Mitä asioita teille opetettiin peruskoulussa, jota nykynuorille ilmeisesti ei?

Jos tekee tuhmuuksia saa piiskaa.

Kun olin koulussa 15 vuotta sitten, koulun ympäristö oli aina puhdas, kunnes viereiseen rakennukseen tuli remonttimiesten taukopaikka. Aikuisten remonttimiesten. Tupakantumppeja, einesrasioita, vessapaperia, nuuskapusseja... Roskis kahden metrin päässä ja tupakkapaikka kymmenen metrin päässä.

1970-luvulla koulussa opetettiin valtion yleisessä yhteisessä oppimäärässä olevia asioita. Ne piti ehtiä oppia kaikki läpi tai koulu sai rapsut. Mitään muuta koulussa ei tehty. Siellä ei opetettu mitään muuta elämästä, kuin että pitää käyttää ehkäisyvälineitä ja opiskelupaikkaa oli pakko hakea, kun ysiluokka oli päättymässä. 

Jännä tuo kun kaunokirjoitus on poistunut opetuksesta. Jos jollain kiinnostaa lukea ammatiksi vaikka historian asiantuntijaksi,niin ensin pitää opiskella kuiten erikseen se kaunokirjoitus jos haluaa osata lukea vanhoja kirjeitä.

Jonottaminen, yksi puhuu kerrallaan, että koulussa tehdään niin kuin opettaja sanoo. Nämä tulivat ekana mieleen.

Että toisille ihmisille ei tehdä törkeitä rikoksia vaikka kuinka tekisi mieli näpäytyää ja ärsyttää kun toinen on fiksu js filmaattinen, 

Näin on jos ihminen on hyvä, sivistynyt älykös ihminen, vsin sivistymätön moukka ka saastakasa kostaa ja opettaa rikoksin vain  kun ärsyttää joku. 

Elon laskuoppia. Nykyajan koululaiset ja nuoret aikuiset eivät osaa laskea. Ihan perusasioissakin kaivetaan kännykän laskin esille ja silti saatetaan laskea väärin.

Vierailija kirjoitti:

Elon laskuoppia. Nykyajan koululaiset ja nuoret aikuiset eivät osaa laskea. Ihan perusasioissakin kaivetaan kännykän laskin esille ja silti saatetaan laskea väärin.

Niin ja unohtui mainita, että tuota laskuoppia opetettiin kansa- ja oppikoulussa, ei peruskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Kaunokirjoitusta 

Tätä mäkin meinasin sanoa. Minusta se onnihan hirveää, että enää ei opeteta. Kaunokirjoitus kuuluu sivistykseen.

Uskontoa tunnustuksellisesti. Uskonnollinen aamunavaus kuunneltiin rivissä seisten. Ennen ruokaa ruokarukous. Virsiäkin opeteltiin.

Kaunokirjoitusta. Tekstauksen opettelin itse, sitä ei opetettu ollenkaan.

Että varsinkin teini-iässä, mutta muulloinkin voi tuntea, ettei ole "oikeanlainen" tyttö/nainen tai poika/mies, ja se on aivan tavallista, koska on erilaisia naisia ja miehiä. Osa naisista on pitkiä ja osa lyhyitä, osa naisista pitää autoista ja osa miehistä kukkasista. Nämä on ulkoisia mieltymyksiä, ei sukupuoleen sidottuja piirteitä.

Sitten oli havainnekuvia, jossa oli lyhyt ja hontelo mies, vierellään roteva pitkä nainen, tekstillä: nämäkin yksilöt ovat aivan tavallisia sukupuolensa edustajia. Sitten haalareissa autoa korjaava nainen, tekstinä: "tämäkin autonasentaja tekee työnsä miehen veroisesti, mutta on kotona rakastava äiti lapsilleen", mies kukkapuodin takana tekstillä "Keskisessä Euroopassa myös miehen on Suomea sallitumpaa nauttia kukkasten kauneudesta"

Meillä on lapset nauraneet vedet silmissä näille, ja ihmetelleet, että tuolloin 80-90 -luvuilla on ollut paljon laajemmat ja hyväksyvämmät sukupuoliroolit kuin nykyään.  

Tavattiin aakkosia seinältä ja N oli niin kuin Nee⁢keri (juoksevan nee⁢kerin kuva).

Käyttäytymistä korostettiin ja rangaistiin perseilystä.

Luokalle jäi jos oli liikaa perässä ja oli harvalla oli ongelmia jatkaa loppukoulutaivalta.

Kaunoa, latinaa ja maakuntalaulu. 

2000-luku. 

Vierailija kirjoitti:

Elon laskuoppia. Nykyajan koululaiset ja nuoret aikuiset eivät osaa laskea. Ihan perusasioissakin kaivetaan kännykän laskin esille ja silti saatetaan laskea väärin.

Tästä tuli mieleeni, että ihan hiljattain matematiikan ylioppilaskokeiden A-osuuteen tuli käyttöön rajoitettu laskin, kun ennen tämä osuus tehtiin ilman laskinta. 
Meillä oli pitkässä matematiikassa niin monimutkainen laskin, etten osannut sitä kunnolla käyttää. Käytin päätä. 2010-luku. 

Että sotaisuus/aggressiivisuus tietyissä maissa on osaltaan liian läheisten ihmisten suvunjatkamisen tulosta, eli esim. liikaa serkkuavioliittoja. Kuvassa tummahiuksiset olivat jossain mielenosoituksessa. 

Että sukupuolia on kaksi.

2000-luvun alussa ainakin opetettiin, että on eri ihmisrotuja. Muistan ainakin tämän karttakirjasta. Saattoi olla muissakin kirjoissa. En usko, että nykyään enää opetetaan tällaisia perustotuuksia ihmislajin rodullisesta vaihtelusta. 

Kaunokirjoitusta ja käytöstapoja.

Vaikka tuntuu, että nykykoulussa ei opeteta edes perusasioita enää, kuten lukemista, laskemista ja kirjoittamista. Tai biologiaa, koska on näemmä kirkkoveneet ja melat täysin sekaisin. Onko siellä kotitaloustuntejakaan enää, koska kaikki lähinnä wolttaavat tai käyvät hampurilaispaikoissa?

Vierailija kirjoitti:

Että varsinkin teini-iässä, mutta muulloinkin voi tuntea, ettei ole "oikeanlainen" tyttö/nainen tai poika/mies, ja se on aivan tavallista, koska on erilaisia naisia ja miehiä. Osa naisista on pitkiä ja osa lyhyitä, osa naisista pitää autoista ja osa miehistä kukkasista. Nämä on ulkoisia mieltymyksiä, ei sukupuoleen sidottuja piirteitä.

 

Sitten oli havainnekuvia, jossa oli lyhyt ja hontelo mies, vierellään roteva pitkä nainen, tekstillä: nämäkin yksilöt ovat aivan tavallisia sukupuolensa edustajia. Sitten haalareissa autoa korjaava nainen, tekstinä: "tämäkin autonasentaja tekee työnsä miehen veroisesti, mutta on kotona rakastava äiti lapsilleen", mies kukkapuodin takana tekstillä "Keskisessä Euroopassa myös miehen on Suomea sallitumpaa nauttia kukkasten kauneudesta"

 

Meillä on lapset nauraneet vedet silmissä näille, ja ihmetelleet, että tuolloin 80-90 -luvuilla on ollut paljon laajemmat ja hyväksyvämmät sukupuoliroolit kuin nykyään.  

Tämähän on juuri se tran suhullujen paradoksi, eli ovat kaikkein ahdasmielisimpiä sukupuolirooleista. Pikkupoika tykkää pinkistä=heti kulli katki. Pikkutyttö tykkää autoista=heti elimistö täyteen hormoneja. Hieman kärjistäen, mutta suunnilleen näin.