En ymmärrä että joku haluaa oikein asua maalla. Kiva päästä huomenna taas kaupungin vilinään
Kyllä 3 päivää tätä riittää. Hyttysiä, ahtaat tilat mökissä, rasvaista grilliruokaa ja kaupatkin 10 kilometrin päässä.
Kommentit (151)
Maaseudulla ihmiset elää yhteisöllisemmin. Koska perinteisesti näin on aina eletty vuosisatojen ajan. Etenkin maatilan töitä tehty talkoovoimin koko naapuriston kesken.
En tiedä missä mahdat elää, muttei yhteisöllisyyttä enää juuri ole. Eikä maatalon töitä ole naapuruston kesken tehty talkoilla kuin ehkä erikoistilanteissa. Ei ne naapurit ehdi kun niillä on ne omat työt.
Joudun käymään töiden vuoksi pari kertaa kuussa Helsingissä, ja muutaman kerran vuodessa oikeasti isommassa kaupungissa. Joka kerta kotiin palatessa olen kiitollinen ettei tarvitse asua kaupungissa. Se ihmisten määrä ahdistaa, ja varmasti kanakopissa kerrostalossa alkoholisoituisin. Onneksi ap meitä on moneen junaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se ihan toista lämmittää puusaunaa järven rannassa kuin istua jossain kaupungin parvekkeella naapurin tupakansavussa.
Hyvin usein paremmin toimeentulevat asuvat kaupungeissakin rivi-, omakoti- tai paritaloissa, joissa voi hyvinkin olla puusaunat, jos asukas itse on niin halunnut.
Kerrostaloissa asutaan väliaikaisemmin, ne joita isot talot ja puusaunat kiinnosta tai joilla ei niihin ole varaa.
Mitenkä nää asumismuodot liittyvät muka varallisuuteen? Olen asunut omakotitalossa ja rivitalossa Helsingissä. Vuokralla. Keskustan kerrostaloasuntoon ei ole minulla varaa.
Muutin Helsingistä Kuusamoon. Paras päätös ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun yhteisöllisyys on kyllä nykyään pelkkä vitsi.
Aina se sitä on ollut. Yhteisöllisyyttä ehkä riittää, jos on lesta lestojen kesken, tai samankaltaisten ihmisten kesken, jotka ovat kasvaneet paikkakunnalla lapsesta asti.
Mitä maalla voi tehdä? Käyt päivän töissä tai olet melkein 24/7 töissä jos olet esim. maatalousyrittäjä.
Vapaa-aikana voit käydä kalassa, metsällä, istuttaa puuntaimia, kerätä marjat ja sienet, leikata nurmikon, siistiä viikatteella tai siimalla piha-aluetta ja rantaa, hakata halkoja, laittaa halot ja pinota ne tai viedä liiteriin, kitkeä rikkaruohot, kasvattaa kasvihuone- ja avomaan kasviksia ja juureksia ym. ym. ja päälle vielä tavallisen omakotiasujan hommat.
Voin kertoa, kun asut maaseudulla, jokaisena vuorokauden tuntina riittää tekemistä jos vain on halua, ja vaikkei halua olisi. Täällä ei tule tekemisen puute 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten kaupungin vilinä voi olla haluttu asia jollekin. Nuoret ovat tietenkin erikseen. Kai ne yökerhot, valomainokset sekä liikenteen ja häiriköiden meteli ovat sitten niin hienoja asioita.
Tää on nyt vaan maalaisen pohdintaa, mutta ehkä vilinään ja ihmismääriin tottuneelle se rauha ja hiljaisuus on pelottavaa. Virikkeettömyys antaa tilaa omille ajatuksille, ja jos on kauan elänyt yrittäen pyyhkiä niitä pois, ei enää osaa olla niiden kanssa. Tietysti tämä ei ole kaikkien kaupunkilaisten ongelma, mutta oman minuuden kohtaaminen voi olla todella raadollista.
Ei siinä mitään pelottavaa ole. Se on vain tylsää. Jos on enemmän kasvanut tekemään asioita kaupungissa kuin maalla, ei vähään aikaa edes oikein keksi, mitä maalla voi tehdä. Sama se on toki toisinkin päin, paitsi kaupunkiin muuttan
Mitä asioita olet kasvanut tekemään kaupungissa?
Mä asuin melkein kymmenen vuotta Helsingin keskustassa, en kyllä keksinyt millään mitä siellä oikein vapaa-ajallaan tekisi?
Jos haluat hiihtää, sun pitää mennä hiihtoradalle, jos haluat ropata harrasteautoa ainiin eihän siellä ole tallitiloja sellaiseen, jos haluat ajella prätkällä sun pitää puoli tuntia seistä liikennevaloissa ennenkuin olet edes kehä kolmosella, jos haluat mennä luontoon retkeilemään se on sit mentävä johonkin Nuuksioon jne.
Kaikkeen tekemiseen sun täytyy erikseen mennä johonkin paikkaan tekemään sitä, liekö ulkona juokseminen ainoa aktiviteetti mikä alkaa heti ulko-ovelta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se ihan toista lämmittää puusaunaa järven rannassa kuin istua jossain kaupungin parvekkeella naapurin tupakansavussa.
Hyvin usein paremmin toimeentulevat asuvat kaupungeissakin rivi-, omakoti- tai paritaloissa, joissa voi hyvinkin olla puusaunat, jos asukas itse on niin halunnut.
Kerrostaloissa asutaan väliaikaisemmin, ne joita isot talot ja puusaunat kiinnosta tai joilla ei niihin ole varaa.
Mitenkä nää asumismuodot liittyvät muka varallisuuteen? Olen asunut omakotitalossa ja rivitalossa Helsingissä. Vuokralla. Keskustan kerrostaloasuntoon ei ole minulla varaa.
Sulla on varaa mellunmäkeläiseen kerrostaloyksiöön. Mellunmäkeläisestä omakotitaloyksiöstä en ole koskaan kuullut. Sitenkä.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ihmiset elää yhteisöllisemmin. Koska perinteisesti näin on aina eletty vuosisatojen ajan. Etenkin maatilan töitä tehty talkoovoimin koko naapuriston kesken.
En tiedä missä mahdat elää, muttei yhteisöllisyyttä enää juuri ole. Eikä maatalon töitä ole naapuruston kesken tehty talkoilla kuin ehkä erikoistilanteissa. Ei ne naapurit ehdi kun niillä on ne omat työt.
Meillä ainakin naapurin isäntä tekee puimatyöt koska meillä ei ole puimuria eikä kuivureita, eikä mikään järki hankkia kaikkia laitteita itse jos naapurilla on. Ne taas autetaan naapuria metsätöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ihmiset elää yhteisöllisemmin. Koska perinteisesti näin on aina eletty vuosisatojen ajan. Etenkin maatilan töitä tehty talkoovoimin koko naapuriston kesken.
En tiedä missä mahdat elää, muttei yhteisöllisyyttä enää juuri ole. Eikä maatalon töitä ole naapuruston kesken tehty talkoilla kuin ehkä erikoistilanteissa. Ei ne naapurit ehdi kun niillä on ne omat työt.
Meillä ainakin naapurin isäntä tekee puimatyöt koska meillä ei ole puimuria eikä kuivureita, eikä mikään järki hankkia kaikkia laitteita itse jos naapurilla on. Ne taas autetaan naapuria metsätöissä.
No ei teillä sitten kovin kummoiset viljatilan ole kummallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Perhana, kun ei ole itse hoksannut, että maalaisten pitäisi syödä aina grilliruokaa. Me vasta eilen syötiin ensimmäisen kerran tänä vuonna. Pitääpä kiristää tahtia.
Grilliruokaa en ole syönyt kertaakaan, rantamökillä on paistettu makkaraa muutaman kerran saunanuunin hiilillä. Pitänee lähteä kauppaan grilliä ostamaan, vaikka muurikka voisi olla parempi.
Asun luonnon keskellä 30 min Kampista.
Täydellistä! Meri 1km, uimajärvet 1,5km, mustikka/sienimetsä 300m. Kaikki palvelut 3-5km säteellä. Kerrostaloja vasta 4km päässä. On tilaa ja omaa rauhaa, kauneutta!.
Kävimme stadissa viimeviikolla ja vuorokausi riitti, sitten olikin kiire pois. Likaista, ruuhkaista, keskivertoa ruokaa, ei-toivottua väestönosaa örveltämässä tai laumoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ihmiset elää yhteisöllisemmin. Koska perinteisesti näin on aina eletty vuosisatojen ajan. Etenkin maatilan töitä tehty talkoovoimin koko naapuriston kesken.
En tiedä missä mahdat elää, muttei yhteisöllisyyttä enää juuri ole. Eikä maatalon töitä ole naapuruston kesken tehty talkoilla kuin ehkä erikoistilanteissa. Ei ne naapurit ehdi kun niillä on ne omat työt.
Meillä ainakin naapurin isäntä tekee puimatyöt koska meillä ei ole puimuria eikä kuivureita, eikä mikään järki hankkia kaikkia laitteita itse jos naapurilla on. Ne taas autetaan naapuria metsätöissä.
No ei teillä sitten kovin kummoiset viljatilan ole kummallakaan.
Tuilla ja tulonsiirroilla niitä ja niihin kuuluvia 400 neliön omakotitaloja pidetään yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pks on kurjin asuinpaikka. Liian kallis ja täynnä suuria ongelmia mm ghetttoutuminen.
Gettoutuminen ei ole mikään ongelma, jos vertaa maaseudun autioitumiseen ja muutenkin maaseutua vaivaavaa apaattisuuteen.
No itseasiassa mieluummin vähemmän ihmisiä kuin rikollisia, narkkeja, yms joita pitää pelätä.
Ymmärrän, että böndellä pelottaa maailman vieraaksi koetut jutut. Ethän sinä muuten siellä asuisi, vaan olisit jo aikapäiviä sitten lähtenyt etsimään, mitä muuta kuin autioituminen maailmalla on tarjota.
Olen asunut 8 vuotta Helsingissä, 3 vuotta Los Angelesin lähellä, 2 vuotta Prahassa ja nykyään asustelen maaseudulla Suomessa. Että eiköhän tässä ole nähty muutkin asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ihmiset elää yhteisöllisemmin. Koska perinteisesti näin on aina eletty vuosisatojen ajan. Etenkin maatilan töitä tehty talkoovoimin koko naapuriston kesken.
En tiedä missä mahdat elää, muttei yhteisöllisyyttä enää juuri ole. Eikä maatalon töitä ole naapuruston kesken tehty talkoilla kuin ehkä erikoistilanteissa. Ei ne naapurit ehdi kun niillä on ne omat työt.
Meillä ainakin naapurin isäntä tekee puimatyöt koska meillä ei ole puimuria eikä kuivureita, eikä mikään järki hankkia kaikkia laitteita itse jos naapurilla on. Ne taas autetaan naapuria metsätöissä.
No ei teillä sitten kovin kummoiset viljatilan ole kummallakaan.
Tuilla ja tulonsiirroilla niitä ja niihin kuuluvia 400 neli
Keskimääräinen viljelijän saama tuki taisi olla parisenkymmentä tuhatta. Ei sillä kyllä juuri mitään ylläpidetä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä maalla voi tehdä? Käyt päivän töissä tai olet melkein 24/7 töissä jos olet esim. maatalousyrittäjä.
Vapaa-aikana voit käydä kalassa, metsällä, istuttaa puuntaimia, kerätä marjat ja sienet, leikata nurmikon, siistiä viikatteella tai siimalla piha-aluetta ja rantaa, hakata halkoja, laittaa halot ja pinota ne tai viedä liiteriin, kitkeä rikkaruohot, kasvattaa kasvihuone- ja avomaan kasviksia ja juureksia ym. ym. ja päälle vielä tavallisen omakotiasujan hommat.
Voin kertoa, kun asut maaseudulla, jokaisena vuorokauden tuntina riittää tekemistä jos vain on halua, ja vaikkei halua olisi. Täällä ei tule tekemisen puute 😀
Tässäpä sitä ollaan asian ytimessä. Kaikki tuo menee tietyllä tavalla työ-kategorian alle. Itse kaipaan työn vastapainoksi ainakin välillä jotain kulttuuria. Jotain muuta kulttuuria kuin telkkarin katsominen tai kirjan lukeminen.
Ja olen itse maalta kotoisin, joten elämänmeno on tuttua.
En minäkään itse haluaisi maalla asua. Ymmärrän kuitenkin ihan hyvin, että jotkut tykkäävät.
Kumpaankaan suuntaan en tajua toisten mielipiteiden haukkumista tai kuvitelmia siitä, että oma olisi ainoa oikea. On vain hyvä, että kumpaakin löytyy. Tosin näyttää siltä, että maalla asumista arvostavia saisi olla enemmänkin, jotta pikkukunnat pysyisivät virkeinä ja asuttuina.
Kauppamatkan pituus on nähtävästi kyllä urbaanien ihmisten suurin ongelma maalla asumisessa. En tajua. Kun suunnittelee, niin kaupassa ei tarvitse joka päivä käydä. En mä kaupungissakaan käy kaupassa kuin ehkä max. 2 kertaa viikossa jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Kauppamatkan pituus on nähtävästi kyllä urbaanien ihmisten suurin ongelma maalla asumisessa. En tajua. Kun suunnittelee, niin kaupassa ei tarvitse joka päivä käydä. En mä kaupungissakaan käy kaupassa kuin ehkä max. 2 kertaa viikossa jos sitäkään.
Jos kauppamatkan pystyy suorittamaan jalan tai pyörällä tai edes julkisilla, on se vuodessa iso muutos hiilijalanjälkeen.
Perhana, kun ei ole itse hoksannut, että maalaisten pitäisi syödä aina grilliruokaa. Me vasta eilen syötiin ensimmäisen kerran tänä vuonna. Pitääpä kiristää tahtia.