Miten saada vaimo liikkumaan ilman riitelyä?

On ihan luonnollista välittää kumppanin ulkonäöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Et yhtään mitenkään, jos hän ei itse halua. Luulen, että jokainen ehdotus, vihjailu tms. pahentaa vain tilannetta. Liikkumisen halun pitää tulla häneltä itseltään. Vaimosi on sen ikäinen, että hän mahdollisesti kärsii esivaihdevuosioireista. Nivelsäryt, väsymys, ärtymys, masennus voivat aiheutua myös tästä.

Esivaihtareihin saa apua gyneltä. Vaimon oma elämänlaatuhan tuossa on pohjamudissa. Ihmetyttää miksei ole kiinnostunut parantamaan sitä omaa vointiaan? Jos mun jaksaminen olis noin huonoa, niin hakisin kyllä apua asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä tuskin on kyse motivaatiosta, vaan jostain terveysongelmasta, mikä on selvitettävä.

Kenen ne pitäisi selvittää ellei vaimolla itsellään ole motivaatiota siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ostat juoksumaton tai kuntopyörän? 

Luulen, että vaimollesi on vaikea paikka lähteä kuntoilemaan muiden ihmisten nähden. Monella on tällainen rajoite. Esimerkiksi kuntosalille ei lähdetä ellei olla hyvässä kunnossa.

Kuntopyörä ehkä, jos jaksaminen ja motivaatio riittävät. Mutta juoksumatolla juokseminen kipeiden polvien kanssa on täysin poissuljettu ajatus. 

Entä kävely matolla? Siitä hyvä, että voi kävellä niin pitkään kuin pystyy.

Matto sattuu liikaa, jos on jo valmiiksi kipeät polvet. Matto on tosi kova alusta verrattuna pururataan tai metsäpolkuun. Sitä paitsi nuo molemmat vaativat korkeaa motivaatiota puurtaa yksin, eikä vaimo ole noista kotiin hankituista laitteista nyt innostunut. Kaikille tuollainen yksin pakertaminen ei vain sovi. Kannattaa miettiä jotain sosiaalisempaa, jossa on koko perhe mukana. 

Vaikea asia, eikä tässä ketjussa tuttuun av-tyyliin annetut ilkeilyt auta aloittajaa pätkän vertaa.

Faktahan on, toista aikuista ihmistä ei saa liikkumaan kukaan, jos se aikuinen ei itse koe jonkinlaista valaistumista siitä, että liikunnasta seuraa oikeasti vain hyvää oloa ja hyviä asioita. Tämän olen huomannut jo kauan sitten omien läheisten ja aikuisten lasteni osalta.

Miten sen valaistumisen voisi sitten saada?

Itselle sopivan lajin löytäminen on se juttu. Aivan varmasti jokaiselle löytyy sellainen liikkumistapa, josta tykkää niin paljon, että haluaa ottaa sen omiin rutiineihin. Ja vasta kun harrastus on ankkuroitunut rutiiniksi, sillä alkaa olla merkitystä pitkässä juoksussa - vaikka juuri terveyden kannalta.

Sopivan lajin löytämisessä aloittaja voi olla avuksi, ja toki harrastamisen mahdollistamisessa. Mutta ei oikein muussa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiselle pitää puhua kuin lapselle? Kertokaa oikeasti. 

Miksi nainen menee rikki jos kerrotaan tosiasiat ja vaaditaan tekemään niille jotain?

Ei tämä ole sukupuolisidonnaista. Jotkut eivät kestä niin paljon suoraa puhetta kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tuskin on kyse motivaatiosta, vaan jostain terveysongelmasta, mikä on selvitettävä.

Kenen ne pitäisi selvittää ellei vaimolla itsellään ole motivaatiota siihen?

Vaimolla ei ehkä ole voimavaroja ja hän tarvitsee tukea. Motivaatio ja voimavarat ovat kaksi eri asiaa. 

100 jatkaa vielä.. auttaisiko se että jos lähdette kävelylle niin otat kädestä kiinni, tsemppaat ja kaappaat vaikka kilometrin kohdalla halaukseen. Voimistat sitä tunnetta, että olette yhdessä kävelyllä, hyvänolontunne kasvaa ja lenkille on mukava mennä uudestaan. No tämä taisi olla keittiöpsykologiaa iloisella mielellä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et yhtään mitenkään, jos hän ei itse halua. Luulen, että jokainen ehdotus, vihjailu tms. pahentaa vain tilannetta. Liikkumisen halun pitää tulla häneltä itseltään. Vaimosi on sen ikäinen, että hän mahdollisesti kärsii esivaihdevuosioireista. Nivelsäryt, väsymys, ärtymys, masennus voivat aiheutua myös tästä.

Mutta nuo oireet usein myös helpottuisivat liikunnalla. 

Ei välttämättä. Jos nivelsäryt johtuvat alhaisesta ferritiinistä, liikkuminen voi pahentaa tilannetta. Taustasyy on selvitettävä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea asia, eikä tässä ketjussa tuttuun av-tyyliin annetut ilkeilyt auta aloittajaa pätkän vertaa.

Faktahan on, toista aikuista ihmistä ei saa liikkumaan kukaan, jos se aikuinen ei itse koe jonkinlaista valaistumista siitä, että liikunnasta seuraa oikeasti vain hyvää oloa ja hyviä asioita. Tämän olen huomannut jo kauan sitten omien läheisten ja aikuisten lasteni osalta.

Miten sen valaistumisen voisi sitten saada?

Itselle sopivan lajin löytäminen on se juttu. Aivan varmasti jokaiselle löytyy sellainen liikkumistapa, josta tykkää niin paljon, että haluaa ottaa sen omiin rutiineihin. Ja vasta kun harrastus on ankkuroitunut rutiiniksi, sillä alkaa olla merkitystä pitkässä juoksussa - vaikka juuri terveyden kannalta.

Sopivan lajin löytämisessä aloittaja voi olla avuksi, ja toki harrastamisen mahdollistamisessa. Mutta ei oikein muussa.

Olet nii-ii-iin oikeassa. Itselläni ensimmäinen sopiva laji ja liikkumistapa löytyi vasta aikuisiällä, kun sain asua trooppisessa maassa, missä meillä oli lämmin uima-allas. Mikään suorituskeskeinen ei motivoi, jos kilpailuviettiä ei ole, ja Suomen vesistöissä ja uimahalleissa vesi on minusta epämiellyttävän kylmää. Nykyään harrastan lempeissä vesissä uimisen lisäksi myös kuntopyöräilyäkin, kun löysin sopivan ohjelman. Mutta pelkkä kuntopyörä ilman innostavaa ohjelmaa on liian tylsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et yhtään mitenkään, jos hän ei itse halua. Luulen, että jokainen ehdotus, vihjailu tms. pahentaa vain tilannetta. Liikkumisen halun pitää tulla häneltä itseltään. Vaimosi on sen ikäinen, että hän mahdollisesti kärsii esivaihdevuosioireista. Nivelsäryt, väsymys, ärtymys, masennus voivat aiheutua myös tästä.

Esivaihtareihin saa apua gyneltä. Vaimon oma elämänlaatuhan tuossa on pohjamudissa. Ihmetyttää miksei ole kiinnostunut parantamaan sitä omaa vointiaan? Jos mun jaksaminen olis noin huonoa, niin hakisin kyllä apua asiaan.

Väsyneellä ei ole välttämättä voimia etsiä apua. Itsellänikin on tästä kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tuskin on kyse motivaatiosta, vaan jostain terveysongelmasta, mikä on selvitettävä.

Kenen ne pitäisi selvittää ellei vaimolla itsellään ole motivaatiota siihen?

Vaimolla ei ehkä ole voimavaroja ja hän tarvitsee tukea. Motivaatio ja voimavarat ovat kaksi eri asiaa. 

Nimenomaan. Ap:n tehtävä on nyt tukea puolisoaan avun hankinnassa. Liikkumaan patistelu ei ole sitä.

Onko ongelma lopulta vaimon terveyshaasteet vai se, ettei suhteessa voi puhua asioista suoraan? Loukkaantuminen on tunne muiden joukossa. Ei kai ole kohtuutonta toivoa, että puoliso huolehtisi terveydestään, jotta yhteisiä vuosia toimintakykyisinä olisi vielä edessä?

Estrogeeni lasku voi tehdä tuota. Rauta, kilpirauhasarvot on hyvä tietää. Jos pyydät kävelylenkille, malta kävellä hitaasti hänen tahtiinsa. Tai pyydä kulta tanssiin. 

Myös vuodepotilas voi liikkua vaikka selällä maaten, voi nostella jalkoja. Pieni hiekkapaino esim rannepaino sykkyrällä valmiina nosteltavaksi. Tuollainen mikroliikunta on toistuvana hyödyllisempi kuin ei mitään. Mutta, lääkäri verikoe ensin. Voi olla joku puutos jota ei osaa arvata.

Minä en liikkunut aikaisemmin ollenkaan. En kävellyt metriäkään ilman pakottavaa syytä. Koronan aikana löysin kävelyn, joka aluksi oli, luvalla sanoen, vähän pakkomielteistäkin. Nyt kävelen silloin, kun huvittaa, enkä ota siitä paineita. Käyn myös uimassa, samalla taktiikalla. Mutta edelleenkään en saa liikunnasta mitään hyvää oloa. Se on suoritus, jonka hoidan alta pois ja nautinto, jos sellaisesta voi puhua, on se, että sain itseni liikkeelle. Liikkuessa odotan sitä, että pääsen taas rakkaan kirjoitusharrastukseni pariin. Toisaalta on mukavaa, että muutaman kilometrin kävely ei enää tunnu täysin ylivoimaiselta ja kulkeminen paikasta toiseen ei vaadi bussiaikataulujen sumplimista tai kyydin hankkimista. Minulla ei ole autoa. 

Löysin liikunnallisen miehen ja saan aina lenkkiseuraa halutessani ja välillä haluamattanikin. Mutta kukaan ei olisi saanut minua liikkumaan, ellei sitä motivaatiota olisi itsestä löytynyt. 

Olen viisikymppinen nainen. 

Noh jos vaimosi ei ole liikunnallinen ihminen koskaan ollutkaan, niin minkäs teet. Olisit ottanut liikunnallisen vaimon.

Jotenkin hänen pitäisi motivoitua siihen itse. Minä olen vähän samassa tilanteessa kuin vaimosi, paitsi että liikun kyllä, nykyään enemmän kuin aikoihin. Itse en ole aktiivi liikkuja toisin kuin mieheni, joka on harrastanut eri lajeja lapsesta asti. Minä en lapsena tehnyt niin, näin aikuisena liikunnan aloittaneena minua motivoi esim hauskat hetket liikunnan parissa ja oma kunto ja kehittyminen. Heräsin 30. jälkeen huolehtimaan terveydestäni enemmän.

Lähestymme nyt myös sitä 50 vuoden ikää mieheni kanssa. Yhdessä miehen kanssa pelataan tennistä ja juostaan kesällä ja talvella esim hiihdetään. Minua toki auttaa se, että mies pystyy esim korjaamaan juoksutekniikkaa, opetti minut lautailemaan etc ja on kiinnostunut melkein lajista kuin lajista. Saan häneltä aika paljon tukea harrastuksiini, sinäkin varmaan pystyt auttamaan vaimoasi monissa asioissa. Toki minulla on omiakin liikuntaharrastuksia, esim kuntosali ei miestä kiinnosta, mutta minä käyn sielläkin. Tai joogassa kaverin kanssa toisinaan.

Mitä, jos kertoisit vaikka vaimolle että olet huolissasi, ja haluat auttaa aloittamaan harrastuksen, joten annat hänen valita vaikka mieluisan harrastuksen ja maksat sen tai lähdet mukaan? Tai antaisiko jokin liikuntapainotteinen loma tvs alkusysäystä (ei liian haastava). Esim me miehen kanssa olemme käyneet pyöräilylomilla. Mieti siltä kannalta, että mistä vaimosi tykkää. Hän varmaan haluaakin laihtua, kun reagoi vahvasti yrityksiisi, mutta häpeää painoaan, joten ottaa kritiikkinä yrityksesi helposti. Minusta sinä olet ihan syystäkin huolissasi hänen terveydestään ja ns oikealla asialla.

Siis käytte ap mukaasi usein yhdessä kävelylenkeillä, mutta vaimosi ei harrasta mielestäsi liikuntaa?

Suosittelen vaimollesi estrogeenikorvaushoitoa. Itselläni esivaihdevuodet aiheuttivat kovia nivel- ja lihassärkyjä sekä väsyttivät, vaikka harrastan paljon liikuntaa. Estrogeeni vei kivut ja väsymyksen.

0/5

Ei kai kukaan ole niin tyhmä että ottaa naisen joka ei liiku ja sitten ihmettelee kun nainen ei liiku?

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiselle pitää puhua kuin lapselle? Kertokaa oikeasti. 

Miksi nainen menee rikki jos kerrotaan tosiasiat ja vaaditaan tekemään niille jotain?

Ajattelet, ettei ap:n vaimo tiedä terveellisen ruokavalion ja liikunnan olevan hyväksi, vaan on tietämättömyyttään herkkuja ahmiva sohvaperuna :D