Vesa Hack tienaa 8000€. Joutuu silti vuokraamaan asuntoaan lyhytaikaisesti ja ostamaan Coopin tuotteita

Edelleenkään reaalitaloutta ei voi tukea kestävästi työntämällä sinne jatkuvasti julkista velkarahaa. Yläasteella kerrotaan, että mitä siitä seuraa kansantaloudelle. 

Väliaikaisesti voidaan elvyttää, ei elää vuosikymmeniä velaksi. Ruotsi, Tanska ja Viro ovat esimerkkejä valtioista, jotka eivät ole pahasti velkaantuneet ja joilla on elvytysvaraa taantumassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ei sympatiat lähde avautumaan kun muotoilujohtaja 8000 euron palkalla ei enää pysty syömään ravintolassa niin usein kuin ennen. Ja maailman pienin viulu soi.

T. Rivityöntekijä 2800 eur netto

Ajattele vähän laajemmin. Palvelualalla 2800 euroa ansaitsevalta menee työpaikka, jos palvelujen esim. ravintolarruan kysyntä hiipuu. 

Ajattele itse laajemmin. Yhtä lailla käsi ojossa ovat kampaajat, kirjakauppiaat, rakennustarvikeliikkeet, hyvinvoinnin kaupat (yksi meni juuri konkurssiinkin), sisustus, vaate, elokuvateatterit, personal trainerit, matkatoimistot ,autokauppiaat. Näistä kaikista helpoiten korvattavissa ja itse tehtävissä on ruoka. Näistä jokaisesta kuluttajat joutuvat miettimään mitä milloinkin raskivat hankkia ja milloin hinta on karannut oman lompakon ulottumattomiin.

"Yhtä lailla käsi ojossa ovat kampaajat, kirjakauppiaat, rakennustarvikeliikkeet, hyvinvoinnin kaupat (yksi meni juuri konkurssiinkin), sisustus, vaate, elokuvateatterit, personal trainerit, matkatoimistot ,autokauppiaat. Näistä kaikista helpoiten korvattavissa ja itse tehtävissä on ruoka"

Lol mitä ihmettä?! Suurin osa luettelemistasi on täysin turhakkeita, ja palveluita joita suurin osa ihmisistä ei ikinä edes käytä. Kyllä se on paljon helpompaa esim katsoa elokuva netistä kuin mennä teatteriin, kirjastot on vielä ilmaisia, ja matkatoimistoja ei kai kukaan enää nykyään käytä. Todella oudot esimerkit! 

Mikä ihmeen lyhytaikainen? Onko se Forenomilta vuokrannut jonkun ylikalliin luukun? 

Mitenhän paljon meidän suomen varakkailla olisi rahaa jos joku niistä ihan oikeasti osaisi laskea ja budjetoida?

Vesa on fiksu mies. Arvostan häntä suuresti. Mitä tulee aiheeseen, hän todellakin on perheensä ainoa elättäjä ja hänellä on teini-ikäisiä poikia. Voin täysin uskoa että rahasta tekee tiukkaa kun on kaikki harrastuksetkin. 

Jouduin pari vuotta sitten vastaavaan tilanteeseen. Oli hyvät tulot, mutta mies oli työttömänä tovin, eikä saanut mitään tukia (yrittäjä). Minä elätin näennäisesti hyvillä tuloillani koko perhettä ja itku meinasi tulla kun tili meni nollille muutama päivä ennen uutta palkkaa. 

Olihan tuo yksi tapa kertoa muille isosta liksasta.

Säästän etätöitä tekemällä yli 3000€ vuodessa jättämällä lounasravintolat ja työmatkat väliin. Ja tuo on halvinta julkista liikennettä käyttäen, autolla kulkien kulut olisivat vielä kovemmat kun lasketaan polttoaine ja auton kuluminen.

Suomessa ravintolapalveluiden hinnat ovat laatuun nähden niin korkeat että käymme ulkona syömässä vain pari kertaa vuodessa. Loput ravintolakäynnit ulkomaan matkoilla, joita niitäkin pari vuodessa.  Kahden hengen talouden nettotulot n. 7000€ kuukaudessa. Lisäeläketuloa varten säästöön rahastoihin jää itsellä noin 1300€/kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ei sympatiat lähde avautumaan kun muotoilujohtaja 8000 euron palkalla ei enää pysty syömään ravintolassa niin usein kuin ennen. Ja maailman pienin viulu soi.

T. Rivityöntekijä 2800 eur netto

Ajattele vähän laajemmin. Palvelualalla 2800 euroa ansaitsevalta menee työpaikka, jos palvelujen esim. ravintolarruan kysyntä hiipuu. 

Ajattele itse laajemmin. Yhtä lailla käsi ojossa ovat kampaajat, kirjakauppiaat, rakennustarvikeliikkeet, hyvinvoinnin kaupat (yksi meni juuri konkurssiinkin), sisustus, vaate, elokuvateatterit, personal trainerit, matkatoimistot ,autokauppiaat. Näistä kaikista helpoiten korvattavissa ja itse tehtävissä on ruoka. Näistä jokaisesta kuluttajat joutuvat miettimään mitä milloinkin raskivat hankkia ja milloin hinta on k

Kyllä käytän edelleen matkatoimistoa. miksi ei?

Mihin ihmiset oikein käyttävät rahansa?

Omat säännölliset menot kuukausittain: 

-asuminen (yhtiövastike) 300 e

-sähkö 25 e

-puhelin ja netti 25 e

-ruoka 250 e (sis. taloustuotteet). (yleensä menee vähemmän)

-bensa 50 e (yleensä menee vähemmän)

Eli pakolliset kuukausittaiset menot 650 euroa. Vaatteita ostan harvoin ja nekin alennusmyynneistä.

Autolla halvin mahdollinen pakollinen vakuutus ja autovero alhainen koska vähäpäästöinen auto.  Muita vakuutuksia ei ole, taloyhtiössä on vakuutus ja miksi vakuuttaa irtaimistoaan jonka arvo alhainen? Ei ole ollut tarvetta kotivakuutukselle koskaan 40 vuoden aikana.

Minulla jäi jatkuvasti rahaa niin paljon säästöön että siirryin tekemään 50 % työtä ja edelleen jää rahaa säästöön. Veroprosentti aleni myös huomattavasti osa-aikatyön vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä kerrottu tarkasti minne ne rahat kuluu. 8000 bruttona on 4700 nettona. Minä saan nettona 2200 ja minulla on kaikkea mitä olen aina halunnut. Olen säästänyt satatonnia 15 vuoden aikana. Toki en ole ottanut asuntolainaa enkä asu hesassa vaan vuokralla alle 400 euron asunnossa satakunnassa. Parempi että on rahaa tilillä kuin ne menisi lainoihin ja korkoihin. Vesalla täytyy olla erittäin kallis asunto joten palkasta menee ainakin pari tonnia lainaan. Minä olen saanut kaiken 1500 euron tuloillakin On ollut harrastuksia aina. On oma vene myös. En ole käynyt ulkomaillakaan  15 vuoden aikana. Kotimassa matkustan mielummin.

Yllättävän pienellä panostuksella indeksirahastoon jo säästyy 100 000e mitä katselin. Viimeiset 10 vuotta maailman indeksit on tuottaneet keksimäärin 13% tuottoa vuosittain, joten 100 000 on tullut tuona aikana aikalailla tuskatta. 

Vierailija kirjoitti:

Omat säännölliset menot kuukausittain: 

-asuminen (yhtiövastike) 300 

 

Toki moni maksaa vielä lyhennyksiä asunnostaan, tai peruskorjausta taloyhtiössä johon voi upota kymmeniä tuhansia euroja jopa kerrostalokaksiossa. Yhtiövastike on vain pieni osa todellista kustannusta (asunnon hinta, korkokulut ja mahdollinen korjausvelka taloyhtiössä)

Vierailija kirjoitti:

Mitä vikaa coopin tuotteissa?

on, esim jäätelössä. Kuningatar- tuutti ei maistu kuin jollekin mustikkaesanssille, maksaa jotain alle 3e/6 kpl...oikea Kuningatar 8kpl jotain alle 6e muistaakseni

Nyt tajusin mikä tämän Vesa jutun tarkoitus on. Tämän jutun tarkoitus on kannustaa ihmisiä taloudelliseen vastuttomuuteen. Siellä on nyt päätetty Ylen kokoomusosastolla, että syyllistäminen voisi toimia. Pitihän suurituloisten veroalesta tulla dynaamisia vaikutuksia ja ainoa vaikutus olikin Vesan kaltaisten vinkuna.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudessani 60-luvulla äiti oli kotona eikä saanut mitään tuloja, isällä oli keskimääräistä vähän parempi palkka. Niukasti elettiin, ei käyty ulkomailla, ei koskaan ravintoloissa syömässä eikä ollut kalliita harrastuksia. Ihan normaalilta se tuntui.

Silloin oli myös perheverotus, joten isäsi maksoi vähemmän veroja. Nykyään ei ole, joten yksi palkansaaja perheessä maksaa veroja samoin kuin 2 palkansaajan perheessä.

Nämä keskustelut menevät aina samaa rataa. Ensinnäkään ei lueta artikkelia kokonaan eikä ymmärretä sisältöä. Siitä huolimatta loukkaannutaan artikkelin sisällöstä ja aletaan meuhkaamaan aiheen vierestä. Sitten aletaan meuhkaamaan siitä miten toiset ihmiset tuhlaavat rahaa omasta mielestä turhuuksiin ja korostetaan omaa askeettista elämäntapaa tai verrataan nykyistä elämäntapaa johonkin 60 vuotta taaksepäin ja taas taivastellaan miten nykyään on elämä turhuuksia täynnä. Ja sitten kun aletaan paheksumaan toisten asumis- ja ruokakuluja, unohdetaan täysin, että ihmiset ovat erilaisessa elämäntilanteessa ja se jo vaikuttaa kuluihin todella paljon. Esimerkiksi ruokakulut taaperoperheessä ja teiniperheessä ovat aivan eri luokkaa. Taaperoille löytää vaatteita kirppiksiltä parilla eurolla, mutta ei välttämättä teineille. Sitä paitsi lasten kanssa kotona ollessa ehtii eri tavalla juoksemaan tarjousten ja kirppisten perässä. Osa on sitä mieltä, että asumiseen riittää muutama satanen kuukaudessa. Haluan nähdä mistä päin Suomea saa perheasunnon 400e/kk. Harvalla lapsiperheellä on varaa niin paljon, että elävät jo velattomasti, joten pelkkä yhtiövastike asumiskuluina ei riitä. Mutta jatkakaa ihmeessä. Siksi mitään muutosta ei tule koskaan, koska aina löytyy niitä, joiden mielestä ei ole mitään ihmeellistä kouluttautua vuosikausia päästäkseen töihin, jotta voi elää jossain peräkorven mörskässä pelkkää puuroa syöden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudessani 60-luvulla äiti oli kotona eikä saanut mitään tuloja, isällä oli keskimääräistä vähän parempi palkka. Niukasti elettiin, ei käyty ulkomailla, ei koskaan ravintoloissa syömässä eikä ollut kalliita harrastuksia. Ihan normaalilta se tuntui.

Silloin oli myös perheverotus, joten isäsi maksoi vähemmän veroja. Nykyään ei ole, joten yksi palkansaaja perheessä maksaa veroja samoin kuin 2 palkansaajan perheessä.

Ne taisi lopettaa perheverotuksen laman aikana siksi, että moni mies jäi vaimonsa elätettäväksi työttömyysajaksi ja perheitä hajosi. Naisille ei haluttu antaa verohelpotuksia jotka oli oikeasti suunnattu vain hyödyttämään miehiä, joten perheverotus poistettiin.

Vierailija kirjoitti:

Mihin ihmiset oikein käyttävät rahansa?

Omat säännölliset menot kuukausittain: 

-asuminen (yhtiövastike) 300 e

-sähkö 25 e

-puhelin ja netti 25 e

-ruoka 250 e (sis. taloustuotteet). (yleensä menee vähemmän)

-bensa 50 e (yleensä menee vähemmän)

Eli pakolliset kuukausittaiset menot 650 euroa. Vaatteita ostan harvoin ja nekin alennusmyynneistä.

Autolla halvin mahdollinen pakollinen vakuutus ja autovero alhainen koska vähäpäästöinen auto.  Muita vakuutuksia ei ole, taloyhtiössä on vakuutus ja miksi vakuuttaa irtaimistoaan jonka arvo alhainen? Ei ole ollut tarvetta kotivakuutukselle koskaan 40 vuoden aikana.

Minulla jäi jatkuvasti rahaa niin paljon säästöön että siirryin tekemään 50 % työtä ja edelleen jää rahaa säästöön. Veroprosentti aleni myös huomattavasti osa-aikatyön vuoksi.

Eli asut yksin velattomassa asunnossa eikä työmatkakaan taida kovinkaan iso olla bensakuluista päätellen? Mietipä, että kanssasi asuu pari teiniä niin saat melkein joka kohdan kertoa kolmella ja lisätä vielä vaate- ja harrastuskulut päälle. Tule sitten ihmettelemään mihin ne rahat menevät.

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut menevät aina samaa rataa. Ensinnäkään ei lueta artikkelia kokonaan eikä ymmärretä sisältöä. Siitä huolimatta loukkaannutaan artikkelin sisällöstä ja aletaan meuhkaamaan aiheen vierestä. Sitten aletaan meuhkaamaan siitä miten toiset ihmiset tuhlaavat rahaa omasta mielestä turhuuksiin ja korostetaan omaa askeettista elämäntapaa tai verrataan nykyistä elämäntapaa johonkin 60 vuotta taaksepäin ja taas taivastellaan miten nykyään on elämä turhuuksia täynnä. Ja sitten kun aletaan paheksumaan toisten asumis- ja ruokakuluja, unohdetaan täysin, että ihmiset ovat erilaisessa elämäntilanteessa ja se jo vaikuttaa kuluihin todella paljon. Esimerkiksi ruokakulut taaperoperheessä ja teiniperheessä ovat aivan eri luokkaa. Taaperoille löytää vaatteita kirppiksiltä parilla eurolla, mutta ei välttämättä teineille. Sitä paitsi lasten kanssa kotona ollessa ehtii eri tavalla juoksemaan tarjousten ja kirppisten perässä. Osa on sitä mieltä,

Asuminen on suurin kuluerä ja vie etenkin pääkaupunkiseudulla palkasta ison osan asuipa sitten omistusasunnossa tai vuokralla.

Asun keskisuuressa kaupungissa 100 km päässä Helsingistä ja asumiskulut 78 m2 velattomasta kolmiosta 300 e/kk. 

Vierailija kirjoitti:

Mihin ihmiset oikein käyttävät rahansa?

Omat säännölliset menot kuukausittain: 

-asuminen (yhtiövastike) 300 e

-sähkö 25 e

-puhelin ja netti 25 e

-ruoka 250 e (sis. taloustuotteet). (yleensä menee vähemmän)

-bensa 50 e (yleensä menee vähemmän)

Eli pakolliset kuukausittaiset menot 650 euroa. Vaatteita ostan harvoin ja nekin alennusmyynneistä.

Autolla halvin mahdollinen pakollinen vakuutus ja autovero alhainen koska vähäpäästöinen auto.  Muita vakuutuksia ei ole, taloyhtiössä on vakuutus ja miksi vakuuttaa irtaimistoaan jonka arvo alhainen? Ei ole ollut tarvetta kotivakuutukselle koskaan 40 vuoden aikana.

Minulla jäi jatkuvasti rahaa niin paljon säästöön että siirryin tekemään 50 % työtä ja edelleen jää rahaa säästöön. Veroprosentti aleni myös huomattavasti osa-aikatyön vuoksi.

Huomaa, että sinä maksat vastiketta ilman asuntolainaa. Se on useimmille vasta pitkän säästämisen tulos joskus 50 vuotiaana. Väittäisin, että PK-seudulla menee helposti tuplasti tuplat tuosta asumiseen vaikka yrittäisi köyhäillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudessani 60-luvulla äiti oli kotona eikä saanut mitään tuloja, isällä oli keskimääräistä vähän parempi palkka. Niukasti elettiin, ei käyty ulkomailla, ei koskaan ravintoloissa syömässä eikä ollut kalliita harrastuksia. Ihan normaalilta se tuntui.

Silloin oli myös perheverotus, joten isäsi maksoi vähemmän veroja. Nykyään ei ole, joten yksi palkansaaja perheessä maksaa veroja samoin kuin 2 palkansaajan perheessä.

Ne taisi lopettaa perheverotuksen laman aikana siksi, että moni mies jäi vaimonsa elätettäväksi työttömyysajaksi ja perheitä hajosi. Naisille ei haluttu antaa verohelpotuksia jotka oli oikeasti suunnattu vain hyödyttämään miehiä, joten perheverotus poistettiin.

Veikkaan syyn olevan se, että perheverotus on käytännössä veroale. Poistivat tämän veroaleen saadakseen taas isomman siivun valtion kassaan ja motivoidakseen parisuhteen molempia osapuolia käymään töissä.