Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (13098)
Vierailija kirjoitti:
Onks meidän pakko tunkea samalle keikalle? Eikö niitä voisi olla useampi? 😅
On pakko. Olen varma, että olette niin hyvää seuraa, että ehdottomasti haluan kaikkien teidän kanssanne keikalle.
Silti voisi olla monta keikkaa. Voidaan kaikki mennä niille kaikille.
Monennellakohan keikalla meistä tulee Kaj'lle niin tuttuja, että Jakob alkaa vilkutella meille lavalta?
Vierailija kirjoitti:
Monennellakohan keikalla meistä tulee Kaj'lle niin tuttuja, että Jakob alkaa vilkutella meille lavalta?
Äh, nyt kun oikein näitä vilkutteluja alkaa kuvitella, niin oikein toivoo, että tulispa äkkiä kesä ja keikat! Jossain päin Suomea keikkailevat varmasti, vaikka monet fanit Ruotsissa jo toivovat kiertuetta ja konsertteja Ruotsiin. Toukokuussa olisi se laivakeikka, mut en vielä tiedä, onko itsellä mahdollista lähteä 🤔
Malttaakohan Jakob olla Svenskanin musikaalissa vilkuttelemasta näyttämöltä, jos/kun bongaa katsomosta tuttuja? Tai olla hihkaisematta aluksi nu kör vi ja lopuksi tack ska ni ha?
Vierailija kirjoitti:
Otsikon vois vaihtaa
Se on ihan validi kysymys, johon on jo tuhatkertaisesti vastattu, että ei.
Poikkeuksellisen monisanaisesti täällä on tosiaan otettu kantaa otsikon validiin kysymykseen. Harva noin yksinkertainen tiedustelu poikii melkein 13 000 vastausta.
Tällä palstalla valtaosa otsikoista on kehnosti muotoiltuja, eikä avaaja useinkaan edes itse (kommentoijista puhumattakaan) aloita keskustelua siitä, mihin otsikko viittaa. Ei siis kanneta murhetta tämänkään langan rubriikista. Pääasia ei ole kuoret vaan sisältö, ja siitä me tämän ketjun sisällöntuottajat voidaan kollektiivisesti olla ylpeitä. :)
Vierailija kirjoitti:
Malttaakohan Jakob olla Svenskanin musikaalissa vilkuttelemasta näyttämöltä, jos/kun bongaa katsomosta tuttuja? Tai olla hihkaisematta aluksi nu kör vi ja lopuksi tack ska ni ha?
No jos hän on selvinnyt kahden musikaalin kotiseutuyleisöstä blaskaamatta itseään, eiköhän tämäkin onnistu. Ja muistetaan, että hän on yksi näyttelijöistä, ei esityksen tähti. Vaikka sinne tulee hänen fanejaan bussilasteittain, kunnioitetaan koko esiintyjäkaartia ja hurrataan Jakobille vasta loppuaplodien aikana.
Jakob ei ole koskaan blaskannut itseään (paitsi joskus tarkoituksellisesti), vaikka hän toki siinä Ylen taltioiman musikaaliesityksen loppukumarruksissa huudahtaakin sen sympaattisen tack ska ni ha'nsa. Mutta se on vain suloinen jakobismi.
Ja me hänen faninsahan ollaan järjestään niin sivistynyttä väkeä, että ei varmasti myöskään häntä munata. Ehdottomasti aplodeerataan kaikille Änglagårdin näyttelijöille. Jos sitten hitusen sydämellisemmin Jakobille, se ei ole iso synti.
"Pääasia ei ole kuoret vaan sisältö, ja siitä me tämän ketjun sisällöntuottajat voidaan kollektiivisesti olla ylpeitä. :)"
Jep. Tästäpä tuli mieleen kysäistä, onko täällä keskustelemassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet mukana aivan ketjun alusta eli heinäkuun alusta asti? Ihan vaan kiinnostaa, koska itse olen seurannut tätä ihan sieltä alusta. Ja tämä ketjuhan on paitsi tosi hauska, niin aivan mahtava tietopankki 😊.
Jakob on erittäin hyvä pysymään roolissa, vaikka pokka pettääkin herkästi, mutta teatterissa ei samanlaisia tilanteita tule, kun improvisaatiolle ei ole tilaa. Konserttitaltioinneissa olen ihaillut Jakobin kykyä tipahtaa milloin millekin, pokan pettämiselle ja muulle satunnaiselle sekoilulle ja törmäilylle, mutta samalla hän ei koskaan myöhästy tippaakaan omasta nuotistaan: Aina täsmälleen oikealla hetkellä, oikealla ilmeellä ja nuotilleen mikrofonin ääressä. Aivan sama millainen hepuli on ollut päällä puoli sekuntia aiemmin, nuotteja ei missata puolikastakaan.
Eli eiköhän teatterissa pysy roolissa aivan joka hetki, ammattilainen kun on.
(Tommy meinaa lipsua roolistaan, mutta hänhän on aivan eri henkilö, joten ei kuulu tähän. Mutta hänkin on mikin ääressä ja nuotissa aina kun on tarvis.)
Vierailija kirjoitti:
"Pääasia ei ole kuoret vaan sisältö, ja siitä me tämän ketjun sisällöntuottajat voidaan kollektiivisesti olla ylpeitä. :)"
Jep. Tästäpä tuli mieleen kysäistä, onko täällä keskustelemassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet mukana aivan ketjun alusta eli heinäkuun alusta asti? Ihan vaan kiinnostaa, koska itse olen seurannut tätä ihan sieltä alusta. Ja tämä ketjuhan on paitsi tosi hauska, niin aivan mahtava tietopankki 😊.
En muista olinko aivan alussa ketjussa, mutta en ainakaan montaa viikkoa missannut alusta.
"Aina täsmälleen oikealla hetkellä, oikealla ilmeellä ja nuotilleen mikrofonin ääressä. Aivan sama millainen hepuli on ollut päällä puoli sekuntia aiemmin, nuotteja ei missata puolikastakaan."
Tämän takia mäkin ihailen Jakobia niin suuresti, ilmiömäinen palautuja. Mä olen itse erittäin hepuliherkkä ja haistan pienimmätkin koomiset vivahteet sielläkin (ja varsinkin siellä), missä huumoria ei varsinaisesti edes ole, ei ainakaan tarkoituksellista huumoria. Ja kerran revettyäni mä en tahdo saada hysteriaani laantumaan millään. Se on aiheuttanut hillittömän noloja hetkiä julkisissakin tilaisuuksissa. Onneksi Jakob on niin pro.
Vierailija kirjoitti:
"Pääasia ei ole kuoret vaan sisältö, ja siitä me tämän ketjun sisällöntuottajat voidaan kollektiivisesti olla ylpeitä. :)"
Jep. Tästäpä tuli mieleen kysäistä, onko täällä keskustelemassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet mukana aivan ketjun alusta eli heinäkuun alusta asti? Ihan vaan kiinnostaa, koska itse olen seurannut tätä ihan sieltä alusta. Ja tämä ketjuhan on paitsi tosi hauska, niin aivan mahtava tietopankki 😊.
Mä oon kans ollut mukana alusta asti tai ainakin ihan niistä ekoista viikoista kun tää alkoi muuttua selvästi faniketjuksi. Ja täällä on kyllä ollut huippua kirjoitella ja lueskella. FB:ssä en viitsi kommentoida kuin silloin tällöin johonkin asiaan, täällä itselle mukavampi keskustella.
Vierailija kirjoitti:
"Aina täsmälleen oikealla hetkellä, oikealla ilmeellä ja nuotilleen mikrofonin ääressä. Aivan sama millainen hepuli on ollut päällä puoli sekuntia aiemmin, nuotteja ei missata puolikastakaan."
Tämän takia mäkin ihailen Jakobia niin suuresti, ilmiömäinen palautuja. Mä olen itse erittäin hepuliherkkä ja haistan pienimmätkin koomiset vivahteet sielläkin (ja varsinkin siellä), missä huumoria ei varsinaisesti edes ole, ei ainakaan tarkoituksellista huumoria. Ja kerran revettyäni mä en tahdo saada hysteriaani laantumaan millään. Se on aiheuttanut hillittömän noloja hetkiä julkisissakin tilaisuuksissa. Onneksi Jakob on niin pro.
Nyt kun aloin miettimään Jakobin repeilyjä, niin mieleen ei tule kuin haastatteluissa olleita, tämän vuoden joulukalenterit ja tietenkin ilmiömäiset perjantai-coverit. Löylyn Taco hej -esityksessä oli myös ihanat naurut kun melodica ei pelittänyt, mutta ei haitannut menoa yhtään. Näytellyissä esityksissä en muista nähneeni tahattomia naurunpurskahduksia enkä oikein muissa konserttitaltioinneissakaan. Laittakaa mielellään tänne jotain hyviä pätkiä jos tulee mieleen.
Minunkin mielestäni hän pysyy todella hyvin ja ammattimaisesti roolissaan.
Vierailija kirjoitti:
Malttaakohan Jakob olla Svenskanin musikaalissa vilkuttelemasta näyttämöltä, jos/kun bongaa katsomosta tuttuja? Tai olla hihkaisematta aluksi nu kör vi ja lopuksi tack ska ni ha?
Olisiko se sama keikkataltiointi joka harmillisesti päättyy ennen Cha Cha Chata, jossa Jakob kertoo tarinan, että hän on musikaaliesityksen toisen kappaleen jälkeen kiitellyt yleisöä paikalle tulosta. Olen aiemminkin pohtinut, että oliko tämä ihan tositarina vai KAJ juttuja.
Vierailija kirjoitti:
"Pääasia ei ole kuoret vaan sisältö, ja siitä me tämän ketjun sisällöntuottajat voidaan kollektiivisesti olla ylpeitä. :)"
Jep. Tästäpä tuli mieleen kysäistä, onko täällä keskustelemassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet mukana aivan ketjun alusta eli heinäkuun alusta asti? Ihan vaan kiinnostaa, koska itse olen seurannut tätä ihan sieltä alusta. Ja tämä ketjuhan on paitsi tosi hauska, niin aivan mahtava tietopankki 😊.
Minä olen miettinyt tätä samaa. Itse en ollut ihan alusta asti mukana, mutta jossain vaiheessa kesää löysin tämän. Luultavasti heinäkuun puolella kuitenkin, koska muistan legendaariset Djurönäset-keskustelut, joiden aikana olin keskustellut täällä jo pitkään.
Olin todella iloinen kun löysin tämän foorumin. Itselleni oli tullut patoutunut tarve keskustella aiheesta eikä lähipiirissä ollut ketään keskustelukumppania. Oli mahtavaa löytää täältä ihmisiä, jotka olivat jopa enemmän perillä asioista kuin itse, vaikka itsekin olin jo viikkokausia tutkinut netin syövereitä erittäin ahkerasti. Oli myös yllättävää ja helpottavaakin nähdä, että täällä oli kohtalotovereita eli ihmisiä, joilla oli sama kokemus yllättävästä hurahtamisesta.
Siitä lähtien on ollut todella ihanaa, että tämä paikka on ollut olemassa. Aina jos jotain tapahtuu KAJ-maailmassa, tieto löytyy täältä. Ja tuskin on olemassa yhtäkään julkaisua tai aihetta, joista ei olisi täälä keskusteltu. Olen myös Facebookin faniryhmässä, mutta keskustelu siellä ei yleisesti ottaen ole ollenkaan niin nautinnollista ja perusteellista kuin täällä.
Kiito teille kaikille, että olette olleet ja olette edelleen :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Malttaakohan Jakob olla Svenskanin musikaalissa vilkuttelemasta näyttämöltä, jos/kun bongaa katsomosta tuttuja? Tai olla hihkaisematta aluksi nu kör vi ja lopuksi tack ska ni ha?
Olisiko se sama keikkataltiointi joka harmillisesti päättyy ennen Cha Cha Chata, jossa Jakob kertoo tarinan, että hän on musikaaliesityksen toisen kappaleen jälkeen kiitellyt yleisöä paikalle tulosta. Olen aiemminkin pohtinut, että oliko tämä ihan tositarina vai KAJ juttuja.
Mä muistin nyt, että jossain yhteydessä hän on kertonut kommelluksista musikaaliesityksissä. Se oli ehkä joku aika hiljattain kuuntelemani mutta vanhempi podcast. Ehkä se jossa hän kertoi myös pyöräilykommelluksestaan. Kuitenkin muistan, että hän kertoi, että hänellä oli ihan lähellä, ettei hän olisi Botnian näytösessä huutanut Alfons kun piti huutaa Julia. Varmaankin siinä Håll flaggan i topp -kohtauksessa. Ehkä samassa hän mainitsi myös tuosta yleisön kiittämisestä.
Päivän teemana siis Jakobin pokan pitäminen, mikäpä sen parempaa. Mulla on huvina oikein seurata sitä, milloin hän putoaa tai on putoamaisillaan. Melkein-hetkiä on paljon, mutta ne kestävät niin lyhyen aikaa, että niitä ei välttämättä huomaa. Ihan sääli, kuinka hyvin hän on oppinut hillitsemään itseään.
Mutta joo, kuunnelkaapa tarkalla korvalla esimerkiksi tämä Böndrinin Ulla-Maj Wideroos -version loppu, kun Jakob laulaa "dåger"-sanan. Pienenpieni äänen värähdys (jonka varmaan triggeröi se Kevinin ylihaikea "hej"-kuiskaus) paljastaa hänet. Kun kamera sen jälkeen kääntyy häneen, hän on pientä hymyä lukuun ottamatta taas jo melankolisessa moodissa.
Onks meidän pakko tunkea samalle keikalle? Eikö niitä voisi olla useampi? 😅