Onko normaalia että vain kyllästyy mieheen ja haluaa eron että arki ja elämä vaihtuisi?

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia minä erosin ja olen todella tyytyväinen. 

Kuinka kauan erosta on?

Vierailija kirjoitti:

Ei puolison kuulu olla mikään ohjelmatoimisto, jonka homma on keksiä vaihtelua, että toisella ei tule tylsää. Aivan itse sitä on vastuussa omasta vaihtelustaan. Olen asunut nuorena muutamassa maassa ja Suomessa monessa eri kaupungissa ja kaikissa lopulta arki on aika samannäköistä: Töitä/opiskelua, ruokakauppaan, kotityöt jne. Ei sitä kukaan puolisokaan voi muuttaa. (Paitsi jos laittaa arjen niin sekaisin, että sitä ei enää ole.)

Keksi siis itse itsellesi vaihtelua. Mulla on hieman "tylsä" puoliso, joka tyytyväisenä möllöttäisi kotona vuodesta toiseen ja söisi samaa ruokaa lounaaksi. Mutta ei mun elämäni silti ole tylsää. Olen hakenut haasteita työelämässä, opiskellut lisää jne. Nyt olen juuri lähdössä ex tempore -reissuun. Joskus puoliso tulee mukaan näille reissuille, joskus ei.

Miksi sä olet tyytynyt ihmiseen, jota itsekin sanot tylsäksi? Tyhjää parempi? Tietääkö hän tämän? 

On normaalia. Osa ihmisistä on aina ollut tällaisia. Turha sitä on sen enempää patologisoida, vaikka asia mammoja kovasti kiihdyttääkin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia. Itsekästä on.

Ketä kohtaan? Onko ihmissuhteet jotain hyväntekeväisyyttä sinulle? 

No kyllä mäkin kyllästyin mun ex-akkaan kun mitään muuta se eukko ei osannut tehdä kuin vittuilla mulle milloin mistäkin ja tehdä mun elämästä kurjaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu, miksi mieheen on kyllästynyt?

Mitä mies on tehnyt toistuvasti pitkään, että rakkaus ja kiintymyys kuolee?

Ei mitään erityistä. Minusta yksikään mies ei vaan ole pidemmän päälle kovin kiinnostava. Kun suhde on vakiintunut, ne yleensä lopettavat kaiken ylimääräisen yrittämisen ja alkavat maata sohvalla pieruverkkareissa. Ap

Näin. Mulla on useampaankin kertaan alkanut se meno tympiä jo ennen yhteen muuttoa, niin on osannut onneksi tehdä ajoissa oikeat johtopäätökset. Yksi oli sitä mieltä että yhteinen laatuaika on sitä että hän tulee mun luo sohvalle istumaan kännykkää plaraten ja kaljaa lipitellen. Totesin että tuota mä voin harrastaa halutessani ihan yksinkin, ja osaan tehdä sen myös niin etten läikytä kaljaa sohvalle. 

Vierailija kirjoitti:

On se normaalia naiselle.

Ihan hyvin voi jättää miehen koska on kyllästynyt tähän ja haluaa jotain kivaa elämään.

Mutta jos olisit mies ja näillä syillä haluaisit eron, olisit itsekäs sika ja joutaisit roviolle.

Naisen kyllästyminen on hiukan eri asia kuin miehen kyllästyminen.

Nainen on ennen kyllästymistään luultavasti yrittänyt muuttaa suhteen laatua ja miehen asennetta suhteeseen (ja perheeseensä) vuosikausia, ilman minkäänlaista tulosta. Lopulta sitä kyllästyy yrittämään, kun lopputulos on aina pyöreä nolla. Sellaisen jälkeen yksinelo tuntuu ruhtinaalliselle.

Mies kyllästyy, kun löytää jostain netin keskusteluryhmästä vetävämmän puolison ja päättää kokeilla,  jos se vaihtamalla parantuisi.

😁 ei ole normaalia elämää parisuhteen kuulua leijua pilvessä kuin alkuaikoina koko parisuhteen ajan 

eiku 🤨🤔

Vierailija kirjoitti:

😁 ei ole normaalia elämää parisuhteen kuulua leijua pilvessä kuin alkuaikoina koko parisuhteen ajan 

 

eiku 🤨🤔

Niin, ei tänne tultu nauttimaan! 

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että ongelmasi on nimeltään pinnallisuus ja kyvyttömyys syvään tunneyhteyteen ja läheisyyteen. Kun toinen on rakas ystävä, kumppani ja rakastaja, ei häneen tuosta vain kyllästy muutaman vuoden päästä. kuulostaa siltä, että parisuhteesi ovat hyvin pinnallisia. 

Voi lässynlää sun tunneyhteyksiesi kanssa. Tajuatko että lähes jokainen mies lähinnä nauraa moisille akkain jorinoille? Niiden mielestä jopa omien tunteiden tunnistaminen on jotenkin vähän h0m0a, muiden tunteista puhumattakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2020-luvulla tuo on pätevä syy erota ja huomaat miten paljon onnellisempi olet yksin ilman kumppaneita ja miten et joudu tekemään koko ajan kompromisseja elämässä

 

t. viisas mies

Niin myötä- ja vastoinkäymisissä vaihtuneet "MINÄ MINÄ MINÄ" asenteeseen. Toki jos toinen ei tule missään vastaan ja käytös mitä sattuu mutta nykyään jos ei ole täydellinen prinssi tai prinsessa niin lähdetään heti lätkimään ja uudet kumppanit käydään läpi kuin olisi taloa ostamassa.

Miksi vaivaat päätäsi muiden parisuhteilla? Eikö omaa ole vai oletko vain tyytynyt ja nyt ketuttaa? 

Olen eri, mutta kommentoin, että on vaikea löytää omanlaista kumppania, kun va

Niinpä niin, vika on aina muissa. 

Hait rivien välistä jotain, mitä siellä ei ole. Meillä on vain erilaisia kokemuksia elämästä. Toisien on vaikeampi luottaa ihmisiin ja luoda pysyviä suhteita. Nykyään on esimerkiksi tavallista, että on elänyt lapsuuden, jonka aikana vanhemmat ovat eronneet. Se ei voi olla jättämättä jälkiä luottamukseen ihmisiä kohtaan, riippuen tietysti huomattavasti siitä, miten vanhemmat ovat hoitaneet tilanteen lapsen osalta.

Parasta olisi kun muija vaihtuisi vaikkapa joka viikko,kaikkea nykyisin liisata niin muijan liisaus olis ihan parasta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu, miksi mieheen on kyllästynyt?

Mitä mies on tehnyt toistuvasti pitkään, että rakkaus ja kiintymyys kuolee?

Ei mitään erityistä. Minusta yksikään mies ei vaan ole pidemmän päälle kovin kiinnostava. Kun suhde on vakiintunut, ne yleensä lopettavat kaiken ylimääräisen yrittämisen ja alkavat maata sohvalla pieruverkkareissa. Ap

Miksi edes menet suhteeseen? Riitätkö edes itse itsellesi vai pitääkö sinulla oli joku ulkoinen "huvittaja"   että viihtyisit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu, miksi mieheen on kyllästynyt?

Mitä mies on tehnyt toistuvasti pitkään, että rakkaus ja kiintymyys kuolee?

Ei mitään erityistä. Minusta yksikään mies ei vaan ole pidemmän päälle kovin kiinnostava. Kun suhde on vakiintunut, ne yleensä lopettavat kaiken ylimääräisen yrittämisen ja alkavat maata sohvalla pieruverkkareissa. Ap

Miksi edes menet suhteeseen? Riitätkö edes itse itsellesi vai pitääkö sinulla oli joku ulkoinen "huvittaja"   että viihtyisit? 

Mistä syystä nyt kukaan menee suhteeseen? Se yleensä tuntuu siinä kohtaa mukavalta valinnalta. Sinäkö aloitat suhteen kärsiäksesi? 

Ihan sallittu valinta tänä päivänä. 

vaihtelu virkistää.

Tälleen sivusta jotenkin huvittaa miten tämä selvästi kaivelee mammojen perseitä, vaikka toisaalta yksi sun toinen on itsekin eronnut toistuvasti ja palstalla yleisesti "tiedetään", ettei miehistä ole kuin haittaa. Jotenkin sekavaa ja epäjohdonmukaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu, miksi mieheen on kyllästynyt?

Mitä mies on tehnyt toistuvasti pitkään, että rakkaus ja kiintymyys kuolee?

Ei mitään erityistä. Minusta yksikään mies ei vaan ole pidemmän päälle kovin kiinnostava. Kun suhde on vakiintunut, ne yleensä lopettavat kaiken ylimääräisen yrittämisen ja alkavat maata sohvalla pieruverkkareissa. Ap

Miksi edes menet suhteeseen? Riitätkö edes itse itsellesi vai pitääkö sinulla oli joku ulkoinen "huvittaja"   että viihtyisit? 

Mistä syystä nyt kukaan menee suhteeseen? Se yleensä tuntuu siinä kohtaa mukavalta valinnalta. Sinäkö aloitat suhteen kärsiäksesi? 

Huonosti käy kun tunteiden perässä vaan mennään. Ei duunistakaan lähdetä kun sattu yhtenä päivänä vain tuntua siltä.

Vierailija kirjoitti:

Tälleen sivusta jotenkin huvittaa miten tämä selvästi kaivelee mammojen perseitä, vaikka toisaalta yksi sun toinen on itsekin eronnut toistuvasti ja palstalla yleisesti "tiedetään", ettei miehistä ole kuin haittaa. Jotenkin sekavaa ja epäjohdonmukaista. 

Suurin osa ystävistäni on edelleen sen kumppanin kanssa, jonka jo parikymppisenä tapasivat opiskellessaan. 

Tällä on eniten äänessä eronneet ja karanneet tai velat ikisinkut, se ei ole koko todellisuus. 

Kyllästyminen on normaalia. Elä elämäsi niin kun itse haluat.