Pahastutko, jos lapsesi ei saa silittää vierasta koiraa? Koiranomistaja, annatko vieraiden silittää koiriasi?
Plussaa siitä että moni on opettanut lapsensa kysymään, saako silittää. Vielä kun lapset oppisi ettei koiria lähestytä, jos omistaja sanoo että ei saa silittää.
Meillä on kolme koiraa ja näitä kysyjiä tulee aina välillä. En anna silittää, sanon aina että koirat voivat purra.
Koiristamme kaksi ovat rescueita. Toinen pelkää kuollakseen lapsia. Se ei ole purrut tuttuja lapsia vaikka onkin paniikissa lasten lähestyessä, mutta en mene vannomaan etteikö se voisi purra. Toinen koira ei ole pelokas, mutta se on ollut meillä niin vähän aikaa, etten vielä tunne sitä kunnolla. Siksi sitäkään ei saa silittää, en ota riskiä. Kolmas koiramme on ollut meillä pennusta asti ja on aina pitänyt lapsista, mutta nyt 13-vuotiaana siitä on tullut arempi, ja se menee hieman kyyryyn ja häntä koipien väliin jos vieraat lapset hihkuvat vieressä. Siksi en anna sitäkään silittää. Ei sen tarvitse sitä sietää.
Joidenkin vanhempien naamasta näkee etteivät yhtään pidä siitä, ettei silityslupaa heru...
Kommentit (133)
Lapsi on tottunut vielä villeihin kissoihin. Kysyy aina saako koiraa silittää, kun olettaa että koirakin voi pelätä ihmisiä. Hyvä jos omistaja sanoo että tämä puree, niin vältytään vammoilta. Tai että tämä ei tykkää.
Meillä on koiria pelkäävä lapsi. On aina ollut ja sisarukset taas tykkäävät koirista. Useamman kerran on käynyt niin, että koiria ulkoiluttava henkilö on yrittänyt saada pojan silittämään koiraansa eikä ole ollenkaan uskonut, että hän ei halua. Selitetään kovasti, "tämä koira on ihan kiltti, kokeile vaan silittää" jne. Kerran yksi vanhempi setä selvästi loukkaantui kun poika kieltäytyi silittämisestä, vaikka veli silitti.
Tätä en ole ymmärtänyt ollenkaan? Siksi onkin nyt huojentavaa täällä lukea, että niin monet koiran omistajat eivät odota, että heidän koiriaan silitetään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on koiria pelkäävä lapsi. On aina ollut ja sisarukset taas tykkäävät koirista. Useamman kerran on käynyt niin, että koiria ulkoiluttava henkilö on yrittänyt saada pojan silittämään koiraansa eikä ole ollenkaan uskonut, että hän ei halua. Selitetään kovasti, "tämä koira on ihan kiltti, kokeile vaan silittää" jne. Kerran yksi vanhempi setä selvästi loukkaantui kun poika kieltäytyi silittämisestä, vaikka veli silitti.
Tätä en ole ymmärtänyt ollenkaan? Siksi onkin nyt huojentavaa täällä lukea, että niin monet koiran omistajat eivät odota, että heidän koiriaan silitetään.
Kaikki ei tajua olevansa vastuussa koiristaan.
Vierailija kirjoitti:
En päästä ainuttakaan lasta lähellekään koiriani. En ota mitään riskiä siihen, että joku vanhempi alkaa ulista, että koirani muka tekivät heidän kultamussukalleen sitä, tätä tai tuota. Parempi, että ipanat pysyvät loitolla.
Tuo on ihan oikea riski. Mua on uhkailtu, kun joku ipana kaatui melkein kahden metrin päässä koirastani. Se äiti oli ihan hysteerinen ja uhkaili että koirani tapetaan ja minä joudun maksamaan miljoonakorvauksia ja kaikkea ihan sekopäistä. Lähdin vaan kävelemään pois, huuto kuulu pitkään.
Saako mies silittää vieraan naisen pörröä?
En antanut lasteni koskaan silittää vieraita koiria. Miksi ihmeessä olisi pitänytkään?
Itse pidän kyllä koirista. Lapsena meillä oli kilttejä isoja koiria, mutta aikuisena olen törmännyt tuttavalla erittäin vihaiseen koiraan. Siksi en anna lasteni silittää vieraita koiria.
Lisäksi koirat, vaikka olisivat kilttejäkin, saattavat pomppia vasten ja suuret koirat astua vahingossa päälle. Ne ovat möyrineet ties missä jätöksissä ja ketunkoloissa. Ne haisevat pahalle ja silittämisestä kädet jäävät usein rasvaisen tahmaisiksi.
Nuorimman nostan usein syliin, jos koiria kävelee vastaan, koska en välitä, että koira nuolee lapseni naamaa kielellä, jolla se on juuri nuollut oman peräreikänsä. Eläimillä voi kuitenkin olla kaikenlaisia loisia.
Meilläpäin on muutamia koiranomistajia, jotka laskevat koiransa aivan rattaiden viereen ja isompien lasten lähelle, vaikka itse en siitä kovin välittäisi. En halua, että koira nuolee lasteni naamoja ja käsiä, vaikka se koiranomistajasta olisikin söpöä.
Eli toive itselläni on, että vaikka koirasi olisi kilttikin, niin pidä se kauempana lapsista.
Toinen toive liittyy koiran kakkoihin. Lapsi ei osaa väistää kakkaa. Lapset kaatuilevat helposti. Siivotkaa kiltit ne kakat pois tai siirtäkää edes pitkälle ojaan. Kakkaa ei ole kiva siivota lapsen haalarista ja rukkasista pois. Ja pulkkaillessa se tarttuu pulkan pohjaan ja käsiään levittelevän lapsen rukkasiin.
Mukavaa kesää kaikille koirille ja koiranomistajille.
Eniten ihmettelen sitä etuoikeutuksen määrää, miksi juuri oman lapsen pitäisi olla oikeutettu silittämään tuntematonta koiraa.
Olisiko aika hankkia oma koira?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on koiria pelkäävä lapsi. On aina ollut ja sisarukset taas tykkäävät koirista. Useamman kerran on käynyt niin, että koiria ulkoiluttava henkilö on yrittänyt saada pojan silittämään koiraansa eikä ole ollenkaan uskonut, että hän ei halua. Selitetään kovasti, "tämä koira on ihan kiltti, kokeile vaan silittää" jne. Kerran yksi vanhempi setä selvästi loukkaantui kun poika kieltäytyi silittämisestä, vaikka veli silitti.
Tätä en ole ymmärtänyt ollenkaan? Siksi onkin nyt huojentavaa täällä lukea, että niin monet koiran omistajat eivät odota, että heidän koiriaan silitetään.
Kaikki ei tajua olevansa vastuussa koiristaan.
Voihan se niinkin olla. Toinen rescuekoiristamme ei ole antanut mitään syytä epäillä, että se purisi ketään vastaantulijaa. Monesti katsoo esim. lapsia uteliaan ystävällisesti kadulla ja varmasti näyttää siltä että haluaisi tervehtiä. Mutta, se on ollut meillä niin vähän aikaa että en TIEDÄ voisiko se tehdä jotain. Tietenkään koskaan mistään koirasta ei voi mennä takuuseen, mutta on meillä ollut koiria jotka on olleet varmoja ihan kaikkien ihmisten ja eläinten kanssa.
Mutta tästä en TIEDÄ, ja siksi en anna vieraiden lasten sitä silittää. Päivänselvää. Ap
Jos on minkään tason epäilystä, että koira voi purra ihmisiä, aivan erityisesti lapsia, se pitää välittömästi lopettaa.
Meillä on tarhaoloista tuotu rescue joka ei aikoinaan tottunut siihen että ihmisen kohotettu käsi tarkoittaisi mitään hyvää.
Kesti muutaman viikon ja se rupesi tykkäämään ihmisistä. Aluksi en antanut kenenkään tulla lähelle, nyt koira on pidättyväisesti utelias ja lapset voi silitellä.
Minä pahastun siitä, että koiranomistajan kuvittelevat kaikkien haluavan silittää koiraa.
Lapseni on pyörätuolissa ja hän ei pääse pakenemaan siinä tilanteessa,
kun koiran limainen ja haiseva pää tulee kohti. tai kuratassut jalkojen päällä.
Olen useampaan otteeseen joutunut pyytämään, ettei koiraa päästetä lapseni syliin. Joskus olen valehdellut hänen olevan allerginen.
Joitakin koiranomistajia kierrän ulkoillessa kaukaa, koska he eivät tunnu ymmärtävän sitä että kaikki ei ilahdu koirista.
En anna lasten silittää koiraa, vaikka koira tykkääkin ihmisistä ja ei ole ikinä ollut mitään hankaluuksia lasten kanssa. En vain halua ottaa vastuuta ja riskiä siitä, että joku lapsi ei osaakaan kohdata koiraa oikein, sillä koira voi reagoida arvaamattomasti mikäli sille vieras lapsi alkaa koheltamaan koiran lähettyvillä. Monet lapset osaa nätisti ojentaa kätensä koiralle ja silittää koiraa selästä, mutta jotkut taputtaa koiraa päälaelle ja kirkuu innoissaan, mikä voi stressata koiraa tai kova ääni saattaa toisaalta innostaa koiraa liikaa ja lapsi voi säikähtää vuorostaan sitä. Kerran kävi niin että ventovieras lapsi tuli kadulla vastaan ja kysyi saako koiraa silittää. En ehtinyt vastaamaan mitään, kun lapsi jo ryntäsi halaamaan pientä koiraani. Koirani käyttäytyi onneksi (!) hienosti, oli minulla toki hihnassa ihan vieressäni. Koira oli hieman varuillaan nopeasti edenneestä uudesta tuttavuudesta. Jännitin kyllä siinä hetkessä mitä käy ja olisi ollut äärettömän ikävää jos koira tai lapsi reagoi huonosti, ja sitten jompi kumpi tai molemmat saa traumoja tilanteesta. Nykyään valitettavasti kierrän ilman aikuisia kulkevat lapset sen verran kauempaa ettei kohdata. Tuttavapiirissä ei ole lapsia ja asutaan omakotitalossa siten ettei koiran tarvitse lasten kanssa olla tekemisissä.