Miksi monet naiset ovat niin ilkeitä jopa kavereina?

Pitää itse asettaa rajat, jokaisessa keskustelussa. Sinä päätät miten annat ihmisten kohdella sinua. Tuollaisille ihmisille luu kurkkuun ja uusia tuulia kohti. Tiedän, ettei lohduta, hyviä ihmisiä on todella harvassa. 

Miehet parhaita kavereita. Naiset selkään puukottavia narsisteja.

Penny Lame kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat ilkeitä. Mulla on kavereina noin 70% naispuolisia, joista kaikki sydämellisiä ja muita kunnioittavia ihmisiä. Samoin ne miespuoliset. Jos joku huomauttelisi ulkonäöstäni, en edes yrittäisi tutustua, suhtaudun kuin tapettiin.

Hirveimmät jutut kuulin "kavereilta" teininä, ja siinä oli molemmat sukupuolet aika huonossa valossa. Tietysti ihmiset kivenkovaa jaksaa muistuttaa että poikien ja miesten laukomat haukut on vaan "välittämistä". Ei paljon lämmitä välittämiset jos saa kuulla olevansa perseetön kummajainen, tai spontaanina "kehuna" lauseen "Sulla on hyvät sääret mutta et oo mikään megabeibe" (tämä silloisen parhaan miespuolisen kaverin suusta, keskustelu ei liittynyt mitenkään minuun tai ulkonäköön mutta oli vissiin pakko päästä sanomaan).

Vanhemmiten oppii kenen kanssa kannattaa vähän aikansa käyttää.

Aiemmin käytin alkoholia ja kun lopetin sen kokonaan niin 1,5 vuoden raittiuden jälkeen aloin nähdä vasta nämä sairaat ihmissuhdekuviot selvemmin. Voi jos löytäisinkin tällaisia naispuolisia kavereita, mutta hyvin voin elämäni elää niin että on yksi ystävä eikä sitten muita. Sitten se menee niin.

Ajattelin ehkä ennen jopa nurinkurisesti, että ystävistä on pidettävä kiinni ja että kaikilla hyvillä ihmisillä on ystäviä. Olin ehkä vetänyt tästä johtopäätöksen, että koska olen hyvä ihminen minun on pidettävä kiinni näistä ihmisistä joiden seura ei ole itselleni hyväksi. 

Eräskin ihmetteli kun viihdyn parisuhteissa ja mulla on ollut aikuisikäni pitkiä parisuhteita joiden välissä on ollut reilun vuoden pituisia sinkkuaikoja. Kaverin mielestä olin läheisriippuvainen kun en viihdy vuosia sinkkuna.

Oikeasti mun on helpointa olla kaveri miesten kanssa. Miesten kanssa on sitten se että voidaan olla salaa kiinnostuneita. Parisuhteessa taas saa molemmat, sen parhaan kaverin ja seurustelukumppanin, mutta miehetkin voivat olla toksisia (väkivaltaisia jne.) joten nämä ei mene yksi yhteen.

Ja tuo naispuolinen kaveri oli siitä jännä ettei seurani tuntunut oikein ikinä kiinnostavan silloin kun olin sinkku vaan seurani kelpasi kun seurustelin ja hän oli ottanut tehtäväkseen erottamiseni kumppanistani. Samaa hän tuntui tekevän muidenkin naispuolisten kavereidensa kanssa, valitti minkä kerkesi näiden miehistä. Sinkkuna ollessani ei ottanut yhteyttä vaikka puoleen vuoteen vaikka asui kävelymatkan päässä!

ap

Nyt on muodikasta olla kusipää, kuvitellaan että vaikuttaa hyvin toimeentulevalta silloin. 

Vierailija kirjoitti:

Naisen luonteeseen on sisäänrakennettu ilkeys ja kauheus muita kohtaan joka tulee itsekkyyden ja omahyväisyyden mukana mihin joka nainen syyllistyy

Kyllä, ja kun samalla ollaan herkkiä ottamaan nokkiinsa mitättömistä asioista ja ylitulkitsemaan ja ylianalysoimaan jokainen viatonkin kommentti, ollaan jännän äärellä.

Vierailija kirjoitti:

Miehet ilmaisevat tuon saman eritavalla vain. Olen kokenut, että ihmiset jotka haluavat sinusta jotain sitä saamatta, alkavat käyttäytyä siten. He turhautuvat ja käytös muuttuu tuon kaltaiseksi. Esim. Miehet ihastuvat/rakastuvat ja kun saavat vain ystävyyden, alkaa se nälviminen. Naisilla luultavasti se, että he huomaavat sinussa piirteitä, jotka itse haluaisivat, eivätkä sitä saa, niin alkaa se nälviminen. Myös pelkkä kaunis ulkonäkö saa heidät takajaloilleen ja pelkkä läsnäolo saa heidät kyräilemään. Niinpä alkaa se mälviminen sitten, pitäähän heidän yrittää saada itsetuntosi samalle tasolle kuin heillä itsellään on. Tsemppiä ao. On niitä toisenlaisiakin ihmisiä, vaikkakin harvassa. Ehkä joskus kohtaat heitäkin.

Hyvin kuvailtu, molemmissa sukupuolissa on huonosti käyttäytyviä tolloja.

Pidän erikoisena sitä, että jotkut nälvijät luulevat oman seuransa olevan hyvinkin arvokasta sellaisenaan. Ei se kyllä ole. Elämä on liian lyhyt huonolle seuralle, samoin ala-arvoiselle.

Vierailija kirjoitti:

Naisen luonteeseen on sisäänrakennettu ilkeys ja kauheus muita kohtaan joka tulee itsekkyyden ja omahyväisyyden mukana mihin joka nainen syyllistyy

Ja naiset kokevat toiset naiset kilpailijoina .

Olen miettinyt ihan samaa. Juuri ajattelin, että sain kivan uuden kaverin, mutta hän alkoi nälviä ulkonäöstäni ja muistutella, että en saa luulla olevani muita kauniimpi. Joo, ei kyllä ole sellaisia harhaluuloja omasta ulkonäöstä päässyt muodostumaan 😅 En ajatellut, että joku on vielä neljäkymppisenä tuolla tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Miehet parhaita kavereita. Naiset selkään puukottavia narsisteja.

Tässähän se tuli.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt ihan samaa. Juuri ajattelin, että sain kivan uuden kaverin, mutta hän alkoi nälviä ulkonäöstäni ja muistutella, että en saa luulla olevani muita kauniimpi. Joo, ei kyllä ole sellaisia harhaluuloja omasta ulkonäöstä päässyt muodostumaan 😅 En ajatellut, että joku on vielä neljäkymppisenä tuolla tasolla. 

Nämä jättää kyllä sanattomaksi. Henkinen kehitys loppuu sinne teini-ikään. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina joku selkäänpuukottaja, huono itsetunto, kateus, epävarma olo itsestä kelpaako, yritetään pönkittää omaa minää, eivät ole oppineet toimimaan ryhmässä niinkuin miehet esim, armeijassa tai urheilukerhossa. Olen aina todennut kun puhutaan selkäänpuukottajista, että ruuveja puutuu päästä.

Toinen jos on kauniimpi tai parempi heti alkaa ilkeily. Lapsellista. Yksi uskomaton keino on pönkittää sitä miehen kautta. Toinen tietysti että vastaavasti mies pönkittää naisensa ulkonäön avulla. 

Mitä helvettiä nyt taas 😂

Pasi ei vain pääse irti noista miehisistä harhaluuloistaan.

Kuvittelee, että naisten elämän keskipiste on juustoinen  kusiletku. No, tän nyt kumoaa jo Pasin kaltaisten incelien olemassaolo.

Pasin elämä kyllä pyörii kusiletkun ja ikuisesti saa

 

Otappas lääkkeesi pasihullu🤯

Vierailija kirjoitti:

Pitää itse asettaa rajat, jokaisessa keskustelussa. Sinä päätät miten annat ihmisten kohdella sinua. Tuollaisille ihmisille luu kurkkuun ja uusia tuulia kohti. Tiedän, ettei lohduta, hyviä ihmisiä on todella harvassa. 

Tuon toksisuuden tajuaa välillä vasta viiveellä. Kun on itse hyväntahtoinen niin olettaa myös muiden olevan ja on jopa sokea huonolle käytökselle. Sitten kun kelaa nauhaa taaksepäin ja lukuisia keskusteluja niin miettii, että sanoiko se tosiaan noin. Mulla on pitkät piuhat ja olen vähän hidas tällaisissa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Penny Lame kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat ilkeitä. Mulla on kavereina noin 70% naispuolisia, joista kaikki sydämellisiä ja muita kunnioittavia ihmisiä. Samoin ne miespuoliset. Jos joku huomauttelisi ulkonäöstäni, en edes yrittäisi tutustua, suhtaudun kuin tapettiin.

Hirveimmät jutut kuulin "kavereilta" teininä, ja siinä oli molemmat sukupuolet aika huonossa valossa. Tietysti ihmiset kivenkovaa jaksaa muistuttaa että poikien ja miesten laukomat haukut on vaan "välittämistä". Ei paljon lämmitä välittämiset jos saa kuulla olevansa perseetön kummajainen, tai spontaanina "kehuna" lauseen "Sulla on hyvät sääret mutta et oo mikään megabeibe" (tämä silloisen parhaan miespuolisen kaverin suusta, keskustelu ei liittynyt mitenkään minuun tai ulkonäköön mutta oli vissiin pakko päästä sanomaan).

Vanhemmiten oppii kenen kanssa kannattaa vähän aikansa käyttää.

Aiemmin käytin alkoholi

Jotkut ihmiset vaan on hulluja. Mun ex-kaveri tykkäsi usein muistella vielä jälkeenpäinkin naureskellen kuinka nuorempina oltiin baarissa ja hän aina ajoi kaikki miehet pois pöydästämme. Kuinka ratkiriemukasta se kerta kaikkiaan oli että hän sai omia seurani kokonaan. Sitten kun mulla joku suhde joskus oli, tämä samainen kaveri änki siihen väliin, oli parillekin exälleni kertonut vaikka mitä noloja juttuja ajalta ennen tutustumistamme, siis oikeasti _kaveri_ käyttäytyy noin että sabotoi kaikki mun parisuhteet? Wtf?

Kuulostaa todella oudolta. Väkisin tulee mieleen, että onko tässä joku niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan -ilmiö taustalla, koska ei tuo mitenkään tyypillistä naisporukan käytöstä ole, vaikka aloittaja tämän yrittääkin tehdä tästä sukupuolikysymyksen.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa todella oudolta. Väkisin tulee mieleen, että onko tässä joku niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan -ilmiö taustalla, koska ei tuo mitenkään tyypillistä naisporukan käytöstä ole, vaikka aloittaja tämän yrittääkin tehdä tästä sukupuolikysymyksen.

En yritä tehdä tästä mitään sukupuolikysymystä. Minä olen alun perin varmaan valinnut seurani huonosti. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Penny Lame kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat ilkeitä. Mulla on kavereina noin 70% naispuolisia, joista kaikki sydämellisiä ja muita kunnioittavia ihmisiä. Samoin ne miespuoliset. Jos joku huomauttelisi ulkonäöstäni, en edes yrittäisi tutustua, suhtaudun kuin tapettiin.

Hirveimmät jutut kuulin "kavereilta" teininä, ja siinä oli molemmat sukupuolet aika huonossa valossa. Tietysti ihmiset kivenkovaa jaksaa muistuttaa että poikien ja miesten laukomat haukut on vaan "välittämistä". Ei paljon lämmitä välittämiset jos saa kuulla olevansa perseetön kummajainen, tai spontaanina "kehuna" lauseen "Sulla on hyvät sääret mutta et oo mikään megabeibe" (tämä silloisen parhaan miespuolisen kaverin suusta, keskustelu ei liittynyt mitenkään minuun tai ulkonäköön mutta oli vissiin pakko päästä sanomaan).

Vanhemmiten oppii kenen kanssa kannattaa vähän aikansa käyttää.

Aiemmin käytin alkoholi

No nyt alan hahmottaa, raittiuden myötä siis selkeytynyt ettei seura ollut hyvää - noin käy tosi usein. Ja selvästi pitää paikkansa se analyysi että sinä kuulut niihin sydämellisiin ihmisiin jotka kokevat olevansa muille velkaa sen mitä maailmassa pitäisi olla enemmän: lojaaliutta ja aitoutta. Ymmärrän, toveri. Just sellaisena ihmisenä ottaa turpiin näiltä joilla kehitys lähti eri suuntaan. Itse en esimerkiksi harrasta hirveästi parisuhteita sillä miehistä vedän puoleeni jotain ihme psykonarsistien finalbosseja. Kavereiksi on onneksi tullut muutama erityisen hyvä tyyppi joten kokonaan ei oo mieskuva ryvettynyt.

Ikävät tyypit ihan oikeasti haistaa jollain yliluonnollisen tuntuisella vainulla kiltit, kivat ihmiset. Mäkin ihmettelin nuorempana että miks sitä on joka paikassa joidenkin ihme tyyppien hampaissa ennen kuin on ehtinyt edes suutaan avata. Ja ne oli yhtä poikkeusta lukuunottamatta nimenomaan naisia/tyttöjä, jotka löytää tulla käärmeilemään, ja se johtuu siitä että olen nainen ja sosialisoin naisten maailmassa. Jotkut esittää kaveria ensin, toiset menee suoraan asiaan. Nää on näkyvimmät ihmiset porukoissa, ja yleensä niitä jotka lähestyy ensin. Kannattaa mennä paiskaamaan tassua niiden hiljaisten, outojen ja sellaisten kanssa jotka ei itse välttämättä lähesty. Siitä porukasta oon itse saanut elinikäisiä ystäviä niin monta että välillä miettii miten sitä kaikkien kanssa ehtii pitää yllä, mutta aina saa huomata ettei mitään väliä vaikka aikaa kuluu, jos on todellinen ystävä. 

Enkä nyt tietty sano että älä kaveeraa niiden kanssa jotka lähestyy eka, ei ne kaikki ole ketunhäntä kainalossa. Mutta haistele merkkejä. Yks parhaimmista on se että puhuvat muista ilkeästi tai arvostelevasti, toinen merkki se että heti käyttäytyvät kuin olisit jo bestis. Ylijakaminen saattaa olla myös merkki, mutta se voi liittyä myös yksinäisyyteen ja siihen että toinen on vaikka kirjolla. Monta kaveria oon saanut siten että tulevat jakamaan huolensa. Korvat kannattaa pitää auki ja tunnustella onko vastavuoroisuutta.

Tsemppiä sydänystävien löytämiseen, ja etenkin tsemppiä idareiden välttelyyn. Kuulostat siltä että olisin sun kaveri jos huolisit.

Minkä ikäinen aloittaja on?

Vierailija kirjoitti:

Se on jotenkin kummallista kun toiset kokee naiset ilkeinä ja arvostelevia, kun oma kokemus on, että hyvin ilkeitä ihmisiä tulee tosi harvoin vastaan. Tapaan paljon ihmisiä töissä, harrastuksissa, ystävien kautta ja erilaisissa tapahtumissa, mutta kyllä suurin osa on aidosti ystävällisiä. Joidenkin tyyppien huumori voi olla erikoista, mutta ei ilkeää. 

Joo, mulla sama kokemus, ja mä olen vielä sellainen kohtuullisen kaunis, pitkähiuksinen, meikkaava ja naisellisesti pukeutuva nainen. Mä aina kuulen tarinoita, miten kaikki naiset on ihan mul kkuja ja itse kohtaan lähinnä vaan kivoja naisia. Näitä juttuja lukiessa olen alkanut  miettiä, että ehkä olen vain sosiaalisesti vajaa enkä tajua, että toiset vit tuilevat minulle jatkuvasti. Se on johtanut tosin myös pelkoon, että mä olen vahingossa epäkohtelias muille enkä vain itse tajua sitä, kun juttelen muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Se on jotenkin kummallista kun toiset kokee naiset ilkeinä ja arvostelevia, kun oma kokemus on, että hyvin ilkeitä ihmisiä tulee tosi harvoin vastaan. Tapaan paljon ihmisiä töissä, harrastuksissa, ystävien kautta ja erilaisissa tapahtumissa, mutta kyllä suurin osa on aidosti ystävällisiä. Joidenkin tyyppien huumori voi olla erikoista, mutta ei ilkeää. 

Kuten aiemmin jo kirjoitin, ilkeys tulee yleensä esille vasta myöhemmin, paremmin tutustuessa. Juuri nämä pinnalliset ja nopeat harrastus- ja tapahtumakohtaamiset on yleensä niitä joissa jaksetaan vielä feikata miellyttävää. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki ole samanlaisia. Mun parhaat ystävät ovat miespuolisia. Enkä ikinä ole ollut työpaikalla se tiimintyttöjen kanssa hengaaja. 

Jos nainen yrittää ystävystyä miesten kanssa, miehet usein luulevat hänen kaipaavan seksiseuraa.

Siksi naiset usein mieluummin eivät edes yritä ystävystyä miesten kanssa.