Onko KAJ yhden hitin ihme?

Minua kosketti Axelin kertomus siitä, miten hän on vuoden aikana aiheuttanut niin paljon huolta itselleen ja vaimolleen, ettei epäröi tai pelkää palkita itseään ja vaimoaan nyt kun rahaa on ja hektisin vaihe on ohi: Jos vaimo haluaa uuden kahvikoneen, niin sellainen hänelle ehdottomasti hankitaan.

Todella mielenkiintoinen, vaikkakin tuttua asias muista yhteyksistä. Ja kuten aiemmin todettu Axelia nyt kuuntelisi mielellään puhumassa ihan mirä vaan😊

Vierailija kirjoitti:

Lainaus: "Mutta hienointa mun mielestäni on se, kuinka korkealle heidät arvostetaan ihmisinä, ja syystäkin: niin hienoja, ahkeria, vaatimattomia, kohteliaita, aina ja kaikille ystävällisiä ja reiluja miehiä he ovat." 

 

Myös tuo Schlagerfest-podin haastattelija antoi pojille tunnustusta ahkeruudesta. Sanoi olleensa lukuisat kerrat mukana Euroviisuissa Ruotsin delegaatioiden mukana, ja sanoi myös, ettei ole kenenkään Ruotsin viisuedustajan nähnyt tekevän töitä yhtä ahkerasti kuin KAJ. Yli 100 haastattelua päivässä.... Ei ihme, että Jakob sanoi, että rankkaa oli. 

Ja Italian edustajat olivat  kuulemma vaan ottaneet lunkisti, poltelleet tupakkaa ja nauttineen pitkään myöhäisiä aamiaisia... 😉 😊 

Olisiko voinut johtua myös siitä ettei Italian Lucio Corsi kiinnostanut kansainvälistä mediaa? Ja siitä ettei hän artisti osannut juuri ollenkaan englantia? Myöskään Espanjan Melody ei osannut englantia kuin pari sanaa. Molemmat ovat syntyneet 90-luvulla. Varmasti heillä oli tulkki, mutta onhan sellaisen käyttäminen hieman vanhanaikaista kun kyseessä on noinkin nuoren sukupolven artistit. Mutta ehkä vanhojen kulttuurimaiden edustajat eivät tarvinneetkaan näkyvyyttä.

 

 

 

 

 

 

Olisiko voinut johtua myös siitä ettei Italian Lucio Corsi kiinnostanut kansainvälistä mediaa? Ja siitä ettei hän artisti osannut juuri ollenkaan englantia? Myöskään Espanjan Melody ei osannut englantia kuin pari sanaa. Molemmat ovat syntyneet 90-luvulla. Varmasti heillä oli tulkki, mutta onhan sellaisen käyttäminen hieman vanhanaikaista kun kyseessä on noinkin nuoren sukupolven artistit. Mutta ehkä vanhojen kulttuurimaiden edustajat eivät tarvinneetkaan näkyvyyttä.

Tai sitten Italia ei halunnut voittaa.

No Axelhan heitti noi Italia-kommentit ihan vitsillä. Tuskin italialaiset jotain euroviisuja samanlaisella vakavuudella ottavatkaan kuin monet muut maat. Eiköhän heille ole San Remon laulukilpailu paljon tärkeämpi tapahtuma. Muistelisin, että Italia oli takavuosina pitkään jopa osallistumatta koko euroviisuihin. 

Ei liity suoranaisesti KAJ'hin, mutta Mellofinaalissa kolmanneksi sijoittunut ja tänäkin vuonna mukana oleva Greczula ja Mellojuontajana toiminut Keyyo ovat uusi pari. Onnea heille.

Lapseni tietävät nykyisin enemmän fanitukseni vakavuudesta kuin muut läheiseni, mm. sen että keskustelen jollain palstalla. Vauvaa he eivät kuitenkaan tiedä, Facebookin suljettua faniryhmää epäilevät. Kerroin eilen, että järjestetään fanitapaamisia ja haluaisin ehkä itsekin joskus osallistua sellaiseen.

Tyttäreni tokaisi minulle, että te KAJ-fanit olette kyllä kaikista hulluimpia. Hänkin tykkää Lauri Haavista, mutta ei kyllä halua muuta kuin kuunnella sitä. Minusta se oli hyvin sanottu ja olin vain mielissäni. KAJssa tosiaan on jotain erilaista kun ihmisillä tälläkin palstalla on riittänyt keskusteltavaa jo yli 600 sivun verran. 

Minä lukeudun oikein mielelläni näihin "kaikista hulluimpiin". 😊

Odotan malttamattomana tietoa ensi kesän keikoista. Vaikka ovat ilmoittaneet tekevänsä niitä vähemmän tänä vuonna, niin jossain esiintyvät vuorenvarmasti. Ja sinne suuntaan myös minä, jos se vain on mahdollisuuksien rajoissa. Menen vaikka festareille, jos niikseen. Näin keski-iän paremmalle puolelle ehtineenä olen aina ajatellut, että festarit on nuorempia varten. Harvoin niillä on edes sellaista musiikkia, mikä sopii omaan makuun. Mutta sitten viime kesänä menin Tammisaareen katsomaan KAJ'ta, kun aivan PAKKO PAKKO oli päästä näkemään heidät livenä. Joku Summerfest-festivaali sekin oli. Ihan turhaan olin mitään ennakkoluuloja tuntenut. Todella paljon ihan kaikenikäistä porukkaa, ja monia vielä vanhempia kuin minä. Ja hauskaa oli fanittaa KAJ'ta siinä lavan lähellä muiden KAJahtaneiden kanssa ja laulaa mukana sydämen kyllyydestä. Kova tuuli, lähes myrsky, ja välillä tuli vettä niskaan, mutta ei haitannut yhtään. Poikien ihanan valloittava ja energinen esiintyminen oli kyllä aivan valtava kokemus. 

Vierailija kirjoitti:

Odotan malttamattomana tietoa ensi kesän keikoista. Vaikka ovat ilmoittaneet tekevänsä niitä vähemmän tänä vuonna, niin jossain esiintyvät vuorenvarmasti. Ja sinne suuntaan myös minä, jos se vain on mahdollisuuksien rajoissa. Menen vaikka festareille, jos niikseen. Näin keski-iän paremmalle puolelle ehtineenä olen aina ajatellut, että festarit on nuorempia varten. Harvoin niillä on edes sellaista musiikkia, mikä sopii omaan makuun. Mutta sitten viime kesänä menin Tammisaareen katsomaan KAJ'ta, kun aivan PAKKO PAKKO oli päästä näkemään heidät livenä. Joku Summerfest-festivaali sekin oli. Ihan turhaan olin mitään ennakkoluuloja tuntenut. Todella paljon ihan kaikenikäistä porukkaa, ja monia vielä vanhempia kuin minä. Ja hauskaa oli fanittaa KAJ'ta siinä lavan lähellä muiden KAJahtaneiden kanssa ja laulaa mukana sydämen kyllyydestä. Kova tuuli, lähes myrsky, ja välillä tuli vettä niskaan, mutta ei haitannut yhtään. Poikien ihanan valloittava j

Joo kyllä mäkin ensi kesänä menen vaikka festareille. Tosin mieluummin menen johonkin, jossa ei ole muita esiintyjiä. Turussa olin viime vuonna ja oli kyllä huippuhyvä konsertti.

Jäi vähän harmittamaan kun en lähtenyt Aitooseen festareille, vaikka sitä vähän mietin. Siellä oli kuulemma yksi kesän parhaista keikoista. Toinen mitä kaduin jälkikäteen on se, etten mennyt Djurönäsetiin. Siellä vasta olikin huippuhyvä keikka. Olin tuolloin lomalla ja olisin ihan hyvin voinut mennä Tukholmaan.

No ensi kesänä matalammalla kynnyksellä matkaan!

Logomossako olit? Siellä minäkin. Oli ihana konsertti! Lähdin varta vasten autolla ajamaan parinsadan kilometrin päästä, ja ajoin sitten vielä myöhään illalla takaisin kotiin. Kyllä kannatti! 

Logomossa olin -huippuhyvä tunnelma

Eikös muuten pojat itsekin (ehkä Axel?) jossain haastattelussa maininneet tuon Aitoon, kun kysyttiin, mitkä keikat heille ovat jääneet päällimmäisinä mieleen...? Mahdankohan muistaa oikein. Sieltä on hyviä videoita, Kevinistä eräs oikeinkin hyvä 🙂

Helsinki yrittää auttaa narkomaaneja eroon peukusta (siis siitä huumeesta) antamalla heille kannustukseksi lahjakortteja. Vakava asia, mutta mua alkoi naurattaa hervottomasti tuo uutinen. Tuli välittömästi mieleen Vörjeans ja Määnin, joka sai palkinnoksi sen hienon kaulaketjun, kun oli pysytellyt raittiina puoli tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Eikös muuten pojat itsekin (ehkä Axel?) jossain haastattelussa maininneet tuon Aitoon, kun kysyttiin, mitkä keikat heille ovat jääneet päällimmäisinä mieleen...? Mahdankohan muistaa oikein. Sieltä on hyviä videoita, Kevinistä eräs oikeinkin hyvä 🙂

Joo just sen takia se jäi vähän harmittamaan etten mennyt sinne. Ens vuotta varten mielessä jos he ovat taas siellä.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni tietävät nykyisin enemmän fanitukseni vakavuudesta kuin muut läheiseni, mm. sen että keskustelen jollain palstalla. Vauvaa he eivät kuitenkaan tiedä, Facebookin suljettua faniryhmää epäilevät. Kerroin eilen, että järjestetään fanitapaamisia ja haluaisin ehkä itsekin joskus osallistua sellaiseen.

Tyttäreni tokaisi minulle, että te KAJ-fanit olette kyllä kaikista hulluimpia. Hänkin tykkää Lauri Haavista, mutta ei kyllä halua muuta kuin kuunnella sitä. Minusta se oli hyvin sanottu ja olin vain mielissäni. KAJssa tosiaan on jotain erilaista kun ihmisillä tälläkin palstalla on riittänyt keskusteltavaa jo yli 600 sivun verran. 

Mä olen fanittanut joitakin bändejä ja artisteja, ja diggaillut monien muiden musiikista, ja mun kokemuksen mukaan jotta jotain esiintyjää fanittaa siinä määrin että haluaa seurata muutenkin kuin kuuntelemalla musiikkia, siinä esiintyjässä täytyy olla musiikin lisäksi jotain. Karismaa, poikkeuksellista taitoa, mielenkiintoinen tarina, heillä täytyy olla jotain sellaista annettavaa haastatteluissa että niitä viitsii katsoa ja lukea. Kajssa on näitä kaikkia. Joidenkin esiintyjien musiikista tykkää ja käy silloin tällöin katsomassa, mutta ei kiinnosta seurata muuten, vaikka heidän tekemisiään ihan arvostaakin. 

"Kajssa on näitä kaikkia. Joidenkin esiintyjien musiikista tykkää ja käy silloin tällöin katsomassa, mutta ei kiinnosta seurata muuten, vaikka heidän tekemisiään ihan arvostaakin." 

Puit sanoiksi omatkin ajatukseni. Olen aina aivan innoissani ja inspiroitunut noista KAJ'n haastatteluista. Nuorten miesten suusta kuulee niin viisasta puhetta. Ja tietenkin tuo KAJ'n tarina kiehtoo ja tulee lähelle. Mulla on myös tällainen lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta liikkeelle lähtenyt muutaman ystävän piiri, joka yhä vuosikymmenten jälkeen pitää yhtä, vaikka elämä on heitellyt itse kutakin meistä ties minne ja millä tavalla. Niin hienoja tällaiset tarinat!

Toivoisin edes osittaista paluuta keikka/konserttityyppiin, jossa on mukana sketsejä, esim. kulttuuritantta Lolan uusimmat aivoitukset, ja muutakin poikien keskinäistä sanailua, kuten oli keikoilla ennen Sauna Touria. Mutta miten silloin otetaan huomioon ruotsia vähemmän tai ei juuri yhtään ymmärtävä yleisö.  Ei helppo yhtälö.  

Mä sanoisin, että sketsikonsertit on Kaj'lle taakse jäänyttä elämää. Huumorigrupista on tullut musiikkigrupp. Ja niin kuin sanoit, kieli on ongelma. Oli eri asia vetää sketsejä täysin ruotsinkieliselle yleisölle. Nykyisessä yleisössä on paljon niitä, jotka osaavat ruotsia vain tyydyttävästi, heikosti tai ei ollenkaan. Pieniä tekstitettyjä sketsejä voivat heittää somekanavissaan ja muuten esitellä näyttelijänkykyjään teatteri- ja musikaalilavoilla ja tv-sarjoissa.

Niin, ehkä sketsikonsertteja kaipaavat voivat lähteä Vaasan seudulle kalaan, itsekin harkitsin ja olisin mennytkin syksyllä, mutta tuli muuta. Halusin nähdä heidät omiensa keskellä. 

Toivottavasti tämä kajahdus ei pahene niin paljon, että joudumme myöntämään toisillemme palkintoja puolen tunnin raittiudesta. Mutta ei voi mitään, tuntuu niinkuin eläisi kolmessa ulottuvuudessa, kun muut ovat tyytyväisiä kahdessa.