Miten jaksaa vilkkaan taaperon kanssa, kun viimeisillään raskaana!?

Minusta tuntui, että raskausaika oli esikoiselle vaikeinta. Oli silloin 2,5-vuotias ja hirveän energinen. Oli tottunut siihen, että voidaan yhdessä painia, juosta jne mutta yhtäkkiä se ei onnistunutkaan. Isä sitten oppi koppia kaikesta fyysisestä puuhasta ja äidin kanssa pyrittiin tekemään rauhallisempia juttuja. Rakennettiin duploilla jne. Kyllähän tuo yritti uhmata ja vääntää aina välillä mutta ei se onneksi ikuisuuksia jatkunut.

Vauvan syntymän jälkeen esikoinenkin rauhoittui. Hän rakastui pikkusisarukseen saman tien ja halusi auttaa hoivaamisessa. Imetysten aikana luettiin yhdessä kirjaa ja tehtiin palapelejä. Isän kanssa opetteli ajamaan polkupyörällä ja pelattiin lautapelejä. Nyt esikoinen täyttää 4 ja nuorempi on vuoden ja meno on taas aivan sekopäistä, kun energiaa on (molemmilla) vaikka muille jakaa. 

Minä kun olin raskaana. Taapero oli vajaa puolitoista vuotta. Ikimuistoinen aika. Ilman turvaverkkoja ja mies oli aina töissä. Kolmatta en enää suostunut tekemään. 

Pitäis olla joku kurssi ennen kuin ihmiset alkaa lisääntymään. Alkaa olemaan niin vaikeeta settiä näköjään.

t. 4 äiti

Vierailija kirjoitti:

Pitäis olla joku kurssi ennen kuin ihmiset alkaa lisääntymään. Alkaa olemaan niin vaikeeta settiä näköjään.

t. 4 äiti

Oliko sinulla aina niin helppoa ja ihanaa? Et koskaan ollut väsynyt tai turhautunut? 

Vierailija kirjoitti:

Riittävän iso ja turvallinen leikkikehä olohuoneeseen tai lapsiportti lapsen oman huoneen oveen. Ja köllit rauhassa vaavimasun kanssa patjalla vahtimassa, neulomassa, teetä hörppien, mitä teetkin :))

Toki vaativiin hetkiin olisi saatava tukea, kun lapsi kiukuttelee, potkii tms. Jos ei ole kummia tai mummia lähellä, niin naapurit apuun tai soitto kunnan lapsiperhepalveluihin.

Ihana kommentti suoraan 80-luvulta! 😀 3-vuotiaalle leikkikehä ja äiti köllii neulomassa? Kunnan lapsiperhepalvelut?

Vierailija kirjoitti:

Pitäis olla joku kurssi ennen kuin ihmiset alkaa lisääntymään. Alkaa olemaan niin vaikeeta settiä näköjään.

t. 4 äiti

Mitä enemmän ihmiset keksivät uusia rajoituksia sille, että miten lasten kanssa tulee toimia ja miten heitä pitää kasvattaa, niin sitä vaikeammaksi se työ muuttuu. Monet ovat aivan jonkin positiivisen pedagogiikan tai muun muotiaatteen pauloissa, ja sitten tuleekin iso kriisi, kun aate ei oikein vastaa todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta valjaat. Ne on hyvä keksintö vaikka kuulostaa kamalalta.

hyihitto!

No sitten ei auta kuin juosta sen lapsen perässä. Ainakin kunto pysyy hyvänä, kun juoksuaskelia ottaa alvariinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäis olla joku kurssi ennen kuin ihmiset alkaa lisääntymään. Alkaa olemaan niin vaikeeta settiä näköjään.

t. 4 äiti

Mitä enemmän ihmiset keksivät uusia rajoituksia sille, että miten lasten kanssa tulee toimia ja miten heitä pitää kasvattaa, niin sitä vaikeammaksi se työ muuttuu. Monet ovat aivan jonkin positiivisen pedagogiikan tai muun muotiaatteen pauloissa, ja sitten tuleekin iso kriisi, kun aate ei oikein vastaa todellisuutta.

 

Kyllä. Ja vika ei ole kyllä niissä vanhemmissa. Katsokaa vaikka millaiset ohjeet vakassa on kasvattaa lapsia nykyään tai koulussa. Kieltää ei saa ja kaikesta tulee muka traumoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla muuta vaihtoehtoa kuin pärjätä? 

Ei kai, mutta en tiennyt tämän olevan näin kamalaa. Eikä ole mummoja tms. apuna. Ap

Ei ystäviä, nuoremman lapsen kummeja? Ei kummankaan vanhemman puolelta?! 

Ei nuorempi ole vielä syntynyt joten ei ole kummejakaan.

Vierailija kirjoitti:

Riittävän iso ja turvallinen leikkikehä olohuoneeseen tai lapsiportti lapsen oman huoneen oveen. Ja köllit rauhassa vaavimasun kanssa patjalla vahtimassa, neulomassa, teetä hörppien, mitä teetkin :))

Toki vaativiin hetkiin olisi saatava tukea, kun lapsi kiukuttelee, potkii tms. Jos ei ole kummia tai mummia lähellä, niin naapurit apuun tai soitto kunnan lapsiperhepalveluihin.

3-vuotias kiipeää tuommoisen lapsiportin yli saman tien. Ei ne pidättele kuin pieniä taaperoita. Oletko edes nähnyt yhtään 3-vuotiasta? He kiipeilevät puissa ja kiipeilytelineissä. Leikkikehät on tarkoitettu vuoden ikäisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkoilkaa mahdollisimman paljon, meillä ainakin leikit sujuu sen jälkeen sisälläkin paremmin 😊 Tunti ennen päiväunia ja tunti vielä illasta. Jos karkailee, niin löytyisikö aidattua leikkipuistoa? Ja sade ei haittaa, lapset rakastaa vesileikkejä ja aikuisille sadevaatteet päälle. 

Tätä tehdäänkin. Mutta täytyy siellä ulkona lyllertää tämän jättivatsan kanssa ja hengästyy kuin maratoonin juossut. Ja sitten sattuu nivuset ja alavatsa. Voi jopa kusetkin lirahtaa, jos oikein ponnistelee. Ap

Vali, vali. Jos esikoisesi on jo kolmevuotias, hänelle voi puhua kuin ihmiselle. Miten sinä luulet että me muut olemme pärjänneet? Ei minullakaan ollut hoitoapua. Poikani oli 2,5-vuotias kun nuorimmainen syntyi. Hän oli vilkas mutta ei häntä siitä rangaistu. Jäähyä meillä ei ole käytetty koskaan. Hänellä oli omat jutut joihin hän keskittyi ennen vauvan syntymää ja varsinkin sen jälkeen.

Ap, oletko valmistanut 3-vuotiasta vauvan tuloon? Keskittyisin nyt häneen ja siihen, että hänestä on tulossa isoveli/sisko. Varmaan tällekin tulee miinusta, mutta kuten itse mietit ei vauvan synnyttyä isommalle jää enää jakamatonta huomiota. Nyt on tärkeää,  että hän oppii muutaman tärkeimmän käytössäännön ja niiden rikkomisen seuraukset. Ihan oman turvallisuutensa vuoksi. Kysy neuvolasta ohjeita. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko valmistanut 3-vuotiasta vauvan tuloon? Keskittyisin nyt häneen ja siihen, että hänestä on tulossa isoveli/sisko. Varmaan tällekin tulee miinusta, mutta kuten itse mietit ei vauvan synnyttyä isommalle jää enää jakamatonta huomiota. Nyt on tärkeää,  että hän oppii muutaman tärkeimmän käytössäännön ja niiden rikkomisen seuraukset. Ihan oman turvallisuutensa vuoksi. Kysy neuvolasta ohjeita. 

Ei neuvolassa suositella minkään seurausten käyttöä. Siellä suositellaan herkeämätöntä positiivisuutta ja tunnetaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Minä kun olin raskaana. Taapero oli vajaa puolitoista vuotta. Ikimuistoinen aika. Ilman turvaverkkoja ja mies oli aina töissä. Kolmatta en enää suostunut tekemään. 

Jep. 2 on oikein hyvä määrä keskivertosuomalaiselle. Kyllä niissä useamman lapsen perheessä näkyy ja kuuluu väsymys ja turhautuneisuus potenssiin 100, vaikka sitähän ei haluta myöntää... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäis olla joku kurssi ennen kuin ihmiset alkaa lisääntymään. Alkaa olemaan niin vaikeeta settiä näköjään.

t. 4 äiti

Oliko sinulla aina niin helppoa ja ihanaa? Et koskaan ollut väsynyt tai turhautunut? 

Se on sitä elämää. Pidä mölyt mahassasi, ketään ei kiinnosta äityleiden itkut. Raha kyllä kelpaa heille kummasti

😂 --- meillä 5 lasta yhdeksän vuoden sisään --- ja kyllä arki ja pyhät rullaa, ilman isompia hässäköitä. Ainoat isovanhemmat ja suurin osa "sukulais avusta" 450km päässä -- päiväkotia ei edes harkittu, liian kallista. Muskarit ja muu "ilmais toiminta" riittää arjen ohjelmaksi normi ulkoiluiden/leikkipuistojen lisäksi. Ryhtiliikettä, syntyvyys nousuun👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kun olin raskaana. Taapero oli vajaa puolitoista vuotta. Ikimuistoinen aika. Ilman turvaverkkoja ja mies oli aina töissä. Kolmatta en enää suostunut tekemään. 

Jep. 2 on oikein hyvä määrä keskivertosuomalaiselle. Kyllä niissä useamman lapsen perheessä näkyy ja kuuluu väsymys ja turhautuneisuus potenssiin 100, vaikka sitähän ei haluta myöntää... 

Mietipä että melko moni jolla on monta lasta myös työskentelee lasten parissa.

"Vali, vali. Jos esikoisesi on jo kolmevuotias, hänelle voi puhua kuin ihmiselle. Miten sinä luulet että me muut olemme pärjänneet? Ei minullakaan ollut hoitoapua. Poikani oli 2,5-vuotias kun nuorimmainen syntyi. Hän oli vilkas mutta ei häntä siitä rangaistu. Jäähyä meillä ei ole käytetty koskaan. Hänellä oli omat jutut joihin hän keskittyi ennen vauvan syntymää ja varsinkin sen jälkeen" 

Miten sitten pärjäsit? Ei vissiin helppoa ollut, kun täytyi mainita hoitoavun puute. Valivali vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kun olin raskaana. Taapero oli vajaa puolitoista vuotta. Ikimuistoinen aika. Ilman turvaverkkoja ja mies oli aina töissä. Kolmatta en enää suostunut tekemään. 

Jep. 2 on oikein hyvä määrä keskivertosuomalaiselle. Kyllä niissä useamman lapsen perheessä näkyy ja kuuluu väsymys ja turhautuneisuus potenssiin 100, vaikka sitähän ei haluta myöntää... 

Mietipä että melko moni jolla on monta lasta myös työskentelee lasten parissa.

Niin? Ja nämä ovat tyytyväisiä siihen miten vakassa pitää nyt lapsia kasvattaa? 

Ei tarvitse jaksaa. Taapero puuhaa omiaan tai on puuhaamatta. Riittää, että saa riittävästi ruokaa, on puettu puhtaisiin vaatteisiin ja nukkuu riittävästi.