Naapuruston seniori-ikäiset naiset painostavat ystäväkseen
Onkohan muille tapahtunut vastaavaa? Olen siis vähän päälle 40, sinkku työssäkäyvä naisihminen. Olen nyt nelisen vuotta asunut nykyisellä asuinalueella, jossa varmaan lähinnä koirani takia tutustunut useisiin naapuruston asukkaisiin. Olen introvertti, enkä varmasti ilman koiraa kovin helposti alkaisi juttusille vieraiden ihmisten kanssa. Tässä alueella asuu kuitenkin mukavaa porukkaa, joten on toisaalta ihan kivakin joskus vaihtaa muutama sananen ja olenpa joskus jonkun luona kahvillakin piipahtanut.
Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että huomaan kaikkien näiden tuttavien ja ystävien olevan 65+ ikäisiä ja olen alkanut havaitsemaan tietynlaista painostusta olla heidän kanssaan enemmän tekemisissä. Eli se määrä sosiaalista kanssakäymistä, mikä itselleni olisi ok, ei tunnu heille riittävän. Olin toissaviikon lomalla ja vietin sen perheeni mökillä. Tuon viikon loppupuolella alkoi tulla viestejä näiltä naapureilta, että oletkos matkoilla kun ei ole näkynyt ja tulehan käymään kun kotiudut.
Mua ahdistaa. Ilman koiraa en varmaan poistuisi kotoa muuten kuin töihin ja takaisin. Aina kun lähden ulos, niin törmään johonkin näistä senioreista ja heillähän on aikaa ja halua jäädä jutustelemaan vaikka tuntikausiksi! Itse en aina ehdi enkä myöskään halua.
Mun omanikäisillä tuntuu kaikilla olevan perhettä ja sen myötä omat kuviot, ehkä sen takia en ole löytänyt omanikäistä seuraa.
Tiedän, että olen liian kiltti ja mun on vaikea sanoa ei. Kaikki nämä naapuruston seniorit ovat oikein mukavia, mutta koen silti ahdistavaksi heidän tarpeensa olla mun seurassa. En tiedä mitä tehdä.
Kommentit (95)
Käy välillä jonkun toisen luona, älä osallistu "juorujen kertomisiin"
Pidä tauko, sitten pyydä joku sun luo kahville, ja mene jonkun muun luo, pidä taukoa
Vanhemmat ihmiset voi olla ihan tosi ystäviäkin,
ja et jää yksin.
Ei ne sun harastuksiin änkeä.
Mitä sanot ?
Sanot vaan, että ei käy. Sun aikataulu on täynnä. Jos tuntuu, että pitää selittää lisää, niin sanot, että on töitä, opiskelua, töihin liittyviä menoja, kursseja, mitä tahansa. Mutta ei tarvitse olla töykeä. Voit kuitenkin hymyillä ja olla ystävällinen.
Ap, mielestäni olet suhtautunut normaalin ystävällisesti naapureihisi ja sosiaaliset taitosi vaikuttavat olevan hyvät. Valitettavasti naapuriksesi on nyt osunut useampia ei niin sosiaalisesti taitavia henkilöitä, joille ylituttavallisuus ja tunkeilevuus on normaalia. Yleensä tällainen käytös on yleisempää senioreilla, nuorilla taas heikot sosiaaliset taidot näkyvät useammin tiuskimisena, äksyilynä, tervehdyksiin vastaamattomuutena ja kokonaan huomiotta jättämisenä.
Olen samaa mieltä siitä, että asiallinen "kiitos, mutta en ehdi osallistua" tai utelevaan WA-viestiin "Hei! Olen vielä lomalla." on täysin käypä ja riittävä vastaus. Jos yrittävät nalkittaa sinut jutulle silloin, kun olet ulkoiluttamassa koiraasi, voit hyvin käyttää koiraa syynä sille, ettet ehdi jutella. "Meidän pitää mennä nyt, Jeppe pitää käyttää lenkillä". Tietysti on olemassa pieni mahdollisuus, että joku naapureistasi vetää tästä herneet nenään mutta se ei ole sinun huolesi. Pysy siitä huolimatta ystävällisenä ja asiallisena, koska sillä turvaat parhaiten selustasi. Jos et pidä omista rajoistasi kiinni ja päästät rajattomat naapurit osaksi elämääsi, on olemassa paljon isompi mahdollisuus sille, että sinusta ja elämästäsi aletaan löytää kaikenlaista naputettavaa. Yliuteliaisuuden motiivi ei tavallisesti ole halu tutustua toiseen vaan saada jotain juoruilunaihetta ja kenties joku uusi juoksutettava lähipiiriin. Aidosti lähempää tutustumista haluava ei tungettele vaan antaa tuttavuuden muodostua ja edetä omalla painollaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mielestäni olet suhtautunut normaalin ystävällisesti naapureihisi ja sosiaaliset taitosi vaikuttavat olevan hyvät. Valitettavasti naapuriksesi on nyt osunut useampia ei niin sosiaalisesti taitavia henkilöitä, joille ylituttavallisuus ja tunkeilevuus on normaalia. Yleensä tällainen käytös on yleisempää senioreilla, nuorilla taas heikot sosiaaliset taidot näkyvät useammin tiuskimisena, äksyilynä, tervehdyksiin vastaamattomuutena ja kokonaan huomiotta jättämisenä.
Olen samaa mieltä siitä, että asiallinen "kiitos, mutta en ehdi osallistua" tai utelevaan WA-viestiin "Hei! Olen vielä lomalla." on täysin käypä ja riittävä vastaus. Jos yrittävät nalkittaa sinut jutulle silloin, kun olet ulkoiluttamassa koiraasi, voit hyvin käyttää koiraa syynä sille, ettet ehdi jutella. "Meidän pitää mennä nyt, Jeppe pitää käyttää lenkillä". Tietysti on olemassa pieni mahdollisuus, että joku naapureistasi vetää tästä herneet nenään mutta se ei
Kiitos asiallisesta ja kannustavasta viestistä. Joillakin naapureilla on oma koira, jolloin saattavat lyöttäytyä lenkkiseuraksi pyytämättä. Tää on ehkä se hankalin tilanne, kun koirat on keskenään kavereita, niin on vaikea keksiä syytä miksi he eivät voisi tulla mukaan. En haluaisi loukata kenenkään tunteita ja ymmärrän että introvertin sielunelämää saattaa olla vaikea ymmärtää jos ei ole sellainen itse.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ei nyt sitten ole mitään seniorivihaa. Mulle ei sinällään ole ihmisen iällä mitään merkitystä. Olen vaan hämmentynyt painostavasta tyylistä, jolla mua "vaaditaan" viettämään aikaa heidän kanssaan. Mietin myös sitä, mikseivät vietä enemmän aikaa keskenään.
ap
Seniorikansalaisten sosiaaliset taidot huononevat ja joustamattomuus lisääntyy iän karttuessa. Ikäihmiset ovat lopulta riidoissa keskenään.
Olipas törkeää yleistystä.
Voi olla,että nämä tunkeilevat seniorit ovat määritelleet sut yksinäiseksi ja yrittävät nyt pelasta sut yksinäisyydeltä. Ovat tulkinneet kiltteytesi niin, että kaipaat kavareita. Ja toisaalta dominoivat ihmiset löytävät aina nämä kiltit, jotka eivät oikein osaa sanoa ei. Mun taloyhttiössä asuu vastaavia tapauksia, mutta onneksi osasin torpata tilanteet heti alkuunsa.
Tässä käytännön ohjeita:
- kun kohtaat jonkun koirasi kanssa, vastaa tervehdykseen ja ehkä muutama sanaa perään, mutta kävele koko ajan omaan suuntaasi. Viestität sillä, ettet ole jäämässä juttelemaan.
- jos tulee utelevia viestejä, et vastaa mitään, jos ei kiinnosta raportoida tekemisiäsi. Jos tästä tulee myöhemmin ihmettelyä, unohdit vastata
- jos sulle tuputetaan harrastuksia, sano, että ei ole yhtään sun juttu. Jos intetään, että on kivaa, niin vastaat, että sopii vamaan jollekin, mutta ei sulle
- jutteluhetkissä olet vähäsanainen ja hymytön. Pidät tilanteen mahdollisimman lyhyenä, viestität kiirettä.
- korvanapit päähän, kun menet ulos. Jos sulle huikkaillaan jotain, et ota nappeja korvilta
- jos joku lyöttäytyy seuraan koiralenkillä, puhut mahdolliisimma vähän ja valitset sellaisia reittejä, jotka ei tunkeilija miellytä. Jos olet tosi kovis, voisit sanoa, että nyt et kaipaa seuraa, kiitos vain.
Ja tosiaan ymmärrän täysin ongelmasi, koska myös itsellä sellainen tapa kommunikoida, että moni tunkeilija kokee sen jotenkin kutsuksi. On ollut pakko opetella töykeyttä ja kovuutta, joka ei ole itselleni luontaista.
minä pääsin uteliaista kyylistä kun aloin heiltä vippejä pyytämään nyt suorrastaan lähtevät eri suuntaan.
Jos vaan yksinkertaisesti kieltäytyisit osallistumiskutsuista - ja pyynnöistä. Ihan ystävälliseen sävyynkin voi sanoa ei kiitos, en ehdi tai nyt en pääse. Luulisi pyyntöjen vähitellen vähenevän, jos niistä aina kieltäytyy.
Silloin kun joku tai jotkut ovat ihan mukavia on vaikeaa olla liian tiukka rajoistaan ja käyttäytyä tylysti. En itse lähtisi välttelyn tai valehtelun tielle, vaan jotenkin niin että " kiva, kun halusit ajatella minua ja pyytää kahville/seuraasi, mutta olen aika lailla myös omissa oloissani viihtyvä ja minulle riittää hieman rauhallisempi tahti kahvitteluissakin" tai jos viesteissä udellaan missä olen vastaisin ihan samalla tavalla lyhyesti "oletpa ystävällinen kaivatessasi minua, mutta kaikki hyvin ja mukavaa viikonloppua/jutellaan taas kun nähdään koirien kanssa"
Ei sinun tarvitse rakentaa elämästäsi hankalaa tekosyillä, vaan selittää ihmisille ihan nätisti millainen olet ja mikä sinulle sopii. Naapurisi ovat selkeästi touhukkaita, vuorovaikutustaidoissaan yksisuuntaisia osaamatta ajatella sinun tarpeitasi ja järjestämässä sinulle ohjelmaa enemmän kuin tahdot. Sinulla on oikeus olla oma itsesi ja toimia niin kuin hyväksi koet.IHmiset eivät loukkaannu rehellisyydestä, mutta ihan varmasti valehtelusta ja välttelystä.
Vaukutat kohteliaalta ihmiseltä ja mietit ehkä juuri siksi liikaa, miten et loukkaisi ketään. Kenties painotat liikaa kieltäytyminen huonoja vaikutuksia, vaikka naapurisi reaktio voi olla hyvinkin ymmärtäväinen
Toisaalta kuulostaa mukavalta ja rauhalliselta tekemiseltä mennä jonkun mummon kotiin pullakahveille 20 minuutiksi. Sellaista 80-luvun kulttuuria.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kuulostaa mukavalta ja rauhalliselta tekemiseltä mennä jonkun mummon kotiin pullakahveille 20 minuutiksi. Sellaista 80-luvun kulttuuria.
En ole ap, mutta tuskin sieltä 20 minuutissa selviää...
"Tietynlaista painostusta olla heidän kanssaan enemmän tekemisissä."
Voi hitto. Etkö osaa vai uskalla kieltäytyä?!!!
Voiko tuo heidän seuraan vaatiminen edes olla totta? 🙄
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ei nyt sitten ole mitään seniorivihaa. Mulle ei sinällään ole ihmisen iällä mitään merkitystä. Olen vaan hämmentynyt painostavasta tyylistä, jolla mua "vaaditaan" viettämään aikaa heidän kanssaan. Mietin myös sitä, mikseivät vietä enemmän aikaa keskenään.
ap
...Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden
Mummot haluaa nuorta seuraa. Se on statusjuttu ja pitää nuorekkaana. Oman ikäiset on niin ikävän vanhoja.
Ei sun nyt auta kuin sanoa reippaasti, että nyt on kiireitä, tai että teet vähän vauhdikkaamman juoksulenkin tänään koiran kanssa.
He eivät osaa lukea mikä on sinulle sopiva määrä vuorovaikutusta heidän kanssaan. Minusta voit vaan kieltäytyä kohteliaasti, mutta jämäkästi niin monta kertaa kuin tarvitsee. Ja voit etsiä samalla jo uutta asuntoa eri alueelta, jos koet tilanteen kiusallisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ei nyt sitten ole mitään seniorivihaa. Mulle ei sinällään ole ihmisen iällä mitään merkitystä. Olen vaan hämmentynyt painostavasta tyylistä, jolla mua "vaaditaan" viettämään aikaa heidän kanssaan. Mietin myös sitä, mikseivät vietä enemmän aikaa keskenään.
ap
Vaatimisen tunne on oman pääsi sisällä. Ehkä kannattaisi selvittää miksi haluat tulkita heitä noin. Senkun sanot niille, että ei, sori, en nyt pääse.
Kuten jo jossain aiemmassa viestissä mainitsin, niin olen sanonut ei, mutta kun he eivät ota sitä kuuleviin korviinsa! Joko alkaa kysely miksi ei (esimerkiksi vesijumppa, kun se on niin mahtavaa liikuntaa ja meillä on siellä niin mahtava porukka) tai sitten vaan jatketaan sitä kyselyä kun seuraavan kerran törm
Se tunne nimenomaan ON oman pääsi sisällä. Se, että joku kysyy miksi, ei tarkoita, että 1) sinun olisi annettava selitys 2) että sinulta vaaditaan osallistumista. Jotkut ihmiset vain ovat puheliaampia ja heiltä tulee luontaisesti tuollaisia "miksi" kysymyksiä, eivät välttämättä tarkoita sillä mitään vaatimisia.
Jos et halu vastata tarkennuksia, hymyilet vain ja sanot, että valitettavasti en ehdi/voi nyt tulla, kas! onpa kello jo paljon, minun täytyy kiirehtiä!
Tarpeeksi monta kertaa kun olet kiireinen, niin kyselyt vähenee.
Juuri näin. Ystävällisesti ja iloisesti pois kiirehtien. Mitä vähemmän selittelet, sen parempi.
Ja jos joku ottaa nokkiinsa, niin viimeistään sitten kyselyt loppuvat.
Ap: HÖPSIS! Olen 70, minulla on lapsia ja lastenlapsia, ja ties kuinka monta muutakin whattsap-ryhmää heidän lisäkseen, naapureista uimaryhmään, seurakunnasta leipomaryhmään . . . Meistä ei KUKAAN roiku kenenkään keski-ikäisen kannoilla painostaen yhtään ketään yhtään mihinkään! Ei ole ainoatakaan kontaktia, johon ein voisi kirjoittaa: Hei tällä viikolla ein pääse mukaan, tai: Heinäkuun tapaamisen aikaan olen valitettavasti muualla, tai: Tarkoitus oli olla huomenna paikalla, tuli este!
Ap keksii näitä juttuja!
on tapahtunut vastaavaa, pääsin ämmistä eroon kertaheitolla,kun muutin
Vierailija kirjoitti:
Ap: HÖPSIS! Olen 70, minulla on lapsia ja lastenlapsia, ja ties kuinka monta muutakin whattsap-ryhmää heidän lisäkseen, naapureista uimaryhmään, seurakunnasta leipomaryhmään . . . Meistä ei KUKAAN roiku kenenkään keski-ikäisen kannoilla painostaen yhtään ketään yhtään mihinkään! Ei ole ainoatakaan kontaktia, johon ein voisi kirjoittaa: Hei tällä viikolla ein pääse mukaan, tai: Heinäkuun tapaamisen aikaan olen valitettavasti muualla, tai: Tarkoitus oli olla huomenna paikalla, tuli este!
Ap keksii näitä juttuja!
Eli jos sinun tuttavapiirissäsi ei tällaista tapahtu, niin ei voi olla totta. Just joo.
Kun he pyrkivät pihalla sun juttusille, sun ei tarvitse juuttua paikoillesi. Sen sijaan muutaman lauseen sanottuasi lähdet jo kävelemään hitaasti etäämmälle samalla iloisesti hymyillen ja vastaten, mitä mieleen juolahtaa. Tämä keino tepsii ihan aina, jos tuntuu siltä, että sosiaalisuuskiintiö on täynnä. 😄