Yksin asuja, syötkö keittiön pöydän ääressä?

Me ei edes perheellisenä syödä vaan teini syö huoneessaan, minä tietsikalla ja vaimo sohvalla.

Kaikki syö teeveen ääressä.

Tietenkin , teen ruoan keittiössä ja siellä tietenkin myös syön, ruokapöydässä. Miten joku voi syödä sohvalla, saatikka sängyssä, ja mitä ne teidän sohvat ja sängyt sitten näyttävät, jestas sentään.

Ja voihan sinne keittiöönkin laittaa telkkarin jos haluaa seuraa ruokaa laitellessa. Mutta taidankin olla vanha, eläessäni ei ole tullut mieleenkään että sängyssä jotain söisi, siellä nukutaan.

Syön pöydän ääressä, vaikka asun yksin, koska harrastan kauniita kattauksia, eikä sängyn tm. päälle oikein saa sellaista. 😅 Tarjottimelle kyllä saa myös kattauksen. Ja joskus katankin sellaiselle, jos en joskus harvoin halua syödä pöydän ääressä.

Tietokoneen ääressä syömiset lopetin, koska aina roiskahti jotain siihen koneen päälle.

Pöydän ääressä läppärin tai kirjan kanssa, tai aika usein sohvalla telkkarin ääressä. Olin sitten yksin tai lapsen/miehen kanssa.

Miten joku voi syödä sohvalla, saatikka sängyssä, ja mitä ne teidän sohvat ja sängyt sitten näyttävät, jestas sentään.

Ihan hyvin. Itselläkin on valkoiset sohvat. Etkö ole kuullut tarjottimista, kuten sänkytarjottimista? Ja jos ei ole tarjotinta, niin joku tassi tai lautanen on sitten käytössä. Itse syön aamupalat aina sängyssä. On tassi, kahvimuki yöpöydällä ja tarjotinkin löytyy. Olen supersiisti. Ei todellakaan ole ruokaa tai murusia sängyssä tai muuallakaan.

Ei ole keittiön pöytää. Sohvalla syön.

Ruokasalissa arkikattauksella.

Ruokapöydän ääressä kaikki ateriat.

En koskaan syö keittiönpöydän ääressä, vaan aina olohuoneen sohvalla, lautanen pöydällä tai sylissä.  Näin on ollut aina. 

Pöydän ääressä useimmiten, kahvit nojatuolissa, suojaan sen peitolla.

Keittiössä, katetun pöydän äärellä. Keittiö on sisustettu niin, että se kestää ruoanlaitosta ja ruokailemisesta tulevan sotkun. Olen käyttänyt aivan liian paljon aikaa, vaivaa ja rahaa olohuoneen sisustamiseen sotkeakseni sen. Puistattaa ajatuskin.

Ei ole keittiössä erillistä pöytää. Syön kattilasta suoraan ettei tule lisää tiskiä.

Nojatuolissa tietysti. 

Syön ja pimeällä usein myös kynttilän valossa, pöytä katettuna. Hienosta lautasesta ja lasista. Olen sivistymätön juntti mutta tätä tapaa tuttavani eivät tiedä minusta ja toivottavasti ei ikinä saakaan tietää. 😂 

Vierailija kirjoitti:

Totta kai syön. Laitan myös itse ruokaa enkä wolttaa.

Itse minäkin ruokani laitan mutta syön useimmiten sohvalla, TV auki. Tai kännykästä luen uutisia ym.

Syön korkeahkon sohvapöydän ääressä. Söin siinä silloinkin, kun olin naimisissa, joten mikään ei ole muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Tottakait, lapsena on opetettu syömään keittiössä eikä olohuoneessa. Sitä varten ne keittiöt on. En edes iltapalaa enkä mitään syö olkkarissa. Ja laitan lautaset ym heti altaaseen, en jätä pöydälle, tiskaan kaikki illalla viimestään, joskus parikin kertaa päivässä, muutenkin kaikilla tavaroilla on oma paikkansa.  Mä en ole koskaan ollu sottapytty vaan kotona opetettu asumaan siistissä kodissa ja lapsesta asti siivonnu oman huoneeni. 

Keittiö on minusta ruuanvalmistuspaikka, eikä syömiseen sopiva paikka paitsi pikkulapsiperheessä, kun lapsi sotkee koko ajan. Tuntuisi ankelta syödä keittiössä. Olisi sellainen tunne, että olisi joku palvelija tai kotiapulainen, joka pysyy pois silmistä ja jota ei päästetä stäyömään salin puolelle.

En omista keittiön pöytää.

Syön sohvalla. Ruokapöytä kyllä on, mutta sohvalla on rennompaa. Vieraitten käydessä kaikki istuu pöydän ääressä.