykiatriseen hoitolaitokseen. Ja toteuttaisin uhkauksen, mikäli toistuisi. Ellei toistu, joutuu silti juttelemaan psykologille tai vaikka papille, kunhan on kurjaa ja noloa.
Itsellä kaksi poikaa pienellä ikäerolla. Koskaan ei ollut edes tilannetta jossa olisivat haukkuneet, arvostelleet negatiivisesti vanhempiaan. Puolisoni kanssa emme koskaan haukkuneet toisiamme, eri mieltä voitiin kyllä olla. Tämän mallin saivat jo nyt aikuiset lapsemme. Ehkä ap:n poika yrittää toteuttaa isänsä mallia naissukupuolta kohtaan. Olisin todella huolissani.
Ap:n kysymys: "Mistä tällainen esiteinipojan käytös voi johtua?"
Vastaus: isästä, isän naisvihasta. Like father, like son.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen dynamiikka miehen lapsuudenkodissa oli.
Ei isä voi katsoa vain syrjästä, vanhempien pitää olla samalla puolella.