Miksi niin moni nainen pilaa elämänsä parhaat vuodet 20-30 tekemällä lapsia?

Lapsetonta perhettä ei kukaan arvosta. On toisen luokan sosiaalisessa asemassa.

Itse olen kyllä tyytyväinen, että tein lapset vasta 32 ja 35v. Olen paljon parempi äiti nyt kuin olisin ollut parikymppisenä ja haluan itse hoitaa lapseni. Ja rahaakin on ihan eri tavalla kuin silloin. Nykyisen puolisoni löysin 25vuotiaana.

Mutta ymmärrän, että joku muu haluaa elää elämänsä eri tavalla ja se on täysin ok.

Vierailija kirjoitti:

20 vuotiaana lapseni saadassani kuin ehkä yhden käden sormilla laskettavissa olevat kerrat. meillä on tehty lapsi mukana kaikki mitä ilmankin häntä olisi tehty, kerran-kaksi vuodessa olemme ottaneet irtioton arjesta ja lähteneet kaksin miehen kanssa viikonlopun kestäville reissuille, haluan todellakin vanheta rauhassa ilman lasten hälinää!! voi luoja jos pitäisi 3 tai 4 kymppisenä alkaa lastentekoon, huhhuh. ennemmin nautimme nyt tästä vaiheesta ja 35-40 vuotiaina keskitymme mieheni kanssa siihen mikä silloin kiinnostaa!

Juuri tämän takia olen onnellinen, että tein lapset 30+, enkä 20+. Olisin hoidattanut lapseni jollakin muulla ja mennyt ilman lapsia. Mikä on omasta ajatusmaailmasta katsottuna nykyään ihan kamalaa. Että jätetään pieni lapsi hoitoon ja mennään itse viikoksi ulkomaille jne. Kun tein lapset 30+, niin olen (ja mieheni on) jaksanut viettää nimenomaan heidän kanssa aikaa ja nauttia lasten kanssa olemisesta. Ei tarvitse noita reissuja ilman heitä.

Vierailija kirjoitti:

Töitä vieraalle ihmiselle ja maksaa veroja yhteiskunnalle. Vai bilettää ja lorvia kaupungilla. Vai jotain muuta. Kahdeksan vuotta olen ollut lasten kanssa kotona, on tässä muutakin kerenny kun istua hiekkalaatikolla. Tunnen eläväni elämäni parasta aikaa.

Hyvät sulle. Mä olen puolestani opiskellut pitkälle, asunut ulkomailla, matkustellut ja käynyt konserteissa, näytelmissä ja muissa riennoissa, remontoinut itselleni mieleisen asunnon, edennyt uralla, harrastanut paljon kun rahat riittää hyväpalkkaisuuden ja lapsien puuttumisen takia, auttanut läheisiä ja ylläpitänyt ihmissuhteita. Turha yrittää valehdella, että olet tehnyt ihan samat noina kahdeksana kotiäitivuotena. Mielen köyhyyttä nostaa itsensä jalustalle sikiämisen takia, siihen ei ihan hirveästi vaadita. 

En tuhlannut.

Teininä kovasti toivoin avioliittoa ja lapsia, mutta parikymppisenä tuli joku outo hedonistis-pessimistinen elämänvaihe ja poikaystäväkin oli ihan samanlainen niin sehän ei mihinkään johtanut.

Onneksi myöhemmin asia korjaantui ja olen kuin olenkin äiti. Nyt saan elää elämäni parhaita vuosia. 

Vierailija kirjoitti:

niin sitten on vielä vireässä iässä kun lapset ovat jo omillaan.



Itse en ole onnistunut sopivaa lastentekokumppania nuorempana löytämään (naisia on siis ollut mutta suhteet eivät ole toimineet) ja näin vanhana en enää lastentekohommiin ryhdy.



M36

36 vuotias ei kyllä ole vielä vanha. 

Minä olen saanut lapsen 24, 32 ja 41 vuotianaa.missään iässä en ole ollut liian vanha äidiksi. Lapset on rikkaus 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä vieraalle ihmiselle ja maksaa veroja yhteiskunnalle. Vai bilettää ja lorvia kaupungilla. Vai jotain muuta. Kahdeksan vuotta olen ollut lasten kanssa kotona, on tässä muutakin kerenny kun istua hiekkalaatikolla. Tunnen eläväni elämäni parasta aikaa.

Hyvät sulle. Mä olen puolestani opiskellut pitkälle, asunut ulkomailla, matkustellut ja käynyt konserteissa, näytelmissä ja muissa riennoissa, remontoinut itselleni mieleisen asunnon, edennyt uralla, harrastanut paljon kun rahat riittää hyväpalkkaisuuden ja lapsien puuttumisen takia, auttanut läheisiä ja ylläpitänyt ihmissuhteita. Turha yrittää valehdella, että olet tehnyt ihan samat noina kahdeksana kotiäitivuotena. Mielen köyhyyttä nostaa itsensä jalustalle sikiämisen takia, siihen ei ihan hirveästi vaadita. 

Nuo sinun hommat on ihan ookoo pohja vanhemmuudelle, jos sieltä sisimmästäkin jotakin substanssia löytyisi.

Mutta onko aikaa kulunut jo liikaa. Ehditkö enää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

niin sitten on vielä vireässä iässä kun lapset ovat jo omillaan.



Itse en ole onnistunut sopivaa lastentekokumppania nuorempana löytämään (naisia on siis ollut mutta suhteet eivät ole toimineet) ja näin vanhana en enää lastentekohommiin ryhdy.



M36

36 vuotias ei kyllä ole vielä vanha. 

Minä olen saanut lapsen 24, 32 ja 41 vuotianaa.missään iässä en ole ollut liian vanha äidiksi. Lapset on rikkaus 

36-vuotias mies on auttamatta liian vanha. Sperma on vanhentunutta ja silläkään ei niin väliä kun ei enää edes seiso joten ei voi saadakkaan lasta aikaiseksi. Kyllä kaikki palstan naiset tuon tietää.

No oisko ihan ihmisestä itsestään kiinni? Mitä!? Ei voi olla! 🙀

En keksi mitään sellaista mitä haluaisin tehdä, mutta en voisi tehdä sitä nyt tai myöhemmin vaan se olisi jotenkin rajattu siihen 20-30 ikävuoteen ja lapsettomuuteen. Koen ehkä enemmän että elämä vasta alkaa jos ja kun pääsee työelämästä eroon (lottovoitto tai eläke). Työ on se suurimman osan elämää rajoittava ja ihmistä syövä tekijä. Siksi monet käykin siellä saavuttaakseen taloudellisen omavaraisuuden ettei siellä tarvitse istua enempää kuin on pakko.

Toinen asia minkä olen havainnut olevan erityisesti naisille elämää rajoittava liittyy kyllä usein perheellistymiseen (siinä mielessä että lapset ja taloudellinen pärjääminen pakottaa pysymään siinä tilanteessa), mutta ongelman juuri on huono mies joka ei kanna omaa vastuutaan vaan kaataa kaiken taakan naisen harteille. Elämä menee hukkaan kotityöt+työ+lapset+aikuisvauva kombolla. Ihan sama missä iässä, älkää ikinä ryhtykö siihen.

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän molemmat puolet, mutta en sitä miksi ei voisi saada molempia... Enkä siis tarkoita mitään joka viikkoista biletystä, mutta omaa aikaa yleensäkin.Onhan lapsilla aina 2 vanhempaa..?

On niin harvinaista löytää sellainen kumppani jonka kanssa se on mahdollista. Ja jos lisää yhrälöön, että haluaisi lähteä sukeltelemaan korjaamaan koralleja Indonesiaan tai kiipeämään Italiaan isoille seinille jne niin ei se niin helppoa ole.