Lue keskustelun säännöt.
Muumien malli perhe-elämästä
19.06.2025 |
Muumipappa hylkäsi perheensä ja kun suostui takaisin, makoilee riippumatossa ja polttelee piippua. Jos häntä huvittaa niin hän ottaa ja lähtee seikkailuihinsa. Eräässä kirjassa muumipappa potee miesflunssaa ja kaikkien on palveltava kun hänellä on kurkku kipeä. Ja Muumimamma tekee kotona kaikki kotityöt. Säilöö, leipoo, siivoaa, pakkaa retkieväät.
Oletteko koskaan pistäneet merkille? Luetteko näitä kirjoja lapsillenne? Häiritseekö se ketään (muuta)? Minä en ole koskaan tykännyt muumeista joten en lapsille niitä lukenut. Yhtä näistä kokeiltiin äänikirjana, se jossa muumimamma ja muumipeikko etsivät pappaa joka paikasta maan ääristä, mutta jäi kesken.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli joku laittanut kirjallisuuden ystävät face-ryhmään avauksen, oli yllättävän monia muitakin jotka ei pitäneet muumeista. Tai tuosta muumipapan lorvailusta.
Siloiteltu kiiltokuvaversio käy lapsille, mutta alkuperäisiä en ymmärrä.
No minäpä selitän. Tove on Muumi-kirjoissaan käsitellyt sellaisia asioita ja epäkohtia karikatyyrin keinoin, mikä ei tuohon aikaan ollut vielä sallittua muuten.
Tulee Toven kirjoja lukiessa mieleen tämän olleen tiukkoja sukupuolinormeja- ja rooleja kannattanut konservatiivi jolle nainen kelpasi vain kasvattamaan lapsia ja laittamaan ruokaa Moomin Characters yhtiön sateenkaaripesusta huolimatta.
Niin. Orpokotia johti Hemulin täti. Pikku Myyn äiti on yksinhuoltaja,
Sitten on vielä Haisuli, joka on ilmiselvä äpärälapsi. Koulukiusaaja, jonka kumpaakaan vanhempaa ei näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin muumit ovat näköjään yhtä pyhä teksti kuin raamattu. Ei mitään kritiikkiä tai edes kysymyksiä saa esittää. Uskomatonta. Oikeasti uskomatonta. On kyseessä satu, mutta mitään siitä voi sanoa.
Tottakai saa ja tottakai kritiikkiin saa vastata myös kritisoimalla kritiikkiä.
Tämä oli ihan mielenkiintoinen keskustelu, sen pohjalta aloin googlailla asiaa ja löysin mielenkiintoisen kirjan, Sirke Happosen Muumiopas. Happonen on myös tehnyt väitöskirjan, Vilijonkka ikkunassa: muumiteosten kuva, sana ja liike.
Naisten korkeakoulutus=
Feministipropagandaa naistutkimuslaitokselta
Tämä ja moni muu viesti näyttää että jollain reppanalla menee fiktiivisen mi
Mä naisena samaistun muumipappaan. Siksi en ole tehnyt lapsia, tai mennyt naimisiin
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Jopa satukirja toimii feministin olkiukkona
😂
🖕🖕🖕🖕🖕🖕
Muumipapasta ei saa sanoa että oli vähän kehno isä, koska lähti. niinkö? Onhan siinä varmaan kymmenen muunlaistakin mieshahmoa noissa tarinoissa. Vain yhtä sanottiin lusmuksi (koska on) mutta sinä loukkaannut tämän fiktiivisen satuolennon kritisoinnista.
Miksi?
Miksi käy niin kovasti kipeää? Onko muumipappa sun isä? Vai oletko itse muumipappa? Miksi et kestä jonkun SATUHAHMON kritisointia, voi hyvän tähden? ...mitä feminismi siihen liittyy että puhutaan satukirjasta?
Vierailija kirjoitti:
Täl jengil on päät niin syvällä toistensa transperseissä että eivät näe vahinkoa mitä aiheuttavat omalle asialleen.
Trans? Jos sinua LGBT asiat häiritsee mitä ihmettä edes kommentoit Tove Janssonin kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Onko muumipappa rakentanut muumitalon?
Minäkään en pidä muumeista, siinä ei ole yhtään hahmoa joka olisi kiva tai miellyttävä. Kaikki ovat jotenkin vammaisia. Huomionarvoista myös se, että piirretyn version nipsu on erilainen kuin alunperin suunniteltu, ahne ja suurikokoinen. Alkuperäinen nipsu oli pieni ja suloinen.
Tove jansson ei ole mitenkään erityisen miellyttävä ihminen muutenkaan. Ehkäpä tuo maailma kuvaa hänen todellisuuttaan ja sallittakoon se hänelle. Mutta ei se mikään sellainen kansallisaarre mielestäni ole, minä sitä kohdellaan.
Piirrettyjen Nipsu on yhdistelmä kirjojen lapsellista Nipsua ja sarjakuvien keinottelija-Nipsua. Sarjakuvissa Nipsu oli melko lailla muumin kokoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muumilaaksossa aamu sarastaa kirkkaana ja raikkaana. Muumipappa on ollut hereillä jo tuntikausia. Hän sitoo esiliinansa huolellisesti, pyyhkäisee keittiön tasot ja tarkistaa, että uunissa haudutettu kvinoapuuro saa vielä lempeää lämpöä.
"Rakas, heräätkö kohta? Tein sinulle inkiväärijalkakylvyn," hän kuiskaa lempeästi Muumimammalle, joka avaa silmänsä ja hymyilee.
"Voi kulta, taas sinä olet laittanut kaiken valmiiksi."
Muumipappa vain nauraa ja ojentaa hänelle aamumehun: selleriä, omenaa ja spirulinaa. Hän ei ole polttanut piippua enää vuosiin vaihtoi sen hengitysharjoituksiin ja aamumeditaatioon.
Aamiaisen jälkeen hän imuroi, pyyhkii lattiat ja silittää Muumipeikon puseron. Päivällä hänellä on Muumien miesten vastuullisen vanhemmuuden keskustelupiiri, ja illalla hän tekee mantelikookospastan, jonka hän on itse kehitellyt.
Ennen nukkumaanmenoa Muumipappa vielä hieroo Muumimamman jalkoja laventeliöljyllä ja lukee ääneen runoja, jotka hän on kirjoittanut arjen kauneudesta ja tasa-arvosta.
Imuroi? Silittää? Mantelikookospastaa... toki toki vitsin ymmärsin. Mutta tästä tuli mieleen, kun tuokin kirja tapahtuu aikana jolloin ei sähköjä syrjässä edes ollut, ja ruoka kasvatettiin itse. Mikä työmäärä oikeasti on ollut huushollin pyörittämisessä.
Ja en tiedä miksi mutta näistä muumeista ajatus hyppäsi yhteen toiseen pariskuntaan.
Katselin Sibeliuksen hautakiveä, JEAN SIBELIUS jättikirjaimilla, ja pienenä - kuin alaviitteenä - aino sibelius . Joo tottahan toki JEAN oli suuri säveltäjä, suorastaan nero, mutta aino mahdollisti sen järjestämällä arjen Jeanin ympärillä tasaiseksi. Jean halusi elää keskellä metsää ilman mitään häiriöääniä - ei edes vesijohtoja kun niistä tuleva kohina häiritsi - joten aino teki kaiken käsin. Kantoi veden, lämmitti taloa, kasvatti kasvimaalla ruokaa, kaiken teki. Ja hoiti viisi lasta. - aikana kun kertakäyttövaippoja ja pyykkikonetta tai sähköhellaa ei oltu edes keksitty. Talo ei ollut suuren suuri, ainakaan vakituisia apulaisia tai palvelusväkeä ei ollut, elämä ei ollut taloudellisesti leveää. Alaviitteenä mainittu aino mahdollisti kuitenkin elämäntyylin ja mahdollisti luomisen. Ja kesti myös Jeanin alkoholismin.
Ja näin oli valtaosassa perheitä. Myös lähisuvussa tuona aikana. Naiset hoiti lapset, kodin, navetan eli lehmät ja lampaat.
Ja älkää nyt taas muutamat muumipappafanit ottako butt hurtia tästä. Tuo oli sitä aikaa, ja jos ette kestä että siitä edes puhutaan tai ette kestä että sitä tarkastellaan, niin kasvattakaa nyt hyvänen aika paksumpi nahka. Teistähän siinä ei puhuta, jos puhutaan 100 - 50 vuoden takaisista perheenisistä, vai mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Imuroi? Silittää? Mantelikookospastaa... toki toki vitsin ymmärsin. Mutta tästä tuli mieleen, kun tuokin kirja tapahtuu aikana jolloin ei sähköjä syrjässä edes ollut, ja ruoka kasvatettiin itse. Mikä työmäärä oikeasti on ollut huushollin pyörittämisessä.
Ja en tiedä miksi mutta näistä muumeista ajatus hyppäsi yhteen toiseen pariskuntaan.
Katselin Sibeliuksen hautakiveä, JEAN SIBELIUS jättikirjaimilla, ja pienenä - kuin alaviitteenä - aino sibelius . Joo tottahan toki JEAN oli suuri säveltäjä, suorastaan nero, mutta aino mahdollisti sen järjestämällä arjen Jeanin ympärillä tasaiseksi. Jean halusi elää keskellä metsää ilman mitään häiriöääniä - ei edes vesijohtoja kun niistä tuleva kohina häiritsi - joten aino teki kaiken käsin. Kantoi veden, lämmitti taloa, kasvatti kasvimaalla ruokaa, kaiken teki. Ja hoiti viisi lasta. - aikana kun kertakäyttövaippoja ja pyykkiko
Aino oli itsekin taitava säveltäjä. Mahdollisesti "En etsi valtaa, loistoa" on Ainon sävellys. Jean ei koskaan soittanut sitä itse, vain Aino soitti.
Vierailija kirjoitti:
Muumeissa on myös erilaisia, voimakkaita naiskuvia. Mamma on kuvaus sen ajan naisista. Papalle myös ns.naureskellaan monissa kirjoissa esim.muumipappa ja meri ja mamma kyllästyykin häneen siellä saarella ihan kunnolla. Muumeissa on myös todella rikasta kieltä ja ihan ehdottomasti kannattaa lukea niitä kirjoja myös lapsille (vaikka eivät olekaan varsinaisia lastenkirjoja).
Muumi-kirjat heijastelevat Janssonin omaa elämää.
Muumi-pappa on kuvaus hänen taiteilijaisästään.
90-luvun TV-sarja on paljon muokattu, mukana on aineksia mm. Muumi-sarjakuvista ja jokseenkin kaikki Muumi-kirjojen hahmot ovat mukana sarjan alusta asti.
90-luvun sarjaa on ollut tapana arvostella raskaasti sen kaupallisuuden takia, mutta ei se ihan huono ole, ehkä se hoikuttelee lukemaan alkuperäiset Janssonin kirjat.
Enemmän minua närästävät Muumi-aiheen ympärille kokoonkeitetyt myöhemmät lastenkirjat, joku voi erehtyä luulemaan niitä alkuperäisiksi.
t: nimim. Assburger, 53v muumien ystävä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hylkäsi perheensä? Kerropa tarkemmin, ap!
En muista kirjan nimeä, mutta pappa oli lähtenyt (ei kerrotu minne), ja muumimamma lapsen kanssa etsi tätä pappaa vaikka mistä. Lue itse ne kirjat, jos et usko? Pitääkö sulle kaivaa valmiiksi pureskeltu esimerkki nenän eteen, luuletko että keksin? :D
Lapsille kerrotut animaatiot ovat aivan erilaisia kuin ne alkuperäistarinat
Taitaa olla Muumi ja suuri tuhotulva tämän kirjan nimi. Olisko ollut ensimmäisiä muumikirjoja?
Josko olisi jokin niistä sarjakuvakirjoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hylkäsi perheensä? Kerropa tarkemmin, ap!
En muista kirjan nimeä, mutta pappa oli lähtenyt (ei kerrotu minne), ja muumimamma lapsen kanssa etsi tätä pappaa vaikka mistä. Lue itse ne kirjat, jos et usko? Pitääkö sulle kaivaa valmiiksi pureskeltu esimerkki nenän eteen, luuletko että keksin? :D
Lapsille kerrotut animaatiot ovat aivan erilaisia kuin ne alkuperäistarinat
Eikös tämä ole tvsarjasta?
Taitaa olla. Joku yrittää esittää fiksumpaa kuin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tovehan on nimenomaan piilottanut Muumi-hahmoihin kritiikkiä oman aikansa ihmisistä - erityisesti perheenjäsenistään, opettajistaan ja muista tutuista. Muumipappa on tarkoituksella mahtaileva ja saamaton ukko, koska hän on klassinen esimerkki isäksi ja aviomieheksi sopimattomasta muka-miehestä.
Nipsu taas on sellainen reppana naapurinpoika, jota kiinnostaa vain ruoka, raha ja tyttöjen hameiden alle kurkkiminen. Hemuli on se suvun dementikko ex-tieteilijä, josta saa jatkuvasti olla huolissaan. Ja Pikku Myy se supermulkku suosittu tyttö yläasteen pihasta, joka kiusaa minkä kerkeää. Ja Muumipeikko sellainen tavan sääliö esiteini, joka on niin olevinaan ja heti kiveen kompastuessaan pärähtää itkuun.
Tovehan on kirjoittanut itsensä ja rakastajattarensakin noihin hahmoihin. Toven tyttöystävä on Tuutikki - fiksu ja osaava tyyppi, joka on kuitenkin todella introvertti ja antisosiaalinen ihminen. Ja Tove itse on Mörkö - yksinäinen, masentunut,
Mörköhän oli ainakin Taikurin hattu-kirjassa sen vainon kuvaus jota Tove ja Vivica kokivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hylkäsi perheensä? Kerropa tarkemmin, ap!
En muista kirjan nimeä, mutta pappa oli lähtenyt (ei kerrotu minne), ja muumimamma lapsen kanssa etsi tätä pappaa vaikka mistä. Lue itse ne kirjat, jos et usko? Pitääkö sulle kaivaa valmiiksi pureskeltu esimerkki nenän eteen, luuletko että keksin? :D
Lapsille kerrotut animaatiot ovat aivan erilaisia kuin ne alkuperäistarinat
Eikös tämä ole tvsarjasta?
TV-sarjassa ne molemmat lähtivät mutta "pako" vähän lässähti kun päätyivätkin pimeässä vain sinne rannan luolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituksessa tarkoitettu kirja / tarina on Hattivattien salaisuus.
HATTIVATTIEN SALAISUUS. On sanottu ketjussa jo monesti, lukekaa edes yksi sivu, niin ei tarvi enää ihmetellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Imuroi? Silittää? Mantelikookospastaa... toki toki vitsin ymmärsin. Mutta tästä tuli mieleen, kun tuokin kirja tapahtuu aikana jolloin ei sähköjä syrjässä edes ollut, ja ruoka kasvatettiin itse. Mikä työmäärä oikeasti on ollut huushollin pyörittämisessä.
Ja en tiedä miksi mutta näistä muumeista ajatus hyppäsi yhteen toiseen pariskuntaan.
Katselin Sibeliuksen hautakiveä, JEAN SIBELIUS jättikirjaimilla, ja pienenä - kuin alaviitteenä - aino sibelius . Joo tottahan toki JEAN oli suuri säveltäjä, suorastaan nero, mutta aino mahdollisti sen järjestämällä arjen Jeanin ympärillä tasaiseksi. Jean halusi elää keskellä metsää ilman mitään häiriöääniä - ei edes vesijohtoja kun niistä tuleva kohina häiritsi - joten aino teki kaiken käsin. Kantoi veden, lämmitti taloa, kasvatti kasvimaalla ruokaa, kaiken teki. Ja hoiti viisi l
Aino oli itsekin taitava säveltäjä. Mahdollisesti "En etsi valtaa, loistoa" on Ainon sävellys. Jean ei koskaan soittanut sitä itse, vain Aino soitti.
Aino oli taitavampi pianisti ja opetti lapsiakin. Jean oli viulisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hylkäsi perheensä? Kerropa tarkemmin, ap!
En muista kirjan nimeä, mutta pappa oli lähtenyt (ei kerrotu minne), ja muumimamma lapsen kanssa etsi tätä pappaa vaikka mistä. Lue itse ne kirjat, jos et usko? Pitääkö sulle kaivaa valmiiksi pureskeltu esimerkki nenän eteen, luuletko että keksin? :D
Lapsille kerrotut animaatiot ovat aivan erilaisia kuin ne alkuperäistarinat
Eikös tämä ole tvsarjasta?
Taitaa olla. Joku yrittää esittää fiksumpaa kuin on.
Kukahan se on? Se "joku"?
Onko muumipappa rakentanut muumitalon?
Minäkään en pidä muumeista, siinä ei ole yhtään hahmoa joka olisi kiva tai miellyttävä. Kaikki ovat jotenkin vammaisia. Huomionarvoista myös se, että piirretyn version nipsu on erilainen kuin alunperin suunniteltu, ahne ja suurikokoinen. Alkuperäinen nipsu oli pieni ja suloinen.
Tove jansson ei ole mitenkään erityisen miellyttävä ihminen muutenkaan. Ehkäpä tuo maailma kuvaa hänen todellisuuttaan ja sallittakoon se hänelle. Mutta ei se mikään sellainen kansallisaarre mielestäni ole, minä sitä kohdellaan.