Elämä on parasta just nyt 40+ vuotiaana
Elämäni oli ihanaa, innostavasti jännittävää ja kiinnostavaa lapsena ja nuorena, noin 20-vuotiaaksi asti.
Sitten tapahtui kaikenlaista, jonka vuoksi tunsin ikävuodet 21-40 olevani täysin jumissa. Olin kiinni kotona lasten kanssa, ei juuri tukiverkkoja, kamalat pätkätyöpaikat, väsymys, näköalattomuus, masennus, elämässä ei tuntunut olevan mitään järkeä eikä varsinkaan mitään iloa. Pelkkää kodinhoitoa ja väsyttävää työtä, valvomista ja lastenvahtimista. Parisuhteessakin riitoja pikkulapsiajan väsymyksen vuoksi jne.
En olisi uskonut, että se pitkä 20 vuoden vaihe menikin ohi, ja elämääni astui taas se sama ilo, into ja VAPAUS. Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta täytyy myöntää, että äitiys ja varsinkin se että en päässyt mihinkään juuri ikinä, oli mulle tosi rankkaa. Hoitajien saaminen oli vaikeaa, ja aina huono omatunto, jos jossain harvoin joskus olinkin. Lähinnä kai siksi, että ne harvat lastenhoitajatkin suostuivat hommaan vähän vastentahtoisesti.
Nyt kuitenkin pienimmätkin lapset ovat niin isoja, ettei mun tarvitse enää laisinkaan miettiä hoitokuvioita. Nuorinkin on siis jo 17, joten voin lähteä vaikka viikoksi reissuun, jos huvittaa. Lyhyimmistä reissuista ja harrastuksista puhumattakaan.
On niin paljon kaikkea mitä haluan nyt tehdä! Haluan lenkkeillä, käydä salilla, ajaa moottoripyöräkortin, opetella golfaamaan, vaeltaa, matkustella, käydä keikoilla, tapahtumissa, festareilla, istua kesäterassilla, käydä museoissa ja taidenäyttelyissä... Nähdä, tehdä ja kokea!
Moni tekee nämä asiat nuorena aikuisena, minä tein silloin lapset. En sinänsä kadu, rakkaat lapset on nyt tehty, mutta olen vielä nuori, nyt on lisäksi rahaa, eikä enää mitään paineita opiskella tai perustaa perhettä, senkun nautin vaan elämästäni täysin siemauksin!
Kel onni on sen kätkeköön", mutta anonyymina piti tulla hehkuttamaan, kun olen niin älyttömän iloinen ja kiitollinen tästä uudesta elämänvaiheesta! Johan sitä tuli 20 vuotta suossa tarvottuakin.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä millään noilla,kun arvosi naisena on mennyt?
Myös n40
Millä tavalla arvo mennyt? Miesten silmissä? Jos se on ainoa asia, jolla on sulle merkitystä, otan osaa. Tulee olemaan pitkä ja surullinen loppuelämä.
Ja vieläpä sellaisten miesten silmissä jotka arvostavat naisessa vain nuoruutta? Itselleni niillä miehillä ei ole koskaan ollut mitään arvoa joten ei ole väliä mitä he ajattelevat. En heitä nuorenakaan halunnut, kun heidän kanssa ei voi vanheta.
Samoin. 40 eteenpäin elämä on ollut vuosi vuodelta parempaa. Nuorena oli huono itsetunto ja siitä kumpuavaa draamaa, ei tiennyt mitä haluaa, jumitti huonoissa suhteissa kun ei paremmasta tiennyt, opiskeli väärää alaa ja monia työvuosia meni surkeissa duuneissa tai työttömänä, rahaa ei ollut koskaan jne.
Nelikymppisenä sain hyvän työn ja rakastuin elämäni ensimmäisen kerran mieheen joka arvostaa minua. Sen jälkeen kaikki onkin ollut nousujohteista. On hankittu ihana mökki, reissattu, työ muuttuu koko ajan mielenkiintoisemmaksi kun sitä oppii, rahaa on riittävästi ja itsearvostus terveellä pohjalla. Ujous, epävarmuus ja negatiivisuus karisseet ja kaiken lisäksi myös fyysinen kunto on sali- ja muiden liikuntaharrastusten myötä parempi kuin koskaan. En ikinä vaihtaisi takaisin nuoruuteen.
Kivaa kesää sulle ap!
N49
Miksi sinäkin olet tehnyt useamman lapsen jos kerran se lasten kanssa olo oli niin kamalaa? Sitten te samaiset äiti-ihmiset vielä kummastelette, kun joku tekee vaan yhden lapsen tai pysyttelee kokonaan lapsettomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä millään noilla,kun arvosi naisena on mennyt?
Myös n40
Arvo naisena mennyt? Siis mitä tarkoitat?
Naisella on ainoa arvo sen käyttöarvo eli käytettävissä olevien reikiensä summa. Kun niiden reikien ympärillä oleva kantoteline läskiytyy ja rupsahtaa, naisen arvo on hädin tuskin enää edes käyttöarvoaan. Kaikenlaista ulinaa, volinaa, kalkatusta ja erinäisiä vuotoja.... jooh eih. Ei tuollaisen parsiminen enää käyttökuntoon kannata, ajaa loppuun ja nakkaa sitten suosiolla luiskaan ja uutta, tuoreempaa vuosimallia tulille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä millään noilla,kun arvosi naisena on mennyt?
Myös n40
Arvo naisena mennyt? Siis mitä tarkoitat?
Naisella on ainoa arvo sen käyttöarvo eli käytettävissä olevien reikiensä summa. Kun niiden reikien ympärillä oleva kantoteline läskiytyy ja rupsahtaa, naisen arvo on hädin tuskin enää edes käyttöarvoaan. Kaikenlaista ulinaa, volinaa, kalkatusta ja erinäisiä vuotoja.... jooh eih. Ei tuollaisen parsiminen enää käyttökuntoon kannata, ajaa loppuun ja nakkaa sitten suosiolla luiskaan ja uutta, tuoreempaa vuosimallia tulille.
Oletko 14v vai muuten vaan jotenkin jälkeenjäänyt? Ei, suurinosa miehistä ei todellakaan pysty vaihtamaan naista nuorempaan, päinvastoin. Ei tuollaiset ukot kelpaa edes omanikäisille naisille.
Arvo naisena mennyt? Siis mitä tarkoitat?
Naiset pysyy ihanaa.
K.rvällisillä ankea tulevaisuus. Kun 45+ ohitettu, alkaa lasku, nolous, nolot tilanteet, häpeä, mokailut, kasvojen menetys.
Laskeva käyrä on pahapaha. Kosto on julma. Naiset nauraa ja kiroaa. Saatko edes nousemaan. Pysyykö puoliseisokki kaksi minuuttia. Tätä loppuelämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä millään noilla,kun arvosi naisena on mennyt?
Myös n40
Arvo naisena mennyt? Siis mitä tarkoitat?
Naisella on ainoa arvo sen käyttöarvo eli käytettävissä olevien reikiensä summa. Kun niiden reikien ympärillä oleva kantoteline läskiytyy ja rupsahtaa, naisen arvo on hädin tuskin enää edes käyttöarvoaan. Kaikenlaista ulinaa, volinaa, kalkatusta ja erinäisiä vuotoja.... jooh eih. Ei tuollaisen parsiminen enää käyttökuntoon kannata, ajaa loppuun ja nakkaa sitten suosiolla luiskaan ja uutta, tuoreempaa vuosimallia tulille.
Oletko 14v vai muuten vaan jotenkin jälkeenjäänyt? Ei, suurinosa miehistä ei todellakaan pysty vaihtamaan naista nuorempaan, päinvastoin. Ei tuollaiset ukot kelp
Mjaah..... No nyt on katkeraa nillitystä wanhalta akalta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä haluat matkustella tai käydä jossain turhanpäivissä museoissa? Yli 40-vuotias festareillakin on lähinnä noloa. Nuorena tuollaiset asiat kannattaa tehdä.
Pah. Niin kauan kun on elämää, kannattaa tehdä ihan just sitä mikä itseä kiinnostaa ja elämän tekee elämisen arvoiseksi. Elämästä nauttimiseen ei ole ikärajoja.
No ainahan sitä voi mennä festareille teeskentelemään että on kauhean hauskaa, mutta ei se ole vanhana samalla tavalla hauskaa kuin nuorena ja kuka sinne muka edes lähtisi mukaan? Yksin festareille lähteminen taas on surullisintä ikinä.
Perimenopaussista huolimatta on 40+ ollut paras ikä. Nuorempana oli just ne lapset ja parisuhteet kuormittamassa. Nyt on vapaa tekemään mitä haluaa tai voi olla vaikka tekemättä mitään. Kukaan ei enää voi vaatia mitään.
Tämä oli mukavaa luettavaa 39-vuotiaana. :) Ei se elämä ole ollut ankeaa tähänkään asti, mutta vähän aavistelinkin että suunta saattaisi olla ylöspäin. Toivottavasti terveys ja järki vielä kestävät.
Sama. Lapset muuttivat omilleen, kun olin 40v:n molemmin puolin. Suoritin silloin jatko/muutosopintoni ja etenin töissäni (ja myöhemmin lisää). Puolison kanssa elettiin uusia kuherrusvuosia. Fyysisesti olin huippukunnossa, eikä mitään sairauksia ollut. Talous ja elämä oli tasapainossa. Parasta elinikää.
Höpö höpö harhaiset eukot. Olette miesten näkökulmasta ongelmajätettä lähinnä. Olisi kannattanut nauttia niistä kukkeista vuosista silloin kun olitte noin 20. Miehiäkin kiinnosti kroppanne vielä silloin. Enää ei!
Ajattelin että sitten voi tehdä mitä haluaa kun lapset ovat aikuisia, no sen sijaan tilalle tuli ainainen väsymys ja krempat.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö harhaiset eukot. Olette miesten näkökulmasta ongelmajätettä lähinnä. Olisi kannattanut nauttia niistä kukkeista vuosista silloin kun olitte noin 20. Miehiäkin kiinnosti kroppanne vielä silloin. Enää ei!
Se on yksi syy, miksi naiselle 40+ vuodet ovat parhaita. Kaksikymppisenä kaikenmaailman ääliöitä piti yrittää häätää ympäriltään, ahdisti liikkua välillä ja pelotti esim pukeutua kesäisesti. Nyt saa pukeutua miten haluaa, ja oma rakas mies on rinnalla. Eikä kenenkään muun limajuttuja tarvitse kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Mutta fyysisesti olet jo rupsahtanut ja matkalla alaspäin.
Itsellä ainakin päin vastoin. Useamman pienen lapsen äitinä ei päässyt kunnolla liikkumaan, kun taas nelikymppisenä juoksin puolimaratoneja ja nautin hyvästä kunnostani.
Ihana lukea tämmösiä! Moni muuten sanoo, että 40v+ elämä on jotenkin ihanaa 😍
t. 29v joka on kyllä hyvin onnellinen, mutta monella tavalla etsii itseään.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö harhaiset eukot. Olette miesten näkökulmasta ongelmajätettä lähinnä. Olisi kannattanut nauttia niistä kukkeista vuosista silloin kun olitte noin 20. Miehiäkin kiinnosti kroppanne vielä silloin. Enää ei!
 
Höpsis, naiset on aina upeita :)
Komppaan, nyt 42-vuotiaana lapset sen verran isoja, että omaa aikaa löytyy. Työelämässä on vakaampi asema, taloudellinen tilanne nousujohteinen ja rahaa riittää matkusteluun, itsensä panostamiseen, harrastuksiin yms. Olen paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan, ja aloittanut useamman uuden liikuntaharrastuksen. Sitä osaa silti nauttia myös niistä pienistä asioista, ja hetkistä kun kaikki on hyvin. Lisäksi seksielämä on erittäin hyvää, nuorempi rakastaja pitää sen virkeänä.
Jokaisella on kai jokin aikakausi joka jää mielen parhaiten sitten kun vanhana muistelee. Tuntuu että esim omalla äidilleni se oli tuossa joskus 45--55v. Aina kun puhutaan menneistä hän nostaa tuon "sillon viiskymppisenä" :D. Ja sitten kun katsotaan vanhoja kuvia, hän aina huomauttaa että tuossa oli viiskymppinen! Tuntuu että häennel tapahtui eniten asioita silloin tai jotain.