Lue keskustelun säännöt.
Teinitytön kaveriporukka läpimätä :(
28.06.2025 |
Hermostuttava tilanne, ei hyvää ratkaisua saatu keksittyä millään.
Meidän perheessä kaksi yhteistä lasta, sekä minun 14v-tytär. Ollaan onnellinen perhe, ei suurempia riitoja, tytär näkee isäänsä joka toinen vklp.
Tyttäreni aina ollut hyvä koulussa, tämä ollut itselle ylpeyden aihe. Ollut aina kovin kiinnostunut lukemisesta, ala-asteelta siirtyessä sai tästä jopa stipendin. Olemme aina tukeneet hänen koulunkäyntiä, yhdessä tehneet läksyjä yms.
Ylä-asteelle siirryttäessä luokat sekoittuivat, ja niin myös kaveriporukat vaihtuivat. Tytöllä alkuun hankaluuksia löytää kavereita, vanhoilla ystävillä oli yhtäkkiä uusia kavereita joiden kanssa mielummin hengasivat.
Joulun tienoilla tyttö alkoi puhumaan tietystä ystävästään, ja pian mukana pyöri useampikin nimi. Ensin oltiin iloisia, että omalta luokalta oli löytynyt mieluinen porukka. Kuitenkin kevään aikana tytön koulunkäynnissä on alkanut näkymään selviä muutoksia. Numerot ovat laskussa, läksyt eivät enää niinkään kotona kiinnosta, päivät venyvät kavereiden kanssa iltaan saakka, muutamaan otteeseen koulusta liian aikaisin lähtenyt.
Keväällä sain yhteyden oton kaveriporukan toiselta vanhemmalta, joka ilmaisi huoliaan. Hänen mukaansa kaveriporukassa olisi muutama teini, jotka selvästi meinaavat ongelmia. Puhun siis alkoholista, muista päihteistä, tappeluista yms. Tämän äidin mukaan nuoret olivat monena yönä olleet kaupungilla paikkoja rikkomassa ja jopa tallentuneet joidenkin omakotitalojen kameroihin ilkivallasta. Keskustelin tästä tytön kanssa moneen otteeseen, mutta jokainen keskustelu oli aina hankalampi ja hän vain vetäytyi enemmän kuoreensa.
Nyt viime vklp kuulin samalta äidiltä, että olivat porukalla alkoholia juoneet ja yksi porukasta olisi joutunut päivystykseen asti, kun löytyi ulkoa oksentamasta. Kyseisenä päivänä tyttö oli yksin yötä, ja epäilyksenä oli että meillä olisivat juoneet. Tästä saimme tytön kanssa aivan hirveä riidan aikaan, joka edelleen painostaa talon ilmapiiriä. Ei suostu vastaamaan aiheen kysymyksiin, poistuu paikalta ovet paukkuen. Olen aiemmin löytänyt hänen huoneestaan tupakkaa, sekä tyhjän viinapullon.
Tilanne on hankala, sillä nuorta on mahdotonta käskeä vaihtamaan kavereita. Ymmärrän nuorena rajojen kokeilut, eikä minua haittaisi muutaman lonkeron juominen. Tämä kaveriporukka kuitenkin selvästi huono, ja viemässä hyvää tyttöä väärille teille. Onko kokemuksia aiheesta?
Kommentit (111)
Kerron itsestäni, joten ei voi yleistää.... Yläasteikäisenä join useina viikonloppuina parhaan kaverini kanssa, hengailtiin kaupungilla ja käytiin diskoissa/tansseissa alaikäisenä. Koulunumerotkin putosivat. Lukiossa tokenin, kirjoitin kuusi ällää pitkältä matikalta. Mikä muuttui? Äiti ei huutanut, en saanut kotiarestia tms. Hän kuitenkin selvästi välitti minusta ja toi surunsa esiin. En halunnut pahoittaa hänen mieltään, järkiinnyinn ja aikuistuin. Ihminen kasvaa. Tämä oli minun tarinani. Äitini rakasti ja välitti, se riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä neuvo ei sinua ap enää kerkeä auttamaan mutta kenties muita jotka lukevat tätä palstaa. Sillä nuorella tulee olla harrastus jossa on niitä kavereita. Nuorempana alkanut harrastus joka vie löppöaikaa kaikelta muulta kaupungilla hengailulta.Tällöin ei haittaa mitkään luokan vaihdot tai muut yllärit vaan se harrastus pitää kaveriporukan kasassa. Mä muutin yläasteelle uuteen kaupunkiin. En saanut yhtään kaveria 3 vuoden aikana, kun olin kiltti hiljainen ja jouduin luokalle joka oli täynnä näitä 5:sen pudokkaita. Päinvastoin jouduin kiusatuksi ja silmätikuksi. Onneksi tajusin etten edes halunnut hengailla heidän kanssaan vaan päädyin nostamaan todistuksen arvosanoja jotta pääsin lukioon kuntaan josta olimme aikaisemmin muuttaneet pois ja jonne tuli tuttuja hyviä tyyppejä. Mutta ne 3 yläastevuotta olivat niin niiin syvältä. Mulla ei ollut mitään harrastusta edes ja siksi kannatan että lapsella on yksi harrastus josta hän pitää intohimoisesti (musiikki, kuvataide, urheilu, teatteri, kuoro jne). Myös muuttaminen on helpompaa kun voi mennä vaikka paikalliseen kuoroon, jos kuoro on se intoharrastus. Uuteen harrastusporukkaan on helpompi mennä mukaan kun on harrastuksesta jo taustaa.
Hengaavatko kaverit teillä? Mä oon itse yrittänyt järjestää meille sellaiset oltavat, että lapset voivat olla meillä rauhassa ja samalla vähän näkee kenen kanssa viettää aikaa. Ja pyrkinyt luomaan sitä luottamusta jo pienestä, että voisi olla avoin asioista. Mutta vaikka kaiken tekisi oikein, teini-ikä on tulenarkaa aikaa. Useimmilla menee överiksi, mutta selviää silti ihan kunnon ihmisiksi. Sitten taas on vähän tuurista kiinni kenelle käy vaikeaksi päästä pois huonoista kuvioista.
Jos homma menee tyttären osalta ihan sekoiluksi ja syynä selkeästi kaveripiiri, harkitsisin äärimmäisenä keinona, että tyttö vaikka menisi hetkeksi isänsä luo ja toiseen kouluun. Voi olla dramaattinen vaikutus ympäristöllä teinin toimintaan. Tsemppiä.
Rajat, rajat, rajat.
Yöksi ei voi jättää yksin, ja jos on juonut niin aresti/kotiintuloajat tiukemmiksi. Ei muualle kuin kouluun ja harrastuksiin. Iltaisin ei vetkuta kaupungilla, eikä varsinkaan öisin. Etenkään, jos on epämääräistä kaveriporukkaa ja/tai asuu "hoodeilla".
Pikkukaupungissa voi eri tavalla kesäyössä mennä vaikka pelaamaan korista tai futista.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tämän yhden nuoren äiti välittää, kun on sinuun yhteydessä ollut. Voisiko nuo muut kaverit heivata mäkeen ja olisi vain tämän yhden kanssa enää. Ei välttämättä helppo juttu, mutta voisi yrittää tämän toisen äidin kanssa.
Tämä toinen äiti ei varmastikaan halua lapsensa ainoaksi kaveriksi 14-vuotiasta, joka saa olla yksin kotona ja jonka bileissä toiset nuoret saavat alkoholimyrkytyksiä. Todennäköisesti soitti pikemminkin herätelläkseen ap:ta tajuamaan, että tämä on osavastuussa tapahtuneesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä siskolla melkein samanlainen tarina. Ylä-asteella huonoon porukkaan, poliisi toi kolmesti kotiin. Kiellettiin kavereiden näkeminen, tällöin karkasi kotoa. Meidän onneksi yhdeksännellä juuri koulunhakujen aikaan oli riidoissa monen kanssa, joten ei todellakaan halunnut hakea heidän kanssaan samaan kouluun. Hänen polkunsa vei lopulta hyvän lukion kautta yliopistoon. Siellä tällä hetkellä opiskelee, kaksi vanhasta porukasta ovat teiniäitejä. Kauhistuttaa ajatella jos asiat olisivat menneet toisin, sillä aikoinaan ihan vakavissaan harkitsi leipuriksi hakemista, sillä se oli lähellä ja sinne muutkin olivat menossa.
Mutta oikeasti, ei siihen aikaan mitenkään voinut kieltää kavereita elämästä. Se aiheutti vain isompaa kinaa perheeseen. Pitää vain kestää, ja pyrkiä pitämään päihteet pois.
Vastaavassa tilanteessa äitinä pakotin tytön hakemaan hyvään lukioon. Sain toki kuulla ensin muutaman vuoden napinaa ja haukkuja, kun en antanut itse päättää. Nykyään kyseinen nuori nainen on kiitellyt silloista tiukkuuttani.
Vierailija kirjoitti:
Tämä neuvo ei sinua ap enää kerkeä auttamaan mutta kenties muita jotka lukevat tätä palstaa. Sillä nuorella tulee olla harrastus jossa on niitä kavereita. Nuorempana alkanut harrastus joka vie löppöaikaa kaikelta muulta kaupungilla hengailulta.Tällöin ei haittaa mitkään luokan vaihdot tai muut yllärit vaan se harrastus pitää kaveriporukan kasassa. Mä muutin yläasteelle uuteen kaupunkiin. En saanut yhtään kaveria 3 vuoden aikana, kun olin kiltti hiljainen ja jouduin luokalle joka oli täynnä näitä 5:sen pudokkaita. Päinvastoin jouduin kiusatuksi ja silmätikuksi. Onneksi tajusin etten edes halunnut hengailla heidän kanssaan vaan päädyin nostamaan todistuksen arvosanoja jotta pääsin lukioon kuntaan josta olimme aikaisemmin muuttaneet pois ja jonne tuli tuttuja hyviä tyyppejä. Mutta ne 3 yläastevuotta olivat niin niiin syvältä. Mulla ei ollut mitään harrastusta edes ja siksi kannatan että lapsella on yksi harrastus josta hän pitää intohimoisest
Ei sellaista harrastusta olekaan, joka täyttäisi kalenterin kesälomilla ja viikonloppuisin niin ettei hengailuaikaa olisi yhtään. Kyllä yleensä lapsilla ja nuorilla on erikseen ne harrastuspiirit ja erikseen ulkonanotkumiskaverit, ja vapaa yhdessäolo on erittäin tärkeää nuorten kehityksen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nappasin oman nuoren tuossa tilanteessa ja lähdetiin täysin metsään. Vaellettiin hyvällä fiilisellä ja turinoitiin. Tytär joka ei yleesä puhu mitään, lähinnä huutaa ja rähjää ja häpeää, niin olikin ykskaks aivan kultainen seuralainen. Jutella höpötteli kaikkea.
Se mitä tuolla sitten kuuli, niiin on tietysti tarkoitus käyttää jälkeenpäin apuna mahdollisissa tilanteissa. Niitä ei saa käyttää lasta tai hänen kavereitaan vastaan. Niistä ei myöskään puhuta muiden kuullen. Aikuisen tehtävä on luovia ja soveltaa.
Oli tuossa omaa vikaakin hänen oireilussaan(koulun ja kaveripiirin vaihdon lisäksi). Nuoremmat sisaret automaattisesti vaatii aikansa. Lisäksi opiskelin ja tein töitä samaan aikaan. Lähes kaikki kotityöt oli jäänyt miehen ja teinityttären harteille.
Vähän siten himmailin töissä ja otin jatkossa enemmän myös esikoiselle. Se hänen uusi kaverilaumansa alkoi rakoilemaan. Toki itse olin siihenkin syypää, kun ei enää mahdollistettu lapset myöhäisiä ulkonaoloja tai jätetty häntä yksin yön yli kotiin. Olihan hän vapaudestaan nauttinut, mutta huomasin, että kyllä tuommoinen jörrikkö teini rakastaa istua autossakin ja tehdä pienten sisarustensa kanssa asioita.
Me alettiin enemmän tekemään päiväreissuja koko porukalla. Ennenkaikkea oli myös enemmän äititytär juttuja ja isätytär laatuaikaa. Siihenkin suhteeseen pitää panostaa, vaikka teini olisikin jo itsenäisempi ja ilmottaa halunsa olla ja tehdä asioita yksin. Aikuiset kuitenkin päättää.
Pari takapakkia vielä tuli, mutta niissä jelppi se, että oltiin muutaman nuoren vanhemman kanssa saatiin vahtiringi pyörimään. Jos noita nuoria oli kaikkiaan kymmenen, niin kaksi neitiä lähinnä pyöritti sitä porukkaa pahassa. Olihan se alkuun ollut jännää ja hauskaakin, mutta äkkiä oli alkanut myös kyllästyttää. Ulos ei päässeet, kun kiristystä oli ilmassa.
Häpeä ja kiltin tytön/pojan moraali oli kuitenkin tiukassa ja sen takia ei kehdanneet kertoa meille vanhemmille. Oman tyttären kanssa löyty se luottamus sitten, etten mä olekaan se räyhäävä äiti, kuten hän kuvitteli. Olin ollut aika poissaoleva. Lisäksi vielä sovittiin yhdessä tietyt kotiintuloajat ja että puhelimessa pidetään paikannus päällä. Soittaa, kun haluaa kotiin, haetaan. < sama näillä muilla perheillä. Myös ne hankalat tytöt vietiin koteihinsa, vaikka pa*kaa niskaan tulikin vanhemmilta ja tytöiltä.
Voimia kullekin aiheen kanssa painiville!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutto on helpoin tapa saada tuo kaveri porukka rikki, on syytä olla huolissaan.
Ohis vastaa, että tämä on loistava idea
Muutto on aika iso asia ja mikä takuu on siitä, että yläasteikäinen pääsee hyvään porulakkaan kesken kaiken?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa oikein mitään muuta kuin että minusta tuntuu että tuo vaihe menee ohi kun odotat muutaman vuoden. Näin ainakin toivoisin. Teinit kypsyvät paljon siinä lukioaikana.
Sosiopaattinen kaveripiiri ympärillä niin seuraavaksi kuvioissa ovat kannabis ja parin vuoden päästä menee jo subua hihaan ja eka poikis on linnassa. Ja se on sitten sinä.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa oikein mitään muuta kuin että minusta tuntuu että tuo vaihe menee ohi kun odotat muutaman vuoden. Näin ainakin toivoisin. Teinit kypsyvät paljon siinä lukioaikana.
Silloin voi olla liian myöhäistä. Tuolla menolla joutuu ääliökavereidensa kanssa ammattikouluun ja sieltä on todella vaikea ponnistaa yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkein keskusteltava ja järjestettävä asia on ehkäisy. Järjestä lääkäriltä pilleriresepti ja kaupasta kondomeita. Pyydä käyttämään mieluummin molempia.
Vierailija kirjoitti:
Tytär on myös aina vedonnut ihmisoikeuksiin, mikäli olen pyrkinyt asettamaan rajoja. Mitä tuon kanssa nyt tekisi? :( Oikeassahan hän on.
No eikä ole oikeassa. Suomen laki kieltää alle 18-vuotiailta alkoholin ja tupakan. Minulla pisti silmään että kirjoitit että muutama lonkero olisi ok, mutta minusta se ei todellakaan ole ok, jos tyttö on 14. Raja on tuon ikäiselle nolla, ja tähän on hyvät syyt. Nuoren aivot ovat vasta kehittyvässä vaiheessa ja mitä nuoremmin alkoholin käytön aloittaa, sitä voimakkaamman riippuvuuden se voi aiheuttaa, toki geenitekijät huomioon ottaen joillekin kehittyy helpommin kuin toisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerron itsestäni, joten ei voi yleistää.... Yläasteikäisenä join useina viikonloppuina parhaan kaverini kanssa, hengailtiin kaupungilla ja käytiin diskoissa/tansseissa alaikäisenä. Koulunumerotkin putosivat. Lukiossa tokenin, kirjoitin kuusi ällää pitkältä matikalta. Mikä muuttui? Äiti ei huutanut, en saanut kotiarestia tms. Hän kuitenkin selvästi välitti minusta ja toi surunsa esiin. En halunnut pahoittaa hänen mieltään, järkiinnyinn ja aikuistuin. Ihminen kasvaa. Tämä oli minun tarinani. Äitini rakasti ja välitti, se riitti.
Tuo on normaalia. Se, mistä ap kirjoitti on kaukana siitä
Vierailija kirjoitti:
Totta kai voit vaatia vaihtamaan kavereita, olet äiti ja vastuussa. Sun tehtävä ei ole olla tyttäresi suosiossa vaan turvata hänen tulevaisuutensa ja asettaa hänelle rajat
Kyllä te ihmiset olette täällä sekaisin kuin seinäkellot. Ikävä kyllä vaikka kuinka vaatisi niin ei ihmiseltä pysty ihmissuhteita kieltämään. Ainoa mitä voi tehdä on neuvoa.
Ihmetyttää, miten ihmiset ketjussa ottavat normaalina asiana, että 14-vuotias saa olla yksin kotona yön yli. Mulla on sen ikäinen, ja todellakaan ei saa olla, eikä myöskään kenenkään kaverin luona olla ilman aikuista. Ehkä joskus 1900-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä neuvo ei sinua ap enää kerkeä auttamaan mutta kenties muita jotka lukevat tätä palstaa. Sillä nuorella tulee olla harrastus jossa on niitä kavereita. Nuorempana alkanut harrastus joka vie löppöaikaa kaikelta muulta kaupungilla hengailulta.Tällöin ei haittaa mitkään luokan vaihdot tai muut yllärit vaan se harrastus pitää kaveriporukan kasassa. Mä muutin yläasteelle uuteen kaupunkiin.
Ei sellaista harrastusta olekaan, joka täyttäisi kalenterin kesälomilla ja viikonloppuisin niin ettei hengailuaikaa olisi yhtään. Kyllä yleensä lapsilla ja nuorilla on erikseen ne harrastuspiirit ja erikseen ulkonanotkumiskaverit, ja vapaa yhdessäolo on erittäin tärkeää nuorten kehityksen kannalta.
Musiikkiopisto, viulunsoitto. Mutta tuskin se enää tuossa vaiheessa auttaa, vaan olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten. Hevosharrastus voisi toimia juuri tuossa iässä. Suosittelen myös muuttoa nyt kesän aikana. Ja tehkää tyttären kanssa kaksistaan lomamatka ulkomaille, niin ei pääse hengailemaan kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä neuvo ei sinua ap enää kerkeä auttamaan mutta kenties muita jotka lukevat tätä palstaa. Sillä nuorella tulee olla harrastus jossa on niitä kavereita. Nuorempana alkanut harrastus joka vie löppöaikaa kaikelta muulta kaupungilla hengailulta.Tällöin ei haittaa mitkään luokan vaihdot tai muut yllärit vaan se harrastus pitää kaveriporukan kasassa. Mä muutin yläasteelle uuteen kaupunkiin.
Ei sellaista harrastusta olekaan, joka täyttäisi kalenterin kesälomilla ja viikonloppuisin niin ettei hengailuaikaa olisi yhtään. Kyllä yleensä lapsilla ja nuorilla on erikseen ne harrastuspiirit ja erikseen ulkonanotkumiskaverit, ja vapaa yhdessäolo on erittäin tärkeää nuorten kehityksen kannalta.
Musiikkiopisto, viulunsoitto. Mutta tuskin se enää tuossa vaiheessa auttaa, vaan olisi pitänyt aloittaa jo vuos
Mulla on kaksi viulua soittavaa lasta. Se soittotunti on kerran viikossa, orkesteri toisen kerran, ja sitten päälle harjoittelua parikymmentä minuuttia päivässä lukukauden aikana. Lopun aikaa he ovat ihan tavallisia lapsia ja nuoria, jotka käyvät ulkona kavereidensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä vanhoihin kavereihin, pyydä kylään. Voisiko luokkaa vaihtaa, niin että näitä vanhoja ystäviä olisi samalla luokalla.
Mitä se auttaa, kun vanhat kaverit eivät enää halua olla ap:n lapsen kaveri, vaan ovat mieluummin uusien ystäviensä kanssa?
Jep, me muutettiin tuossa vaiheessa pk-seudun monimuotoisesta lähiöstä siistille alueelle kehyskuntaan. Toimi.