Paras kirja IKINÄ?

Lähden tänään kirjastoon :)

Vierailija:

Kaunis rakkaustarina, aikamatkustusta ja sen sellaista.

Audrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimo

Olen itse yrittänyt lukea Tolstoita, Dostojevskia, jne, mutta en voi sietää niitä. Kielen rikkaus tai kertomisen taito ei kuitenkaan minulle pysty korvaamaan tarinaa, ja niinpä en ole koskaan jaksanut lukea loppuun aloittamiani kirjoja.

Edgar Allan Poen tuotantoa kyllä päinvastoin tykkäsin lukea!

Parasta kirjaa ikinä en pysty nimeämään, mutta yksi tarinaltaan upea on mielestäni Stephen Kingin IT. Pidän muutenkin kauhusta, sci-fistä ja jännäreistä. En taas voi yleisesti ottaen sietää rakkausromaaneja (vaikka olisivat kuinka klassikoita) tai historiallisia teoksia.

Viimeksi luin Irwingin Ystäväni Owen Meanyn ja se oli vaikuttava ja o-u-t-o

Kirjailijat: Jane Green, Marian Keyes, Cathy Kelly



Tulee hyvälle mielelle eikä tarvi turhia pohtia:)

Jotenkin vain kosketti ja kovasti, pidin kirjailijan tyylistä. Ja se arkielämisen ajoittainen vaikeus ja kipuilu lasten ja perheen kanssa tuntui niin omalta, ajattelin monista asioista samoin kuin kirjan päähenkilö.

Muutama vuosi sitten luin Jan Karonin Pappilakirjoja, niistäkin tykkäsin.

Kivoja, uusia kirjoja tässä ketjussa. Pitää tehdä listaa ja lähteä kirjastoon...

joita ei taida olla vielä mainittu:

Kreetta Onkeli: Ilonen talo (jotkut kohtaukset jää tosi elävinä mieleen)

Harper Lee: To kill a mockingbird

Aivan, 126! Valitsen useinkin viihdyttävän kirjan, sellaisen, jonka parissa voi jättää aivot narikkaan. Monesti työntäyteisen päivän jälkeen on ihana lukea jotain kevyttä, esim. Tuija Lehtistä.

Paulo Coelhon Alkemisti oli minulle matka itseeni, kaunis ja pysähdyttävä kirja. Jo mainitut Steinbeckin Vihan hedelmät, Salingerin Catcher in the rye, Monte Criston kreivi kuuluvat myös suosikkeihini. Lisäänpä listaan vielä Kolme muskettisoturia!

Ja tietysti hömpemmän puolelta löytyy suursuosikit Agatha Christie, Patricia Cornwell, Minette Walters ja sokerina pohjalla Arthur Conan Doyle :)

Vaikkei ehkä ole mielestäni parhaita kirjoja IKINÄ kirjoittanutkaan, on todellakin lukemisen arvoinen.



Olen hieman yllättynyt Irvingin suosiosta, minusta ainoastaan Kaikki isäni hotellit oli hyvä, muutoin toistaa liikaa samoja teemoja ja on hyvin sovinistinen sekä seksuaalisesti kieroutunut?



Onko kukaan muu samaa mieltä? Olen lukenut ainakin 5 Irvingin kirjaa, kun olen yrittänyt epätoivoisesti ymmärtää miksi häntä niin palvotaan. Vaan makuasia tämäkin, kai?

Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen. Ajaton ja ajattelmisen aihetta antava vieläkin. Luen joka kesä, nyt varmaan jo 8. tai 9. kerta menossa mutta vieläkään en kyllästy - tapahtumia niin paljon että vieläkään ei kaikkea muista ts. ei tunnu liian tutulta.



Toinen sarja on Tove Janssonin Muumit - jotenkin saan niistä vielä aikuisena enemmän irti kuin lapsena. Valtavasti ajattelemisen aihetta antavia kirjoja vaikka useimmille " pelkkiä lastenkirjoja" .

Vierailija:

Vaikkei ehkä ole mielestäni parhaita kirjoja IKINÄ kirjoittanutkaan, on todellakin lukemisen arvoinen.

Olen hieman yllättynyt Irvingin suosiosta, minusta ainoastaan Kaikki isäni hotellit oli hyvä, muutoin toistaa liikaa samoja teemoja ja on hyvin sovinistinen sekä seksuaalisesti kieroutunut?

Onko kukaan muu samaa mieltä? Olen lukenut ainakin 5 Irvingin kirjaa, kun olen yrittänyt epätoivoisesti ymmärtää miksi häntä niin palvotaan. Vaan makuasia tämäkin, kai?

Osa tuotannosta toki on kepeää, 70-lukulaisen seksuaalista. Samat teemat kirjoissa kiehtovat mua, kuinka monella tavalla seksistä tai painista tai Wienista saadaan irti romaanin aihe.

Omat suosikkini ovat Ystäväni Owen Meany, Oman elämäsä sankari, Garpin maailma ja Kaikki isäni hotellit. Ja nyt tämä uusin, Kunnes löydän sinut, sijoittuu myös kärkeen.

Muistakin olen pitänyt, mutta ne ovat olleet ehkä enemmän viihdekirjoja mulle. Sellaisia sormiharjoituksia?

Maameren tarinat (Ursula le Guin) luin juuri tyttärelle, antoisa sarja aikuisellekin.



Monissa tökkii ennalta arvattava juoni ja stereotyyppiset hahmot. Osalla kirjoittajista ensimmäiset kirjat ovat hyviä, mutta jatko-jatko-jatko-osat alkavat tympiä.



Robin Hobbin Salamurhaajan oppipoika ja sitä seuraavat kirjat oli tässä suhteessa miellyttävä poikkeus.

Otorin klaani-sarja (mm. Satakielilattia), kirjoittajaa en muista.

Seitsemännen pojan seitsemäs poika -kirjalla alkava sarja.

ANubiksen portti (meniköhän oikein), siinä oli myös jokin ovela juonikoukku.

ihan kuin he luulisivat ettei sitä kirjaa tosiaan ole kukaan muu maailmassa lukenut *tirsk*

* Haruki Murakami: Norwegian Wood (60-luvun Japania)

* Neil Gaiman: American Gods (ja muukin tuotantonsa)

* Philip Pullman: His Dark Materials (mahtava trilogia)

* Rebecca Wells: Divine Secrets of the Ya-Ya Sisterhood (ystävyyttä ja äiti-tytär-suhdetta)

* Linna: Täällä pohjantähden alla (omaa historiaa)

* Willa Cather: My Antonia (elämää preerialla)

* Rowling: Potterit (joo, oikeasti)

* Montgomery: Anna-kirjat (lapsuuden suosikkeja - näitä jaksan lukea uudestaan ja uudestaan)

olen lukenut jo vinon pinon ihastuttavia ja vihastuttavia kirjoja.

jotenkin en ole pariin vuoteen keksinyt lukemista kirjastosta. aina on kiire ja ei ehdi syventyä etsintään niinkuin haluaisin. nyt vaan listan kanssa menen ja kannan sylillisen kirjoja, joita ahmin jo linja-autossa matkalla kotiin.. ainakin takakannet. ja sitten illalla kun lapset on nukkumassa (nykyään meillä mennään jo 20.30 sänkyyn *hih*) alan uppoutumaan kirjojen salattuun maailmaan.

Minunkin on ihan pakko tehdä vähän listaa, olen varma että joku upea ihanuus puuttuu ja unohtuu tässä ihmetellessä, mutta nämä voin ainakin varmuudella nimetä suosikeikseni ja lukuelämyksiksi:



Kazuo Ishiguron Menneen maailman maalari JA Me orvot

Vikram Sethin A suitable Boy (luin englanniksi, mutta luulen että on suomennettu esim. sovelias nuorimies tms)

Pirjo Hassisen Mansikoita marraskuussa

Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun

Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie

Zadie Smithin Kauneudesta

Kjell Westön Leijat Helsingin yllä JA Missä kuljimme kerran

Mika Waltarin tuotanto

Margaret Atwoodin tuotanto, eniten The Robber Bride (muistaakseni Ryövärimorsian)

Paolo Coelhon Zahir JA Alkemisti

Toni Morrisonin Solomonin laulu

Virginia Woolfin Mrs Dalloway

Harry Potterit

suurin osa mamomista on laittanut sen ainoa " kultturi" kirjan, jonka ovat yläasteella joutuneet lukemaan.



Tuntematon, Sinuhe, 10 pientä neekeripoikaa...

-James Herriotin koko tuotanto (lapsuudessa lahjaksi saamani Kaikenkarvaiset ystäväni - kirja suuntasi mm. ammatinvalintani - vaikka en eläinlääkäriksi päätynytkään mutta ihmislääkäriksi kuitenkin...)

-Anna-kirjat

-Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja (vaikka onkin " lastenkirja" , on erittäin laadukasta fantasiaa)

-Dean Koontzin Ääniä yössä (jännitystä kaikille koiraihmisille)

-Potterit

-Zimmer-Bradleyn Avalon-sarja, nimenomaan viimeinen eli Avalonin usvat (kertoo Kuningas Arthurin tarinan häntä ympäröivien naisten näkökulmasta)

-Patricia Cornwellin Kay Scarpetat (tosin pari-kolme viimeistä kirjaa ovat kyllä tasoltaan selvästi huonompia, syy?),Karen Slaughterin trillerit ja Ian McDermidin(?) Tony Hill- trillerit (sarjamurhaaja- ym. mielen patologiaa, eivät sovi herkkähermoisille tai verikammoisille, ehkä kiehtovat juuri ammattini takia?)

-Maeve Binchyn ja Rosamund Pilcherin kirjat; irkku-/brittimaalaisympäristön idylliä ja hyvin kuvattuja henkilöitä ja ihmissuhteita, taso vaihtelee, myös Cathy Kellyn vielä kevyemmät viihderomaanit.

-Taru Sormusten Herrasta - trilogia

-Christopher Paolinin Eragon ja Eldest (trilogian kaksi ekaa osaa ilmestynyt; fantasiaa Taru Sormusten Herrasta- vaikutteilla, lohikäärmeillä ryyditettynä, kirjoittaja ekaa kirjaa kirjoittaessaa 16-v.! Ei kyllä uskoisi.)



Melko pinnallista ja kevyttä menee siis meikäläiselle. On liian vähän aikaa lukemiseen ja syventymiseen, lisäksi haluan kirjoilta nimenomaan pakoa arjesta, jännitystä ja hyvää mieltä, en tällä hetkellä kaipaa mitään syvällisempää tai raskaampaa ajateltavaa...

Vierailija:

Loistava kirja, antaa ajateltavaa pitkäksi aikaa.

(mullakin on salasuosikkeja, munmunmunmunmunmunmunnnn)

Minun suosikkini myös, aivan loistava!!!!!!

Eri elämäntilanteissa sitä lukee erilaisia kirjoja, eikä minusta ainakaan vain yksi tyylilaji ole jotenkin " hieno" ja toisia tyylilajeja poissulkevaa. Itselleni vaikuttavia kirjoja on paljon...



Lapsena ihania (itseasiassa edelleen) olivat Susimetsän salat, jos joku kirjailijan muistaa, niin voisi kertoa. Kesto suosikit: Ronja ryövärintytär, salainen puutarha.



Nuorena sykähdyttivät David Eddingsin fantasia kirjat, Margit Sandemon Jääkansan tarina, Bachin Lokki Joonatan, Seitsemän veljestä, Sinuhe Egyptiläinen, Pikku Prinssi, Shakespearia tuli luettua englanniksi, Tuntematon sotilas





Nyt aikuisempana on jotenkin siirtynyt tuohon kevyempään kirjallisuuten (vaikuttaako se, että on lapsi?) Patricia Cornwell, Nora Roberts... Potterit on myös mielestäni hyviä.



Onko teillä muilla niin, että kun juuri olet saanut luettua jonkin oikein hyvän ja sykähdyttävän kirjan, niin hetkeen ei tee mieli aloittaa uutta kirjaa ja tavallaan taas tutustua uusiin henkilöihin? Tai sitten olen vain jotenkin kummallinen.