Miksi Keski-Suomen murteet lasketaan savolaismurteisiin vaikka alueen murre kuulostaa enemmän hämäläiseltä?
Ja Keski-Suomen murteista lisäksi kerrotaan että kyseessä on sekamurteiden alue ja se eroaa muista savolaismurteista koska pohjalla on hämäläismurre johon on tullut savolaisvaikutteita? Joten miten tuo on aikoinaan päätetty?
Kommentit (109)
"Virheellisiä tietoja ei kenenkään kannata hahmottaa. Lopeta päteminen aiheesta, jota et osaa referoida sotkematta perusteita."
Mikset sinä sitten käytä tätä tilaisuutta hyväksesi ja kirjoita sitä referaattia suomen murteiden kehittymisestä, kun olet ainoa, joka saa aiheella päteä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on tosi ruma ja keinotekoinen kieli.
Kirkon toimesta tuhottu.
Epäonnistunut kyhäys. Surkea epärunollinen
Murteet ja slangi ovat muodostuneet siksi, että puhe olisi soljuvampaa.
Kuten viro joka on alkuperäinen kieli suomalaisilla.
Agricola tuhosi suomen .
Jos sua kiinnostaa kieli ja kielet, niin mitä jos tutustuisit aiheeseen kielitieteellisestä näkökulma
---
Kielitiede kertoo, että suomen kieli on kieli jota puhuttiin Viron koillisrannikolla. Kaikki Itämeren kansat ymmärsivät toisiaan.
Senhän kuulee heti, että suomen kieli on ex - viro. Ihmisiä siirtyi Balttiasta Lounais -.Suomeen josta osa jatkoi Hämeeseen.
Näin on. Poliittisista syistä oskus on muuta väitetty.
Jos on tarpeeksi musikaalinen, kuulee heti että raumalaisilla, turkulaisilla ja porilaisilla säilyi alkuperäinen rytmi.
Agricolan täytyi olla täysin epämusikaalinen.
Hän oli nimenomaan tylsä teoreetikko, ei muusikko eikä runoilija.
Vierailija kirjoitti:
"Virheellisiä tietoja ei kenenkään kannata hahmottaa. Lopeta päteminen aiheesta, jota et osaa referoida sotkematta perusteita."
Mikset sinä sitten käytä tätä tilaisuutta hyväksesi ja kirjoita sitä referaattia suomen murteiden kehittymisestä, kun olet ainoa, joka saa aiheella päteä?
Koska ketään ei kiinnosta. Vain sinä olet yrittänyt luennoida täällä aiheesta, muut keskustelevat ja minä vaan en fennistinä voi olla oikomatta virheellisiä väitteitä.
Ihmisillä saa olla omat käsityksensä Suomen murteista. Ei niitä jonkun muutaman murrekurssin käyneen tarvitse käydä oikomaan, varsinkaan aikansa eläneessä ja tuhoavassa relativistisessa hengessä.
Fennismi on politiikkaa, ei tiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Fennismi on politiikkaa, ei tiedettä.
Onko joku täällä puhunut fennismistä?
Fennismi perustunee mielikuvitukseen ja idealismiin. Jokainen voi huvitella sillä itseksensä.
Se ei perustu tosiasioihin.
Sinä elät jossain 1800 - luvun lopulla. Herää tähän aikaan.
Sanovat esim. paikalla, paallikkö..
Agricola olisi pitänyt häätää pois virasta
Se ukko teki korjaamatonta vahinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Sanovat esim. paikalla, paallikk
.
Venäläiset sanovat paallikko.
Joku täällä ei selkeästi ymmärrä edes poliittisen fennismin ja akateemisen fennistiikan eroa, vaikkakin termi "fennismi" on vakiintuneesti viitannut myös fennistiikkaan. Sanoilla kun voi olla useita merkityksiä, mikä uutena tietona joillekin voi tulla.
Fennisti kuulostaa ihan persujen jutulta
Persut elävät vielä osin 1800.- luvun käsityksissä
Se on jippo äänestäjien saamiseksi
Suomettuminen on tiukassa.
Vierailija kirjoitti:
No esim. Minä sanon tiaiset lentää, Hankasalmen tätini sanoo Tiijaiset lentellee Tiijaiset lentellee on vähän kökkötraktaattisesti sanottu koska lentelyä voi suorittaa vain yksi tiijainen. Siksi olisi sanottava että Tiijaisto lentelee. Tiijaisto on kuin parvi elikä pataljoona tiaisia ja sellaisenaan sen verran kompakti rykelmä että voidaan käyttää yksikköverbeä.
Jollei huoli käyttää sanaa tiijaisto, niin täytyisi sanoa että tiijaiset lentävä, lentelevä tai vaikka lentävätte. Jotenkin kuitehi osoittaa että on ymmärtänyt tiijaisten olevan monikko ja parvi kussa lentää monia eikä vain yksi
Vierailija kirjoitti:
Fennisti kuulostaa ihan persujen jutulta
Persut elävät vielä osin 1800.- luvun käsityksissä
Se on jippo äänestäjien saamiseksi
Suomettuminen on tiukassa.
Fennisti on fennistiikkaa yliopistossa opiskellut ja siitä gradun tehnyt henkilö. Esimerkiksi äidinkielenopettajat voivat olla fennistejä. Sitä en tiedä, ovatko persuja.
Itse olen fennomaani.
Joensuu, Jyväskylä ja Lahti ovat savolaisuuden uloimpia etuvartioasemia.
Olen syntynyt Keski-Suomen läänissä ja olen ylpeä siitä. Viis siitä, että lainlaatijat ovat myöhemmin päättäneet toisin. Koska asuimme kolmen maakunnan rajoilla, meille kehittyi tarkka korva erottamaan, mistä kukin puhuja oli kotoisin. Naureskelimme Kuopion läänin Keiteleen kunnassa asuville mummun serkun lapsille, jotka sanoivat "myö ja työ". Myös hankasalmelaiset vaikuttivat omaksuneen paljon savonkielisiä sanontoja. Jämsäläiset taas puhuivat hämäläisittäin. Keski-Pohjanmaan Pyhäjärven asukkaiden kieli kuullosti lähinnä samalta kuin meidän puhumamme kieli. Nykyään puhun oman kotiseudun murretta puhelimessa tuttujen kanssa tai kesämökillä, jossa näen lapsuuden kavereita.
Naiset mukauttavat puhettaan enemmän, esimerkiksi koulutuksen, asuinpaikan ja lähipiirin mukaiseksi. Miehet pidättäytyvät hanakammin kerran oppimassaan ja jäystävät murretta surutta tilanteessa kuin tilanteessa. Tässä asiassa ihailen miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Joensuu, Jyväskylä ja Lahti ovat savolaisuuden uloimpia etuvartioasem
---
Ne ovat puhtaasti hämäläisten aluetta.
On siellä aikoinaan Ruotsistkin tulleita ihmisiä mm
Isovihan aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylässä viennetään ja kiennetään kyllä niin paljon, että lähempänä se savolaisia murteita on kuin hämäläisiä. Eli ihan oikein on jaoteltu.
Kai sen voi tavallaan vääntämiseksi tulkita ettei sanota sanoja loppuun asti vaan joskus unohtuu viimeinen tavu ja joskus viimeinen vokaali tai konsonanttija o istusmuotoja eivät käytä ollenkaan. Esimerkiksi "Asun minun omassa talossani ja siinä vieressä on metsä" sanotaankin "Asu omas talos, mettä vieres",
Samaa tapahtuu pääkaupunkiseudulla, sanoja lyhennetään.
Virheellisiä tietoja ei kenenkään kannata hahmottaa. Lopeta päteminen aiheesta, jota et osaa referoida sotkematta perusteita.