Kuinka monella teistä on vakityö?
Olemme akateemisesti koulutettuja, hyvältä alalta. Olemme mieheni kanssa tehneet pian 20 vuotta pätkää, vaikka sen pitäisi olla laitonta. Projektien verukkeella ketjutettu, välillä ilman työtä. Välillä ei moneen vuoteen lomia. Olemme syntyneet 1982 ja 1981.
Mietin kuinka monella ylipäätään on vakityö?
Emme saa edes asuntolainaa, vaan maksamme perheasunnosta kovaa vuokraa Helsingissä. Omaisuus ei kartu.. Mietin, että onko ulkomaille muutto ainoa vaihtoehto kohentaa tilannetta.
Kommentit (88)
Edes valtion virkamiehet ei enää oikeasti ole vakivirassa. Nekin joutuu uudistuksissa hakemaan omaa paikkaansa uudelleen.
Lasten määrä vähenee, kohta on lauma opettajia työttömänä.
AI vie perusinssien ja bulkkijuristien hommat. Samoin tusinakonsulttien palvelut ei enää myy.
Silti esim. matikan oppimäärää ja teknistä osaamista ei lisätä peruskoulussa. Me tarvitaan kovaa osaamista!
En keksi kuin puolustusvoimat, joka tarjoaisi nykyisin varmaa työtä.
Melkeinpä kuka tahansa muu on tällä hetkellä työttömyysuhan alla. Iso osa ei vain tätä ole hoksannut.
Mua aina naurattaa kun kollegat hädissään pyytää apuun tenurelle päästyään: työn määrä räjähtää ja vaatimustasot on lähes mahdoton saavuttaa.
Mieluummin pätkää kuin utopistista reuhaamista keksittyjen tavoitteiden edessä.
- Tutkija
Olen äidinkielen opettaja yläkoulussa. Sain heti töitä valmistuttuani, ja olen ollut samalla työnantajalla siitä lähtien, 20 vuotta. Parin määräaikaisen vuoden jälkeen minut vakinaistettiin. Olen välillä vaihtelun vuoksi vaihtanut koulua sisäisellä siirrolla. On saanut vähän uutta puhtia, kun on vaihtanut ympyröitä, vaikkakin samassa kaupungissa yhä olen.
Ehkä teidänkin kannattaisi muuttaa työn perässä. Ei minulla ollut mitään siteitä tähän kaupunkiin, kun hain täältä töitä, mutta tänne sitten rakensin elämäni. Täällä on sitä paitsi hyvin halvat asunnot, joten asuntolaina oli helppoa saada.
Olen 45 v. Olen työskennellyt kaupoissa, aspassa ja nyt tekniikan alalla toimistotyössä. Amk-tutkinto, mutta ei niiltä aloilta millä olen työskennellyt. Sopimukset on yhtä oppisopimuspaikkaa lukuunottamatta olleet aina toistaiseksi voimassa olevia. Koen että kun yritykset näkee vaivaa perehdyttämiseen, niin yrittävät kyllä pitää työntekijät. Luulen että ketjuttaminen on enemmän julkisen puolen juttu, missä kukaan ei oikein ole vastuussa siitä, jos homma menee miinukselle. Siinä ei sitten ole väliä silläkään, jos jatkuvasti menee resursseja uusien kouluttamiseen.
Sen sijaan palkka on sellainen, mistä saa aina yrittäjävetoisten yritysten kanssa vääntää ihan tosissaan. Eivät maksa penniäkään enempää kuin on pakko.
No siitä tahdista päätellen, millä tutut Linkkarissa päivittää organisaatiosta toiseen hyppäämisestä, voinee päätellä että moni vakityö on hirveää soopaa.
Kuinka monella on enää inhimilliset työolot? Tätä kannattaisi kysyä.. Meilläkin 55+v dinosaurukset lähinnä sekoilee ja hidastaa tekemistä, mutta niillä on isoin valta. Ihan tehotonta menoa.
Vakityö on, mutta lomautetaan aina kesäksi.
Ja tästä ollaan kateellisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen äidinkielen opettaja yläkoulussa. Sain heti töitä valmistuttuani, ja olen ollut samalla työnantajalla siitä lähtien, 20 vuotta. Parin määräaikaisen vuoden jälkeen minut vakinaistettiin. Olen välillä vaihtelun vuoksi vaihtanut koulua sisäisellä siirrolla. On saanut vähän uutta puhtia, kun on vaihtanut ympyröitä, vaikkakin samassa kaupungissa yhä olen.
Ehkä teidänkin kannattaisi muuttaa työn perässä. Ei minulla ollut mitään siteitä tähän kaupunkiin, kun hain täältä töitä, mutta tänne sitten rakensin elämäni. Täällä on sitä paitsi hyvin halvat asunnot, joten asuntolaina oli helppoa saada.
Olemme muuttaneet työn perässä kahdeksan kertaa 15 vuoden aikana.. :) Mutta kiitos vinkistä!
Opetusalalla virkoja on. Opetan lukiossa ja virka on ollut hallussa kohta 20 v. Onnistuin saamaan toisen työpaikan viime vuonna (toiseen virkaan) vaikka olen kohta 50 v nainen.
On ja ollu 25 vuotiaasta asti, mut oonki hoitoalalla.
T. N44
Minulla on vakityö, mutta pelkään etten jaksa työssäni eläkeikään asti. Kärsin unettomuudesta ja muisti reistailee. Mielelläni luovuttaisin työni nuoremmille.
N 61
Ensimmäinen tutkinto vuodelta 2006 ja vakityön sain vajaa vuotta myöhemmin. Jatkoin opiskelua ja irtisanouduin, minkä jälkeen tein määräaikaisuuksia ja osa-aikaisuuksia ja välillä opiskelin. Nyt jälleen vakityössä viimeiset vuodet.
En saanut minäkään asuntolainaa muutama vuosi sitten määräaikaisella sopimuksella ja nykyisin en koe sille tarvetta.
Minulla on määräaikainen 3 vuoden sopimus joka loppuu elokuun 15 päivä 2025. Olen lomalla nyt ja menen vielä 11 päiväksi töihin.
Pätkärinä olemisessa (nyt 15 vuotta) huonoin puoli on, että mihinkään ei uskalla sanoa ei. Niinpä minä päivystän kesät, loma-ajat ja teen ikävimmät työt. Jos suostuu kaikkeen, saa uuden pätkän. Vakkareiden lapsilla on ollut lomat vanhempien kanssa, meidän lapsilla ei ikinä. Kohta ovat lukiossa. Joskus kun olen 3 päivää poissa niin jo kollegat soittelee perään "sori kun häiritsen vapailla.."
Vierailija kirjoitti:
Ketä se on?
-työtön
Se on vaginatyö, eli töitä löytyy ja narrit maksaa.
Olisin saanut vakityön, mutta tyhmä olin solminut 4 vuoden määräaikaisen, jota oli 2 vuotta jäljellä. Työnantaja ei suostunut purkuun.
Nyt taas työttömänä..
Mulla. Maisteri, mutta koulutusta vastaamattomassa työssä. Yt:t on sen verran tuttuja, että plan b on kuitenkin mielessä aina.
Oletteko olleet liittoon yhteydessä noista ketjuttamisista? Tuohan on laitonta.
Minulla on AMK ja korkeakoulututkinto. Yliopistotutkintoa vastaavassa työssä ja virassa olen ollut vuodesta 2012.
N48