Olin säälittävä lapsi, nuori ja nyt aikuinen

Tällaisia on. Näitä sitten muut säälistä tukee ja kannattelee, kunnes ymmärtää, että kaikki on hukkaan heitettyä ja säälittävyys synnynnäistä. Mistään ei mitään valmista tule, vaikka kädestä pitäen ohjattaisiin.

Lets goooooo

Olen miettinyt, että eikö tämä ole parasta mitä ihmiselle voi tapahtua? Tajuta olevansa täysi luuseri ja pohjalla, nyt sekin on koettu ja nähty millaista se elämä on ja onko se sellaista mitä ihmisen kannattaa tavoitella. Suunta kirjaimellisesti on vain ylöspäin vai olenko väärässä?

Nythän se elämä vasta alkaa ja kehitystä voi tapahtua kun tämä tieto on tullut korvien väliin. Mikään ei ole hukkaan heitettyä aikaa vaan tärkeä oppi, että tälläinen elämäntyyli johtaa tälläiseen lopputulemaan ja mitään ei siltikään ole menetetty. Ihminen kykenee vaikka ja mihin joten katsotaan missä olet vuoden päästä jos nyt tajuat ettei menneisyydellä ole mitään väliä, ainoastaan sillä on mitä opit siitä.

No eihän siinä sitten mitään.

Kivat sulle!

Eikö me kaikki ? Oikeasti mieti asiaa siltä kantilta että säälittäville vanhemmille syntyy säälittäviä lapsia, nyt vain leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä