Miten kaislat saa niitettyä?

Eikös ne kaislat tai ruo'ot ole jo vuodessa poistuneet, kun ymmärsit kirjoittaa ajoissa vuosi sitten tänne ihmeitä tekevälle palstalle?

Juuripa niin, ei siihen kalliita leikkureita tarvitse. Kengät ovat myös tärkeät.  Järviruoko nurin ja heinäharavalla maalle kompostiin. Veteen ei saa jättää kellumaan. Naapurin rannassa ne kohta ovat muutoin.

Naapuri niitti parikymmentä vuotta. Myivät mökkinsä ja uusi ei viitsi niittää. 

Kaislat alkoi heti kasvaa ennen niitetyllä alueella. 

Ruoppaus on ainoa keino. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että edes ovat kaisloja? Todennäköisestihän ovat järviruokoja, kun flooran tietämyksesi lienee yhtä huonolla tolalla kuin ehkä muukin tietämyksesi. 

Ihmeellistä nillitystä. Mitä hemmetin väliä sillä on mitä ovat. Jotain sellaista kuitenkin mikä pitäisi niittää. Eiköhän viikate pure yhtälailla kaisloihin kuin ruokoihin. 

Järviruoko puhdistaa vettä tehokkaasti. Ei kannata poistaa.

Luonto korjaa ihmisen aiheuttamia haittoja, jos sille annetaan rauha.

Härmän taonnan kaislaviikate kestää leikata sitä kovaa järviruokoakin, joka särkee kiinalaiset halpis kaislaviikatteet. Itsellä taipui ohueet peltiterät vartissa käuyttökelvottomiksi.

Ensimmäisenä niittokertana voi tuntua toivottoman isolta urakalta, mutta seuraavat kerrat paljon helpompia. 

Kun ei anna uudestaan voimistua niin juuret pohjassa "väsyy" ja alkavat hävitä. Jatkossa vaan pientä ylläpitoa ettei pääse uudestaan voimistumaan

Uikkarit päälle ja hanskat käteen ja repimään irti, mielellään alhaalta juuresta asti. Niin meillä tehtiin järviruo'on kanssa. Se kasvaa kyllä takaisin, mutta ei nyt ihan hetkeen kumminkaan.

Hyvin sanottu.

Kaislojen (järviruo'on) niitto onnistuu parhaiten heinä-elokuussa loppukesästä käyttämällä viikatetta, käsikäyttöistä vesileikkuria tai moottoroitua niittokonetta/venettä. Työ vaatii aina myös niitetyn kasvijätteen poiskeräämistä vesistöstä, ja se pitää toistaa useamman kerran vuodessa parin vuoden ajan parhaan tuloksen saavuttamiseksi

Yksi syy lisää asua omakotitalossa.

Hanki vesipuhveli. Eilen uutisissa oli juttua Pieksämäellä olevasta vesipuhvelipuistosta. Ihmiset käy katsomassa, kun puhvelit jyystää rantavedessä kasvustoa.

Ihme ongelmia maailma täynnä

Viikatteella

Pahvihousut jalkaan sitten veteen nyhdät yksi kerrallaan varma keino.

Linnut ja kalat pesii kaislikossa .   Mutta jos haluat pitää uintiväylän niin laita siihen muovimatto ja ne ei enää kasva .  Kiinnitä jollain puun oksalla tai kivillä moni laittaa hienoa hiekkaa päälle  siihen .  Suojele muuten rannan puut ja heinät saat niistä suojaa. Niitettyä kaislaa ja heinää voi kuivattaa vaikka hiukan näkösuojaksi. Sen muovimaton voi poistaa sitten kun ei tarvi . Ei tarkoita ihan ohutta mattoa vaan vaikka paksua mitä nyt on . 

Vierailija kirjoitti:

Hanki vesipuhveli. Eilen uutisissa oli juttua Pieksämäellä olevasta vesipuhvelipuistosta. Ihmiset käy katsomassa, kun puhvelit jyystää rantavedessä kasvustoa.

Ne ulostaa veteen myös ja tuhoaa lintujen pesät ja kalojen kutupaikat eikä ne kuulu Suomeen . Toivotaan että jäätyy järveen . 

Vesipuhveli alueilla ei kalat elä eikä lisäänny. 

Ei taida olla sun erikoisala.

Ei saa.

Suurin osa nykysuomalaisista ei koskaan nähnytkään Suomen alkuperäistä rantakasvilaji kaislaa, mutta vieraslaji ruokoon mökkirannat tukehtuu. Vieraslajit usein ongelma. Kaislarantoja löytää alueilta missä valumavedet eivät ole yhteydessä maanviljelykseen. Kaisla 1 m korkea joka ei täytä koko ramtaa, vaan kasvaa harvakseltaan. Ruoko loppukesällä 3 m korkea ja tukehduttaa koko rannan. Tuotiin Länsi-Euroopasta Suomeen 100 vuotta sitten elänrehuksi.

1800-luvun ihmiselle rantamaisemat Suomessa olivat aivan toisen näköisiä kuin nykyihmiselle ovat. Mikä huvittavinta, moni lintukosteikko, luonnonsuojelualue lintutorneineen ruovikossa. Niin syvällä vieraslajissa ollaan, että ympäristöt luomonsuojelualueita.

Terävä viikate sillä kaislat lähtee