Sanokaa, että on muitakin miehiä, joita ei kiinnosta rakennella terasseja yms.?
Haaveilen terassista ja paljusta tai porealtaasta, seinien maalaamisesta tai tapetoinnista ym. Harmi vaan, että joutuisin suorittaa kaikki tällaiset yksin siitä huolimatta, että mies on rakennusalan insinööri. Ei varmaan tarvitse mainita, että talommekin on avaimet käteen -valmispaketti. Some on täynnä näitä tarinoita, kun vaimo haaveilee ja suunnittelee kaikenlaista ja mies sitten reippaasti toteuttaa, ja samoin tuntuu, että tutut ympärillä puhuvat jatkuvasti tällaista. Kuvittelenko vaan? Onko muillakin miehiä, jotka eivät näitä halua ja viitsi toteutella? Ymmärrän, että kyse lienee siitä, ettei vapaa-ajalla huvita tehdä sitä, mitä tekee työkseen 8h/pv, mutta silti vähän harmittaa.
Kommentit (139)
Minun oli vaikea saada miestäni motivoitumaan niin päätin tehdä itse pariin huoneeseen pintaremontit. Mainittakoon, että minun aiempi ammattini on eräs käsityöammatti, joten osaan tehdä käsilläni, käyttää työkaluja ja minulla on teknistä ymmärrystä. Remonttia en ole aiemmin yksin tehnyt, mutta näkyy onnistuvan. Ja olen aivan innoissani tästä, se on kivaa puuhaa, näkee kättensä jäljet ja taidot karttuvat sitä mukaa kun tekee. Ja ohjeita löytyy netistä pilvin pimein, minkä lisäksi rautakaupoissa auttavat ja neuvovat auliisti. Itse myös olen pääosin tarvikkeet ja uudet työkalut ostanut, nyt tosin vaikuttaa että mieskin innostuu osallistumaan.
Meillä rouva keksii kaikenlaista kivaa rakentelua, ja aikani teinkin niitä.
Nykyään sanon "tee itse tai palkkaa rakentajat, mutta maksat itse". Tässä enää mitään pergolaa tai japanilaista kivipuutarhaa tarvita, eikä mitään grillikotaakaan kun terassin äärelle muurasin ison tiiligrillin jonka lämmössä voi ihan hyvin istua.Ehkä juuri ja juuri tynnyrisaunam voisi laittaa.
Exä ei eväänsä räväyttänyt. Minä sain omakotitalon peruskorjauksenkin hoitaa. Ei kauhean miehinen kuva jää moisesta urvelosta. Mutta nyt osaan tehdä vähän sitä ja tätä, joten plussalle jäin😁
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tästä sellainen teoria (ja 53 vuoden iän tuoma käytännön kokemus), että käsistään kätevät ja ahkerat nikkaroijamiehet ovat aktiivisia ja miehekkäitä ja taitavia myös sängyssä. Ah, mitä menoa....
Ja sitten ovat nämä hienohelmat, kirjaviisaat, kaupunkilaiset, neidit, laiskajaakot, inhorealistit, ym, jotka eivät osaa tahikka halua tehdä mitään käsillään. Ja tarpeetonta sanoa - myös sänkytouhuissa suoritus jää heikkoon keskitasoon. Ugh, olen puhunut.
Montako sataa miestä olet nussinut tehdäksesi tuollaisen johtopäätelmän?
Mää rakensin itse terassit. Ja korjasin katon. Mies hommailee muuta.
Ei munkaan mies mun visioita toteuta, ellei kyseessä ole oikeasti pakollinen korjaus. Teen itse omat juttuni ja mies auttaa jos tarvitsen apua.
En tiedä ketään miestä joka oikeasti toteuttaisi vaimonsa keksintöjä oma-aloitteisesti tai mielellään, ellei esim terassin rakentaminen ole jostain syystä muutenkin pakollista
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se joka jostain haaveilee niin myös toteuttaa sen. Mikä helvetin terassinrakentajaorja se mies muka on?
Palstaukot narisee taas kun ei ne osaa.
Suomi on täynnä terasseja, vilpoloita, pergoloita, verantoja, rantamajoja, lepomajoja, kotahimmeleitä, kesäkeittiöitä jne jne, joissa ei koskaan näe yhtään ihmistä.
Nikkaroinnin tarve täytyy olla valtava joillain.
Vierailija kirjoitti:
Voin lohduttaa.
Ihan varmaan suurin osa aviomiehistä EI rakenna vaimon keksintöjen mukaan terasseja ja paljuja ja kesämökkejä ja omakotitaloja ja siirtele 200-vuotiaita pappiloita.
Arvaisin, että niitä on n. 20%.
Itse veikkaisin, että huomattavasti vähemmän. Ehkä 5%. Eikä tarvitse ollakaan. En minäkään tuosta vaan kudo kankaita joista ompelisin miehelleni puvun.
On. Esimerkiksi minä. Ei voi vähemmän kiinnostaa rakentaa tai korjata.
Mies on rautakaupassa töissä, eli saadaan rakennustavarat henkilökuntahintaan. Minä suunnittelen, mies hankkii remonttireiskan ja materiaalit. Kaikki ovat tyytyväisiä. Mies on tyytyväinen siitä että pääsee helpolla ja halvalla, minä siitä että taas saatiin joku remontti tehtyä ja reiska siitä että sai taas töitä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on täynnä terasseja, vilpoloita, pergoloita, verantoja, rantamajoja, lepomajoja, kotahimmeleitä, kesäkeittiöitä jne jne, joissa ei koskaan näe yhtään ihmistä.
Nikkaroinnin tarve täytyy olla valtava joillain.
Joo. On miehiä, jotka väsää näitä hautaan asti. Eivät välttämättä niitä parhaita puolisoita kuitenkaan, koska sillä väsäämisellä pääsee pakenemaan kätevästi perhe-elämää. Kun tekee huvimajaa, ei tarvitse hoitaa lapsia, ja kasvihuone pitää rakentaa, eikä puhua vanhenevan vaimon kanssa tunteista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei mies myöskään nikkaroi mitään, minä kyllä senkin edestä. Ihan yhdessä suunnitellaan ja tulee kyllä mukaan ostoksille tarvikkeita kantamaan ja saattaa avustaa jossain hankalassa kohdassa jos tarviin apukäsiä. Isäni on puuseppä ja olen pienestä asti tottunut käsillä tekemään kaikkea, mukavaa vastapainoa omalle palkkatyölle. Nyt aloiteltiin kesämökin remppaa keväällä, siellä on purkuhommia tehnyt mutta sen jälkeen jää sitten minulle loput. Sähkötyöt teetetään ammattilaisella toki. Muita kotihommia kyllä tekee sekä sisällä että ulkona, ei olla niitä erikseen jaeltu. Toiminut näin jo kohta 30 vuotta.
Meillä sama. Osaan itse remppahommat ja mies on lähinnä tiellä. Auttaa tarvittaessa ja tekee muita kotihommia sitten. En ylipäätään ymmärrä sellaisia määräilijävaimoja (kuten äitini). Ei se toinen tee hyvää jälkeä jos homma ei kiinnosta.
Asun Helsingissä tienaan hyvin. Olen huono käsistään. Miksi ihmeessä tekisin jotain mitä minun taidot ei riitä. Siksi maksan asiat pois.
Vierailija kirjoitti:
On. Esimerkiksi minä. Ei voi vähemmän kiinnostaa rakentaa tai korjata.
Täällä toinen. Asuin pitkään omakotitaloissa enkä ikinä digannut remppaamisesta ja laittamisesta. Nyt asun kerrostalossa ja olen tyytyväinen. Aikaa jää paljon enemmän mielenkiintoisempiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tästä sellainen teoria (ja 53 vuoden iän tuoma käytännön kokemus), että käsistään kätevät ja ahkerat nikkaroijamiehet ovat aktiivisia ja miehekkäitä ja taitavia myös sängyssä. Ah, mitä menoa....
Ja sitten ovat nämä hienohelmat, kirjaviisaat, kaupunkilaiset, neidit, laiskajaakot, inhorealistit, ym, jotka eivät osaa tahikka halua tehdä mitään käsillään. Ja tarpeetonta sanoa - myös sänkytouhuissa suoritus jää heikkoon keskitasoon. Ugh, olen puhunut.
Kyllä on mennyt elämä hukkaan, jos tuossa on elämän oppisi.
Rakenteluhommat kiinnosti lapsena. Viihdyin tuntikausia majan rakentamisen parissa päivittäin, ja usein se olikin kuukausien projekti. Koko kesä siinä touhuttiin ja pitkään iloa riitti, kunnes kasvoi noista asioista ulos.
Nyt keski-iän kynnyksellä kiinnostaa enää kirjallisuus ja filosofia. Kyllä vasara vieläkin kädessä pysyy, mutta kun ei vaan kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihailen ja rakastan miehiä joilla pysyy vasara kädessä. Siis olen aina sanonut että eipä tarvitsisi sellaisen miehen kotona puutetta kärsiä, joka nikkaroisi kotona ja tekisi talon puitteita viihtyisämmäksi. Yhdessä käytännöllistä ja kaunista luoden.
Olen aivan kuumana puuhakkaisiin terassinrakentajamiehiin.
Mä pistän peliin rahaa ja oman osaamiseni, esim sisustus ja ideointi. Ja sitten siinä rinnalla tekeväinen mies. Oi että. Siitä syntyisi koti molemmille. Ja pedissä takuu-vipinää.
Ymmärrän sua AP.
Eli sinä fantasioit ja miehen pitäisi sinun fantasiasi toteuttaa tai pysyy reidet yhdessä. Ei ihme että olet yksineläjä.
Wuahhaaa! Olen naimisissa tällaisen nikkarin kanssa:))) 22 v yhdessä ja vasara sekä peitto heiluu. Ei yhtäaikaa kuitenkaan. T: Se jolle vastas
Sori vaan mutta aikuinen ihminen ei kirjoita "wuahhaa!". Menehän mukula tutimaan ja jätä tämä palsta aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se joka jostain haaveilee niin myös toteuttaa sen. Mikä helvetin terassinrakentajaorja se mies muka on?
Palstaukot narisee taas kun ei ne osaa.
Minä olen teinistä asti työskennellyt raksalla joten enköhän osaa yhden kämäsen terassin rakentaa. Minua vaan ei minkään pillun voimalla laiteta sellaista rakentamaan jos en itse koe sitä terassia mitenkään tarpeelliseksi.
Tunnen muutamia naisia jotka koko ajan ideoivat uutta remppaa taloon hyvinkin käskevään sävyyn. Nämä kiltit miespoloiset toteuttavat vaimon vaatimukset ettei vaan rouva suutu ja ala huutamaan. Sääliksi käy.