Kun puhut jollekkin ja hän yhtäkkiä ignooraa sinut... mitä teet?

Onko muille käynyt näin ja miten toimit?

Ap

Oletko autisti? Asperger?

Eroan, jos ei mitenkään huomioida missään kohtaa. Tai lähden menemään ja totean, että se oli siinä. Jos asia on tylsä jota toinen selostaa, mitäs sitten, voi olla mielenkiintoinenkin.

Vierailija kirjoitti:

Onko muille käynyt näin ja miten toimit?

Ap

Tuntematon on tehnyt näin. Tutut eivät, mutta se voi olla hiljaa ja tuijottaa. Autisteja on paljon.

Mulla on kaksi tämmöstä about 25v kaveria, itse olen jo pitkälti kolmenkympin puolella. Ihan saakelin ärsyttävää. Jos juttu keskene, niin yhtäkkiä tulee, että "ai niin arvaa mitä kävi töissä..." tai sit alkaa puhumaan tälle toiselle "nimi muistatko muuten, kun viimeks blabla" Oletettavasti joku tiktok zoomereiden tapa, jotka jaksa keskittyä kun siihen muutamaan sekunttiin. Tulee kyllä niin vahvasti sellanen olo, että kyseisiä henkilöitä ei kiinnosta yhtään mun jutut.

Järkyttävää, ja aika yleistäkin käytöstä nykyisin. Tuijotan ko henkilöä hetken, ja käännyn kannoillani poistuen. Ihan sairasta.

Taustalla huomionhakua ja taatusti huonoa käytöstä juttukaverillasi. Käytöstapojen puute nyt kuuluu suomalaiseen kulttuuriin.

Mutta ilmeisesti omatkaan antennisi eivät ole niin tarkat? Olette alle kolmikymppisiä? Lisää vain harjoitusta kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää, ja aika yleistäkin käytöstä nykyisin. Tuijotan ko henkilöä hetken, ja käännyn kannoillani poistuen. Ihan sairasta.

Tämä. Hetkeäkään ei tule antaa tilaa tai valtaa tuollaiselle käytökselle. Pois paikalta ja ikuinen ignore kunnes on miettinyt käytöstään, ja _ymmärtäen_ sairaan käytöksensä pyytänyt sitä anteeksi.

Parikymppiset työkaverit käyttäytyvät minua kohtaan näin, itse olen 40+ ja olen olettanut, että näin vanhojen seura ja jutut ei kiinnosta. Mutta ihan hemmetin epäkohteliasta kyllä. 

Itsekin olen joskus joutunut keskeyttämään, mutta käytän sanoja "Anteeksi, minun on pakko vastata tähän puheluun...." ja sitten "Anteeksi, olen todella pahoillani keskeytyksestä. Miihin jäimmekään, niin siihen, että siskontyttösi on tulossa kylään..."

Minusta tuntuu, että nuoret eivät enää osaa peruskäytöstapoja.

Yhdellä tutulla oli aikoinaan tälläinen avopuoliso. Tulivat siis ihan kylään ja istuttiin kahvipöydässä, niin kesken lauseen, en muista oliko minun vai mieheni puhuessa, alkoi tämä puhua puolisolleen. Tuo oli ensimmäinen kerta, muttei todellakaan viimeinen.

Ja tällä oli sitten kerran otsaa loukkaantua, kun tulivat meille ja mieheni oli parhaillaan puhelimessa. Mies huomio heidät eli nosti kättä tervehdykseen ja lopetti puhelun mahdollisimman pian. Tämä naisen mielestä mieheni olisi pitänyt tervehtiä heitä siis ääneen sanomalla "hei" tai vastaavaa.

Kyseinen henkilö käyttäytyi röyhkeästi myös muualla vieraillessaan ja sai lopulta porttikiellon yhteen perheeseen.

Tajusi sitten myös tuttavamme alkaa hävetä tämän käyttäytymistä ja erosivat.

Tuosta on jo todella paljon aikaa, etten enää muista, mitä kaikkea ihmeellisyyksiä tuossa tapahtui, mutta tuo toisen ignooraaminen taisi olla jopa lievimmästä päästä.

Olet tavannut mulkun tai narsistin. Ingooraaminen on henkistä väkivaltaa jolla koitetaan saada vastapuoli ei pelkästään hämilleen vaan kokemaan arvottomuutta.

On tätä tapahtunut, mulla oli kerran eräs kaveri joka oli kuin laastari, piti jatkuvasti pitää seuraa kun hän oli niin hirrrveän yksinäinen, sitten saattoi kuitenkin tehdä noin että jos joku kolmas pyörä tuli paikalle niin jätti minut täysin huomiotta, siis TÄYSIN.

Saattoi myös keskeyttää jos mulle vaikka oli käynyt jotenkin ikävästi ja kerroin siitä niin hän siihen päälle rupesi ruikuttamaan jostain omasta jutustaan joka tietysti oli PALJON pahempaa...

Ei vaan kestä tuollaisia, eikä ne tietty mitään ystäviä ole.

Paras kun hakee parempia kavereita.

Tietty ikävämpi juttu jos tuollaisia on työ- tai harrastuskavereissa, kun on vaikeampaa vain panna välit poikki.

Mutta ap ei siis ole mitenkään outo tai hullu, sillä näitähän kohtaa maailmalla silloin tällöin. Ei kannata ainakaan yhtään tuhlata energiaansa noihin.

Ympärillä on muutakin elämää kuin sinä

Ei liian pitkiä monologeja, vastavuoroisuus.

Mun pomo teki niin että käveli pois päin ja sanoi samaan aikaan ohjeita. Isossa teollisuus hallissa ei voi kuulla mitä hän sanoi. Tilanne oli sellainen etten voi lähteä seuraamaan eikä hänen mielestä minun kuulukaan.

Pomo ei tee sitä enää nimittäin irtisanouduin. Katsotaan tekeekö sitten kun olen käynyt AMK ja olen hänen esihenkilönsä.

Jos tekee niin ei enää kävele siinä hallissa.

 

Vierailija kirjoitti:

Ympärillä on muutakin elämää kuin sinä

Eli sinä siis harrastat tätä, että hylkäät keskustelukumppanin heti, kun jotain mielenkiintoisempaa ilmaantuu näköpiiriin? Kumpikos tässä onkaan itsekeskeinen? Arvaan, että olet alle 25v tiktoksukupolvea.

Vierailija kirjoitti:

Oletko autisti? Asperger?

Mitä tarkoitat tällä? En ole. Mikä aloituksessani vaikutti mielestäsi autistiselta?

Ap

Siis tietenkin paikalle tulevaa ihmistä tervehditään silloin kun se on siinä. Jos odottaisi juttusi loppuun niin sehän ehtisi lähteä. Joskus nyt vaan jää juttu kesken. Pidät varmaan pitkiä monologeja jos noin käy usein. Yritä pitää keskustelu vastavuoroisena.

Eräät halusi järjestää jäynän mulle. Olivat supisseet että tarvitsen opetuksen. Kun olimme seurueessa missä miehiä ja naisia tekivä monesti niin, että kun puhuin heidän kanssaan, siis naisen, hän katkaisi keskustelun ja aloitti puhumaan seurueen miehen kanssa. 

Ööh mistäköhän tuo kumpusi, nimittäin en itse ole  ollut tuollainen koskaan. En keskeyttele ja kuuntelen loppuun asti. 

Joillain ei sitten käytöstapoja keskusteluissa. 

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää, ja aika yleistäkin käytöstä nykyisin. Tuijotan ko henkilöä hetken, ja käännyn kannoillani poistuen. Ihan sairasta.

Totta. Entä jos se ei ehdi kääntymään sun puoleen, että ajattelee että hetken päästä jatkaa myös sun kanssa ja sanoo toiselle välissä jotain?