Kuulutko kirkkoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miksi haet jotain kulttia? Eikö uskonnottomuus ole vaihtoehto sinulle? Miksi?

Uskonnottomuus ei ole oletus, eikä siitä poikkeaminen tee asiasta kulttia.

- Eri

Vierailija kirjoitti:

Erosin kirkosta kymmenisen vuotta sitten. Viime vuonna erotin myös teinin kirkosta. Mies kuuluu kirkkoon edelleen, ei uskonnon takia vaan koska haluaa tukea kirkon rakennusten ylläpitoa ja vanhustyötä ym.

Minä en ole uskonut koskaan, mutta pitkään kuuluin kirkkoon samoista syistä kuin mies. Kuitenkin kirkon mielipiteet mm. eutanasiaa ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan pakottivat eroamaan.

Valtio antaa rahaa kirkolle rakennusten ylläpitoon, vanhustyöhön ja hyväntekeväisyyteen menee kirkollisverosta 10 prosenttia vain (loput 90 prosenttia tyhjänpalvontaorganisaation pyörittämiseen). Ei siis todellista syytä maksaa kirkollisveroa. Ottakaa nyt hyvät ihmiset selvää asioista.

Erosin siinä vaiheessa, kun siirryin vakituisesti työelämään, ihan rahan takia.

Tuen silläkin rahalla eläinsuojeluyhdistysten ja SPR:n työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miksi haet jotain kulttia? Eikö uskonnottomuus ole vaihtoehto sinulle? Miksi?

 

Uskonnottomuus ei ole oletus, eikä siitä poikkeaminen tee asiasta kulttia.

 

- Eri

Uskonnottomuus on kaikilla syntyessään, kunnes sitä aletaan vanhempien toimesta iskostaa. Niin kävi sinullekin. Turha kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin kirkosta kymmenisen vuotta sitten. Viime vuonna erotin myös teinin kirkosta. Mies kuuluu kirkkoon edelleen, ei uskonnon takia vaan koska haluaa tukea kirkon rakennusten ylläpitoa ja vanhustyötä ym.

Minä en ole uskonut koskaan, mutta pitkään kuuluin kirkkoon samoista syistä kuin mies. Kuitenkin kirkon mielipiteet mm. eutanasiaa ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan pakottivat eroamaan.

Valtio antaa rahaa kirkolle rakennusten ylläpitoon, vanhustyöhön ja hyväntekeväisyyteen menee kirkollisverosta 10 prosenttia vain (loput 90 prosenttia tyhjänpalvontaorganisaation pyörittämiseen). Ei siis todellista syytä maksaa kirkollisveroa. Ottakaa nyt hyvät ihmiset selvää asioista.

Kun omat arvot esitellään faktoina, keskustelu ei enää perustu tietoon vaan asenteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miksi haet jotain kulttia? Eikö uskonnottomuus ole vaihtoehto sinulle? Miksi?

 

Uskonnottomuus ei ole oletus, eikä siitä poikkeaminen tee asiasta kulttia.

 

- Eri

Uskonnottomuus on kaikilla syntyessään, kunnes sitä aletaan vanhempien toimesta iskostaa. Niin kävi sinullekin. Turha kieltää.

Syntymä ei tee kenestäkään uskonnollista eikä uskonnontonta vasta tietoiset valinnat tekevät. Vanhemmat vaikuttavat kaikkiin maailmankatsomuksiin, myös uskonnottomuuteen. Kerro mikä on sinun maailmankatsomuksesi!

Vierailija kirjoitti:

Kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kannatan suomalaista kulttuuria, joka on liitetty eurooppalaiseen protestanttiseen liikkeeseen, vastaiskuna maahan pyrkivälle toisenlaiselle kulttuuriainekselle.

Evankelis-luterilainen kirkkohan suojelee näitä toisenlaisia kultturiaineksia, ei niitä enää suomalaiset kristityt kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olen kasvanut luterilaisessa kodissa, jossa uskonto ei määritellyt elämää rajoittavana vaan  turvaa antavana perustana.  Olen kiitollinen, että olen jo varhain saanut kokea millaista on iloinen, suvaitseva suhtautuminen elämään.  Olen käynyt matkoillani tutustumassa esim. hindutemppeleihin, moskeijoihin ja  katolisiin kirkkoihin, kaikkialla voi aistia ihmisen kaipuun johonkin pyhään.  Jokainen tavallaan, kuten hänelle on sopivinta.

Eikö sinua häiritse, että se pyhä perustuu mielikuvitukseen ja harhoihin sekä toiveajatteluun?

 

Jos kaikki, mitä ei voi todistaa aukottomasti, on harhaa ja toiveajattelua, niin silloin myös luottamus ihmissuhteisiin, tulevaisuuteen ja omaan elämään on sitä. Ja kun tuo logiikka viedään loppuun, niin realismia on lähinnä epäluulo ja ky

Niinkö tuossa väitettiin? Älä rakentele olkiukkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin kirkosta kymmenisen vuotta sitten. Viime vuonna erotin myös teinin kirkosta. Mies kuuluu kirkkoon edelleen, ei uskonnon takia vaan koska haluaa tukea kirkon rakennusten ylläpitoa ja vanhustyötä ym.

Minä en ole uskonut koskaan, mutta pitkään kuuluin kirkkoon samoista syistä kuin mies. Kuitenkin kirkon mielipiteet mm. eutanasiaa ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan pakottivat eroamaan.

Valtio antaa rahaa kirkolle rakennusten ylläpitoon, vanhustyöhön ja hyväntekeväisyyteen menee kirkollisverosta 10 prosenttia vain (loput 90 prosenttia tyhjänpalvontaorganisaation pyörittämiseen). Ei siis todellista syytä maksaa kirkollisveroa. Ottakaa nyt hyvät ihmiset selvää asioista.

 

Kun omat arvot esitellään faktoina, keskustelu ei enää perustu tietoon vaan asenteeseen.

Eli et ole ottanut selvää asioista. Missä on minä tiedän sivupersoonasi?

Pyhässä sanassa sanotaan suoraan miten tulisi toimia.

Korruption hedelmät virassa tai ammatissa mädättävät aina totuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miten olisi Koivuniemeläisyys? Siinä lahkossa naiset eivät edes syö ilman miehen lupaa ja heidän pitää kontata miehen edessä. Tai jos Ameriikasta New Zion, Warren Jeffsin kultti, joka oli liian sekaisin jopa Mormonien mittapuulla. 

Miten epäraamatullinen hörhöily auttaa epäraamatulliseen hörhöilyyn? Juuh, ei kannata neuvoa, jos ei tiedä edes opin alkeita.

T. Se jolle vastasit 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miksi haet jotain kulttia? Eikö uskonnottomuus ole vaihtoehto sinulle? Miksi?

 

Uskonnottomuus ei ole oletus, eikä siitä poikkeaminen tee asiasta kulttia.

 

- Eri

Uskonnottomuus on kaikilla syntyessään, kunnes sitä aletaan vanhempien toimesta iskostaa. Niin kävi sinullekin. Turha kieltää.

Miten iskostushullu selittää Suomen maallistumisen parissa vuosikymmenssä? Siis jos maailmankatsomus leviää vain periytymällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miksi haet jotain kulttia? Eikö uskonnottomuus ole vaihtoehto sinulle? Miksi?

Mitä ihmeen kulttia? Naispapit jos joku on kultti. Katsopas kun 1900 vuotta kului ilman sellaisia. Siihen verrattuna tämä n. puoli vuosisataa kestänyt villitys on todellinen marginaalikultti. Eikä katolilaiset tai ortodoksit vihi naispapppeja vielä tänäkään päivänä.

Uskonnon opetusta on syytä lisätä tuntuvasti, jos kansan yleissivistys on näin retuperällä. 

T. Se jolle vastasit 

Niin ja uskonnottomuus ei ole vaihtoehto, koska uskon Raamattuun ja raamatunmukaiseen Jumalaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olen kasvanut luterilaisessa kodissa, jossa uskonto ei määritellyt elämää rajoittavana vaan  turvaa antavana perustana.  Olen kiitollinen, että olen jo varhain saanut kokea millaista on iloinen, suvaitseva suhtautuminen elämään.  Olen käynyt matkoillani tutustumassa esim. hindutemppeleihin, moskeijoihin ja  katolisiin kirkkoihin, kaikkialla voi aistia ihmisen kaipuun johonkin pyhään.  Jokainen tavallaan, kuten hänelle on sopivinta.

Löytääkö temppeleistä tai moskeijoista syntien anteeksiantoa? Tai pelastusta viimeisellä tuomiolla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palvon vain Saatanaa.

 

Ainoat jotka uskovat saatanaan ovat kristittyjä.

Tämähän on sinänsä mielenkiintoista, että saatananpalvojat, siis ihan konkreettisesti paholaiseen uskovat, uskovat myös tämän vastavoimaan, Jeesukseen ja hänen ristintyöhön ja koska usko tähän antaa pelastuksen, pääsee Saatananpalvoja kristinuskon sääntöjen mukaan Taivaan iloihin. 

Palvovat vaan väärää "jumalaa" jotta pääsisivät taivaaseen. Muutkin käskyt ja raamatun opit menneet heiltä ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miten olisi ortodoksisuus? Vai onko liikaa "itämaista hapatusta"?

Ortodoksisuus voisi olla, mutta olen enemmän matalakirkollisia protestantteja. Ei kuitenkaan vielä ollenkaan poissuljettu vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin kirkosta kymmenisen vuotta sitten. Viime vuonna erotin myös teinin kirkosta. Mies kuuluu kirkkoon edelleen, ei uskonnon takia vaan koska haluaa tukea kirkon rakennusten ylläpitoa ja vanhustyötä ym.

Minä en ole uskonut koskaan, mutta pitkään kuuluin kirkkoon samoista syistä kuin mies. Kuitenkin kirkon mielipiteet mm. eutanasiaa ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan pakottivat eroamaan.

Valtio antaa rahaa kirkolle rakennusten ylläpitoon, vanhustyöhön ja hyväntekeväisyyteen menee kirkollisverosta 10 prosenttia vain (loput 90 prosenttia tyhjänpalvontaorganisaation pyörittämiseen). Ei siis todellista syytä maksaa kirkollisveroa. Ottakaa nyt hyvät ihmiset selvää asioista.

Niin oikeastihan ihmisten itse pitäisi maksaa se kymmenys kirkon kautta tai suoraan hyväntekeväisyyteen. Mormonit taitaa olla ainoita jotka maksaa kuymmenykset kirkolleen ja siksi(kin) niiden lahko ja kirkkoeliitti on niin varakasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin viime vuonna. Liikaa papittaria, joogaa, sateenkaariasioita, ynnä muuta kirkkoonkuulumatonta. Nyt uusi seurakunta hakusessa. Vapaita suuntia harkitsin, mutta nekin ovat taipuneet naispappeuden alle ja mukautuneet maailman menoon. 

Miksi haet jotain kulttia? Eikö uskonnottomuus ole vaihtoehto sinulle? Miksi?

 

Uskonnottomuus ei ole oletus, eikä siitä poikkeaminen tee asiasta kulttia.

 

- Eri

Uskonnottomuus on kaikilla syntyessään, kunnes sitä aletaan vanhempien toimesta iskostaa. Niin kävi sinullekin. Turha kieltää.

 

Syntymä ei tee kenestäkään uskonnollista eikä uskonnontonta vasta tietoiset valinnat tekevät. Vanhemma

Ei teekään. Sitä vain on uskonnoton.  Eikä vanhempien harjoittama uskontoon iskostaminen ole mitenkään tietoista lapsen näkökulmasta. Älä kiemurtele. Sinäkin olet iskostamisen uhri. Et kykene tunnustamaan sitä itsellesi, sillä se aiheuttaisi sinulle henkisesti pahaa oloa. Maailmankuvasi järkkyisi. Siksi hyökkäät raivokkaasti istutettujen uskomuksiesi kyseenalaistajia vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin kirkosta kymmenisen vuotta sitten. Viime vuonna erotin myös teinin kirkosta. Mies kuuluu kirkkoon edelleen, ei uskonnon takia vaan koska haluaa tukea kirkon rakennusten ylläpitoa ja vanhustyötä ym.

Minä en ole uskonut koskaan, mutta pitkään kuuluin kirkkoon samoista syistä kuin mies. Kuitenkin kirkon mielipiteet mm. eutanasiaa ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan pakottivat eroamaan.

Valtio antaa rahaa kirkolle rakennusten ylläpitoon, vanhustyöhön ja hyväntekeväisyyteen menee kirkollisverosta 10 prosenttia vain (loput 90 prosenttia tyhjänpalvontaorganisaation pyörittämiseen). Ei siis todellista syytä maksaa kirkollisveroa. Ottakaa nyt hyvät ihmiset selvää asioista.

Niin oikeastihan ihmisten itse pitäisi maksaa se kymmenys kirkon kautta tai suoraan hyväntekeväisyyteen. Mormonit taitaa olla ainoita jo

Vanhan Testamentin mukaan 10 % maan antimista annettiin leeviläiselle papistolle, jonka ei ollut lupa omistaa maata.