Opettajan poika toimi hänen sijaisenaan, kanttorin tytär palkattiin srk:n kesätyöntekijäksi. Rakennusliikkeen työntekijät ovat kaikki sukula
Listaa voi jatkaa loputtomiin. Hakijoita voi olla montaa sataa, tehtävään valitaan sukulainen tai tuttu. Kautta aikojen. 80% työpaikoista ei tule edes julkiseen hakuun. Luokaa verkostoja ihmiset. Älkää kitiskö.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Juurikin näin. Pienellä paikkakunnalla tämä vielä korostuu: kesätöihin pääsevät vain sukulaiset tai oikein hyvät kaverit. Nuoria huijataan myös sillain että muka "arvotaan" lappusysteemillä hatusta vetäen kuka pääsee kesätöihin...ja yllättäen se onkin se serkku/täti tms sukulainen joka "arvonnan voittaa"!! Tälläin eräällä paikkakunnalla hautausmaan kukkien kastelijana/apulaisen paikkaa hakiessa. Kauppaan pääsee töihin tutut, sukulaiset yms.
Herätys!!! Pienellä paikkakunnalla "kaikki" ovat sukua keskenään tai ainakin tuttuja ja sitten ihmettelet miksi joku tuttava voittaa arvonnassa.... Hyvänen aika sentään.
Vierailija kirjoitti:
Mua on joskus epäilty reittä pitkin edenneeksi. Otin sen kohteliaisuutena. En ole omasta mielestäni niin kaunis.
Ja ihan olin vain silloinkin omalla osaamisellani, tutkinnollani ja laajalla työkokemuksellani (=ahkeruudella) päässyt.
Sekä ulkonäöllä. Ei ole haukku vaan tosiasia. Jos olet miellyttävän näköinen, niin se on aina plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja verkostoja luodaan miten?
Naimalla ja palkkaamalla sukulaisia.
Kaikki tietää äitin/isän avulla edenneet ressukoiksi. Siksi en ikinä kirjoita ekaa työpaikkaani perheyrityksessämme ceeveeheeni. Mutta sitä oppia, minkä sieltäkin sain, ei kukaan tietenkään voi ottaa multa pois, että jossain se näkyy, jos osaa vain katsoa.
Rakennusliike jos on perheyritys niin tottakai on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja verkostoja luodaan miten?
Etkö oikeasti tiedä miten verkostoja luodaan??
Ei niitä voi syrjäytynyt luoda
Niitä aletaan luomaan ihan ala-asteelta lähtien. Koulussa, harrastuksissa, vapaaehtoistehtävissä, opinnoissa.. Jos vasta aikuisena asiaan havahtuu, niin vähän myöhässä on.
no joo, tiedän yhden jutun, kesätyö. Sai paikan koska rekry oli valmistunut samasta koulusta, tosin vuosia aiemmin. ( ei ollut vaativan tason kesätyö)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja verkostoja luodaan miten?
Ei ainakaan veetuilemalla ja ärsyttämällä. Jotkut antavat itsestään niin hyvän mielikuvan kaikkialle minne menevät, että heidät on sitten helppo muistaa kun jotain henkilöä tarvitaan jonnekin.
Voi luoja mitä nuolemista ja pokkurointia.
Ei, vaan asiallista käytöstä, hyvä asenne ja iloinen mieli. Kannattaa olla kohtelias luokkakaverin vanhemmille, aktiivinen harrastusryhmässä, aloitteellinen koulussa., ystävällinen naapurille ym. Ei se ole nuolemista ja pokkurointia vaan ihan tavallista olemista.
Näin. Kunhan on vain hyvä ja iloinen ihminen, niin kas kummaa, kuinka pitkälle se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sitten nämä jotkut suhteilla töihin päässeet mussukat ovat sormi pers**ssä eivätkä osaa mitään. Muistuu mieleen kun entiselle työpaikalle palkattiin erään poika, eri ammattiryhmän töihin kuin itse olimme. Poika oli tosi töykeä, ei vastannut kun puhuteltiin ja tuijotti kuin joku murh**ja. Mainitsin työkaverille tästä ja ihmettelin hänen reaktiotaan. Vasta myöhemmin minulle selvisi että oli hänen poikansa tämä. Muuten ei varmasti olisi töihin päässyt. Siis ihan kamala se vihainen tuijotus.
Näinhän se on ollut iänkaiken. Minä pääsin aikoinaan teollisuuteen kesäsiivoojaksi, kun isäni oli siellä töissä. Taisi kaikki kesäsiivoojat olla jotenkin suhteilla töissä. Muistan yhdellä toisella osastolla olleen, josta sen osaston vakkarisiivoojat valittelivat, ettei se edes imuroida osaa, vaan sekin piti opettaa. Meidän osastolla ei mitään imureita ollut, mutta lattianhoitokone oli, sellainen pitkävartinen, missä on moottori alhaalla ja laikka sen alapuolella. Sen käyttöä vakkarit opetti hetken verran, katsoivat, etten sillä seinillle ajellut ja opin miten sitä hallitaan. Hyvän työhönohjauksen sain vakkareilta, niillä ohjeilla hommat hoituivat, vaikkei minulla mitään alan koulutusta ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja verkostoja luodaan miten?
Ei ainakaan veetuilemalla ja ärsyttämällä. Jotkut antavat itsestään niin hyvän mielikuvan kaikkialle minne menevät, että heidät on sitten helppo muistaa kun jotain henkilöä tarvitaan jonnekin.
Voi luoja mitä nuolemista ja pokkurointia.
Ei, vaan asiallista käytöstä, hyvä asenne ja iloinen mieli. Kannattaa olla kohtelias luokkakaverin vanhemmille, aktiivinen harrastusryhmässä, aloitteellinen koulussa., ystävällinen naapurille ym. Ei se ole nuolemista ja pokkurointia vaan ihan tavallista olemista.
Näin. Kunhan on vain hyvä ja iloinen ihminen, niin kas kummaa, kuinka pitkälle se riittää.
Eri. Näin se on. Kumman ottaisit itse? Toivon että vastaat tähän. Kaksi samantasoista hakijaa. Toinen on iloinen ja hänellä on hyvä asenne. Toinen murjottaa ja on katkeroituneen oloinen. Kaksi tasavahvaa hakijaa joita ei voi kokemuksensa tai koulutuksensa perusteella laittaa eriarvoiseen asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja verkostoja luodaan miten?
Ei ainakaan veetuilemalla ja ärsyttämällä. Jotkut antavat itsestään niin hyvän mielikuvan kaikkialle minne menevät, että heidät on sitten helppo muistaa kun jotain henkilöä tarvitaan jonnekin.
Voi luoja mitä nuolemista ja pokkurointia.
Ei, vaan asiallista käytöstä, hyvä asenne ja iloinen mieli. Kannattaa olla kohtelias luokkakaverin vanhemmille, aktiivinen harrastusryhmässä, aloitteellinen koulussa., ystävällinen naapurille ym. Ei se ole nuolemista ja pokkurointia vaan ihan tavallista olemista.
Näin. Kunhan on vain hyvä ja iloinen ihminen, niin kas kummaa, kuinka pitkälle se riittää.
Olen aistivani hieman sarkasmia, mutta näin se usein vaan on (osittain myös harmi, koska introverttiä luonnetta on hankala muuttaa). Hyvä käytös ei silti koskaan ole keneltäkään pois.
Vierailija kirjoitti:
Rakennusliike jos on perheyritys niin tottakai on ok.
Mikä tahansa yksityinen ok. Omistaja(t) saavat palkat juuri sen kenet haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä muuta oletat?
Palkkaatko henkilön, jonka työmoraalin ja käytöksen tiedot vai ainasairastavan, röökaavan tai alkoholistin?
Ei tietenkään millään pahalla.
Ainakaan pieneen yritykseen ei voida palkata huonoa työntekijää sillä perusteella, että hän on jonkun tuttu tai sukulainen.
Palkkaamalla tutun tai sukulaisen, tietää edes jollain tasolla, että minkälaisen työntekijän saa.
Rekrytointi on etenkin pienessä yrityksessä aina riski.
Meillä on pienessä firmassa pomon lapsi eikä hän suuria tuota. On kyllä ahkera ja tunnollinen mutta osaamista ei juurikaan ja on hidas. Vähän erikoinen tapaus eikä luultavasti pärjää muualla. En tiedä onko pomo ajatellut loppuun asti mitä tuo tyyppi tekee kun pomo
Jos tällä hitaasti käyvällä lapsella on diagnoosi, hän voi olla tukityöllistetty. Silloin hänen tuotto/kustannus -suhteensa voi olla firmalle ihan edullinen. Tämä tuettu työhän on yleensäkin asia mistä ei muille työntekijöille mölytä. He vain ihmettelevät miksi jotain toistaitoista siedetään.
Nepotismi liittyy biologiaan ja evoluutioon. Halutaan suosia omien geenien selvitymistä muiden ja vieraiden kustannuksella. Tästä perspektiivistä katsottuna mitä luonnollisinta toimintaa siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurikin näin. Pienellä paikkakunnalla tämä vielä korostuu: kesätöihin pääsevät vain sukulaiset tai oikein hyvät kaverit. Nuoria huijataan myös sillain että muka "arvotaan" lappusysteemillä hatusta vetäen kuka pääsee kesätöihin...ja yllättäen se onkin se serkku/täti tms sukulainen joka "arvonnan voittaa"!! Tälläin eräällä paikkakunnalla hautausmaan kukkien kastelijana/apulaisen paikkaa hakiessa. Kauppaan pääsee töihin tutut, sukulaiset yms.
Herätys!!! Pienellä paikkakunnalla "kaikki" ovat sukua keskenään tai ainakin tuttuja ja sitten ihmettelet miksi joku tuttava voittaa arvonnassa.... Hyvänen aika sentään.
Täällä oli kesätapahtumassa pienet leikkimieliset kisat. Kaikki voittajat ja mitalistit olivat tunnettuja, kunnan henkilökuntaa tai niiden lapsia. Harjoitelleet hiki hatussa työajalla, ja osallistuneet kisaan jokaikinen vuosi. Mun lapsenlapsi tuli ja osallistui ensikertalaisena, kertaakaan harjoittelematta, tietämättä sääntöjä, kylmiltään, yhdellä yrityksellä. Ja pärjäsi hyvin. On erittäin urheilullisesti lahjakas lapsi. Mahtaa ne nyt kylillä pohtia, kuka ihme se musta hevonen oli, kun sillä on täälläpäin outo sukunimikin. :DDD
Mutta lapsille oli karmeaa, kun ne tajusi, että kaikki muut osallistujat oli kunnan henkilökuntaa tai niiden lapsia. Taisi olla sen kisan tärkein oppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on joskus epäilty reittä pitkin edenneeksi. Otin sen kohteliaisuutena. En ole omasta mielestäni niin kaunis.
Ja ihan olin vain silloinkin omalla osaamisellani, tutkinnollani ja laajalla työkokemuksellani (=ahkeruudella) päässyt.
Sekä ulkonäöllä. Ei ole haukku vaan tosiasia. Jos olet miellyttävän näköinen, niin se on aina plussaa.
En ole mikään kaunotar.
Oliko työpaikat julistettu auki? Oliko valintakriteerit selvillä?
Mites niitä verkostoja luodaan? Nuoleskelemalla? Ei kiinnosta tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja verkostoja luodaan miten?
Ei ainakaan veetuilemalla ja ärsyttämällä. Jotkut antavat itsestään niin hyvän mielikuvan kaikkialle minne menevät, että heidät on sitten helppo muistaa kun jotain henkilöä tarvitaan jonnekin.
Voi luoja mitä nuolemista ja pokkurointia.
Ei, vaan asiallista käytöstä, hyvä asenne ja iloinen mieli. Kannattaa olla kohtelias luokkakaverin vanhemmille, aktiivinen harrastusryhmässä, aloitteellinen koulussa., ystävällinen naapurille ym. Ei se ole nuolemista ja pokkurointia vaan ihan tavallista olemista.
Näin. Kunhan on vain hyvä ja iloinen ihminen, niin kas kummaa, kuinka pitkälle
Tottakai sen iloisen. Olen itsekin sellainen. Helpommin tulee toimeen ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurikin näin. Pienellä paikkakunnalla tämä vielä korostuu: kesätöihin pääsevät vain sukulaiset tai oikein hyvät kaverit. Nuoria huijataan myös sillain että muka "arvotaan" lappusysteemillä hatusta vetäen kuka pääsee kesätöihin...ja yllättäen se onkin se serkku/täti tms sukulainen joka "arvonnan voittaa"!! Tälläin eräällä paikkakunnalla hautausmaan kukkien kastelijana/apulaisen paikkaa hakiessa. Kauppaan pääsee töihin tutut, sukulaiset yms.
Herätys!!! Pienellä paikkakunnalla "kaikki" ovat sukua keskenään tai ainakin tuttuja ja sitten ihmettelet miksi joku tuttava voittaa arvonnassa.... Hyvänen aika sentään.
Täällä oli kesätapahtumassa pienet leikkimieliset kisat. Kaikki voittajat ja mitalistit olivat tunnettuja, kunnan henkilökuntaa tai niiden lapsia. Harjoitelleet hiki hatussa työajalla, ja osallistuneet kisaan jokaikinen vuosi. Mun lapsenlapsi tuli ja osallistui ensikertalaisena, kertaakaan harjoittelematta, tietämättä sääntöjä, kylmiltään, yhdellä yrityksellä. Ja pärjäsi hyvin. On erittäin urheilullisesti lahjakas lapsi. Mahtaa ne nyt kylillä pohtia, kuka ihme se musta hevonen oli, kun sillä on täälläpäin outo sukunimikin. :DDD
Mutta lapsille oli karmeaa, kun ne tajusi, että kaikki muut osallistujat oli kunnan henkilökuntaa tai niiden lapsia. Taisi olla sen kisan tärkein oppi.
Eli kaikki osallistujat lapsenlastasi lukuunottamatta olivat henkilökuntaa tai heidän lapsia ja sinä ihmettelet miksi mitalit jakaantuivat heille????? Absurdia...
Ei, vaan asiallista käytöstä, hyvä asenne ja iloinen mieli. Kannattaa olla kohtelias luokkakaverin vanhemmille, aktiivinen harrastusryhmässä, aloitteellinen koulussa., ystävällinen naapurille ym. Ei se ole nuolemista ja pokkurointia vaan ihan tavallista olemista.