Miten kaislat saa niitettyä?

Vierailija kirjoitti:

Niität niitä hartaasti viikatteella sitä mukaa kun ne kasvavat takaisin. Menee jonkun verran aikaa ja on aika työlästä, mutta kyllä ne pikkuhiljaa katoavat. Voit myös tilata talveksi ruoppauksen jolloin lähtevät kerralla.

Ja muista sitte kerätä ne niitetyt kaislat pois äläkä lyki tuulen mukaan naapureiden riesaksi. 

Joku pässi leikkaa aina kaislat kun tuulee piispäin hänen rannastaan. Ja sitten ne on meidän vastarannalla asuvien riesana.

Kun keräät kaislat kuiviille niin nostat ravinteet pois järveä kuormittamasta. Kaislaa kasvaa bähemmän 

Vierailija kirjoitti:

Itsellä oli aikoinaan kädessä pidettävä pieni viikate ja sukeltelin pitkin mökin edustaa katkomassa kaisloja tyvestään. Entinen appiukko oli viritellyt vaakatasoon terän ja veti sitä veneen perässä tai soutuveneestä niitti käsipelillä. Vaihtoehtoja löytyy.

Isoisällä oli koraksi kutsumansa viritys. Siinä oli kaksi viikatteen terää pitkässä varressa vastakkaisiin suuntiin. Kuten iso T. Sillä sitten nyki pohjaa pitkin kun minä soudin. Niitettiin kortteita porojen talviruuaksi. Ja söi niitä lehmätkin.

Toinen isoisä niitti kaislikkoon samanlaisella laitteella väyliä, joihin viritti kalanpyydyksiä. Hyvin tuli säynettä, lahnaa ja ahventa. Toisinaan siikojakin, kun kalat ui väyliä pitkin. Syksyllä sorsat suosi niitä. Ja pataan päätyivät 

Vierailija kirjoitti:

Kaislaleikkureita voi ostaa. Monella vesialueella on myös maksullista kaislan leikkausta. Joskus olen kuullut, että sekin auttaa, kun talvella leikkaa talventörröttäjiksi jäävät osat.

Talventörröttäjien leikkaus ei taatusti tapa kaislaa eikä ruokoja. Ne on kuollutta osaa, ja ravinteet on talvella juurissa. Alkukesästä ja toisen kerran syyskesällä kun leikkaa siinä vaiheessa kun latvus yltää pintaan, niin energiat kuluu kasvuun ja juurakko näivettyy, kun ei ehditä yhteyttää ja tuottaa energiaa juuriin seuraavan vuoden kasvua varten.

No, ehkä jopa talventörröttäjien niitto hiukan auttaa sikäli, että eivät painu keväällä pohjaan lahoamaan. Edellyttää siis, että haravoit ja kompostoit jätteet kuivalle maalle.

Veneeseen saa liitettyä kaislanniittokoneen, tai sitä varten on spesiaaleja veneitä. Jos siis ongelma on iso eikä pärjää enää tavallisella viikatteella. Voi varmaan paikkakunnalta katsoa olisko jollain paikallisella tuollaista palvelua vuokrattavana. 

Ainoa todella toimiva tapa on nyhtää ne irti pohjasta juurineen. 

mitä ihmettä?

Silloin ne ei kasva 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä oli aikoinaan kädessä pidettävä pieni viikate ja sukeltelin pitkin mökin edustaa katkomassa kaisloja tyvestään. Entinen appiukko oli viritellyt vaakatasoon terän ja veti sitä veneen perässä tai soutuveneestä niitti käsipelillä. Vaihtoehtoja löytyy.

Isoisällä oli koraksi kutsumansa viritys. Siinä oli kaksi viikatteen terää pitkässä varressa vastakkaisiin suuntiin. Kuten iso T. Sillä sitten nyki pohjaa pitkin kun minä soudin. Niitettiin kortteita porojen talviruuaksi. Ja söi niitä lehmätkin.

Toinen isoisä niitti kaislikkoon samanlaisella laitteella väyliä, joihin viritti kalanpyydyksiä. Hyvin tuli säynettä, lahnaa ja ahventa. Toisinaan siikojakin, kun kalat ui väyliä pitkin. Syksyllä sorsat suosi niitä. Ja pataan päätyivät 

Kannattaa laittaa laite varrestaan kiinni veneeseen, koska jos se osuu pohjassa makaavaan puunrunkoon tai kiilautuu sopivaan kivenkoloon, se on sitten siellä pohjassa. Ikävää esim. uimareille ja sukeltajille, jos järven pohjassa on viikatteenteriä pystyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä oli aikoinaan kädessä pidettävä pieni viikate ja sukeltelin pitkin mökin edustaa katkomassa kaisloja tyvestään. Entinen appiukko oli viritellyt vaakatasoon terän ja veti sitä veneen perässä tai soutuveneestä niitti käsipelillä. Vaihtoehtoja löytyy.

Isoisällä oli koraksi kutsumansa viritys. Siinä oli kaksi viikatteen terää pitkässä varressa vastakkaisiin suuntiin. Kuten iso T. Sillä sitten nyki pohjaa pitkin kun minä soudin. Niitettiin kortteita porojen talviruuaksi. Ja söi niitä lehmätkin.

Toinen isoisä niitti kaislikkoon samanlaisella laitteella väyliä, joihin viritti kalanpyydyksiä. Hyvin tuli säynettä, lahnaa ja ahventa. Toisinaan siikojakin, kun kalat ui väyliä pitkin. Syksyllä sorsat suosi niitä. Ja pataan päätyivät 

Kannattaa laittaa laite varrestaan kiinni veneeseen,

Tai vähintään köysi siihen ja poiju päähän

Ryöppäys, mikään niitto niitä poista ja jos ovat vielä uima-alueell niin niiton jälkeen niihin onkin tosi kiva kävellä. 

kaivinkoneella

Kesällä ruopataan ponttoonin päältä ja talvella jäiden.

Kaislanniittoyrittäjiä on.

Loput napsit itse pois. Kivaa puuhaa, hiki tulee ja kunto kohisee.

Pitääkö tästä talvella keskustella? Meidän mökiltä  merihanhet söivät lähes kaikki kaislat. Nyt on kaislikko pienentynyt viidesosaan.