Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä on matkustella ja käydä kalliissa paikoissa ihan pienten lasten kanssa? Eihän ne lapset muista noista reissuista mitään.
12.06.2025 |
Aikuisilla vaan kauhea stressi päällä koko aja. Tarkoitan siis alle 5-vuotiaita.
Itse ainakin ajattelen, että silloin olisi järkevämpi kuluttaa lasten kanssa reissailuun ja elämyksiin enemmän rahaa, kun lapsi itse on sen ikäinen että oikeasti nauttii noista matkoista ja retkistä ja niistä jää hänelle hyviä muistoja.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat itse haluavat matkustaa. Tuossa vaiheessa vanhemmat vielä päättävät.
Miksi muiden lentokoneessa istuvien pitää kärsiä siitä, että sinä et jätä kirkuvia jälkeläisiäsi kotiin silloin kun haluat itse matkustaa?
Mulla on n 115 lentoa takana enkä ole kuullut kuin pari itkevää lasta, omatkaan eivät ole kirkuneet ikinä?? Enemmän mua häiritsee aikuiset jotka juoksevat kusella jatkuvasti juotuaan olutta kentällä tai lennolla!
Olet tuhonnut maapalloa oikein urakalla.
Lopetan heti kun Kiina, USA, Venäjä ja Intia looettavat saastuttamisen.
Asun puoliksi ulkomailla ja työhöni on yli 30v kuulunut matkustamista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dementoitunutta en kuskaisi minnekään kotoaan, koska heille ympäristön vaihdos voi aiheuttaa pelkoa ja stressiä.
Lasten kanssa sitä vastoin ollaan matkustellut. Mitä väliä sillä on muistavatko mitään, kun kuitenkin nauttivat lämmöstä ja lastealtaasta ja uusista ruuista.
Lentokoneessa harvemmin lapset aiheuttavat häiriötä, ennemmin nämä oman elämänsä Karenit ja juopot.
Jep! Ja paljonkohan ne juopot sitten matkastaan muistaa? Kännissä kuin käet koko matkan, ja ovat muille häiriöksi. Halvemmaksi tulisi heillekin pysyä kotona omassa kopissaan juopottelemassa, kun eivät kuitenkaan mitään muista koko matkasta.
Jokainen kokemus muokkaa lasta. Ei se niin ole, että lapsen persoona alkaa syntyä vasta joskus 6 tai 7-vuotiaana kun hän alkaa muistaa asioita paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me aikuiset muistetaan ja lapset voi sitten isompina katsoa valokuvista.
Mun esikoisen ensimmäiset ulkomaanmatkamuistot on siltä kesältä kun hän oli juuri täyttänyt 3. Muistaa uima-altaalla puljailut, pihan isot kivet, jättikokoiset koppakuoriaiset ja skorpionin.
Parasta kuitenkin on että vauvasta saakka reissaneet muksut on mitä mainiointa matkaseuraa, tottuneita matkailijoita, eivät stressaa pienistä ja osaavat käyttäytyä niin lentokoneessa kuin ravintolassakin.
Lapset nyt 13 ja 10.
Parempi olisi osata käyttäytyä koulussa ja kotimaassa eri tilanteissa.
Tottakai osaavat. Ihme kommentti.
Mitä ihmettä? Etkö tajua että VANHEMMAT haluavat ihan itse sinne lomalle? Ei sinne sen vuoksi lähdetä, että erityisesti sille pienelle lapselle halutaan luoda elämyksiä ja muistoja. Sitä lasta kun vaan ei voi jättää yksin kotiinkaan, eikä pienelle lapselle ole hyväksi olla viikkoa tai jopa pidempää aikaa hoidossakaan. Sitäpaitsi kyllä pienikin lapsi nauttii siinä hetkessä, vaikka mieleen ei muistoja jääkään. Eikä meillä koskaan ole mitään stressiä ollut lasten kanssa matkustaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monessa paikassa oon miettinyt samaa kuin ap. Niitä vinkumisikäisiä on turha ottaa joka paikkaan mukaan.
Joku muumimaailmahan on parhaimmillaan 1-4-vuotiaalle. Eihän siitä joku koululainen saa enää mitään irti. Outo logiikka, että vasta sitten saa elää, kun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen kokemus muokkaa lasta. Ei se niin ole, että lapsen persoona alkaa syntyä vasta joskus 6 tai 7-vuotiaana kun hän alkaa muistaa asioita paremmin.
Aivan! Vaikka ei tietoisesti muista, niin tunnelma jättää kyllä jälkensä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuvat muistavan paremmin kuin me! Meillä lapset ja lastenlapset ovat reissanneet 3kk ikäisestä.
Jos eivät muuta muista niin levollisuuden ja yhdessäolon kuitenkin kun meitä vanhempia ei ole rassannut arkiset velvoitteet. Meillä lapset ovat aina mm nukkuneet reissussa paremmin kuin kotona.
Lasten näkökulmasta kuulostaa kuormittavalta, että aikuisten velvoitteet näkyvät arjessa niin paljon, että levollisuus ja yhdessäolo ovat erityisiä hetkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat itse haluavat matkustaa. Tuossa vaiheessa vanhemmat vielä päättävät.
Miksi muiden lentokoneessa istuvien pitää kärsiä siitä, että sinä et jätä kirkuvia jälkeläisiäsi kotiin silloin kun haluat itse matkustaa?
Mulla 4 lasta ja eivät ole kirkuneet lentokoneessa ikinä. Ja usko pois, on reissattu paljon. Toisaalta kännisten aikuisten mölinää on jouduttu kuuntelemaan
Ei meilläkään ole lasten kanssa ollut koskaan mitään ongelmia lentokoneessa. Ihan vauvanakin lähinnä nukkuivat koko matkan. Vanhempanakaan ei ole ollut kitinää tai käytävillä juoksemista. Mutta, olen kyllä ollut lennolla vähän vähemmänkin tyytyväisten lasten kanssa, eikä se ole ollut kovin mukavaa näin äiti-ihmisestäkään. Yksikin potki edessä istuvan eli minun penkkiä siihen malliin, että lopulta huomautin vanhemmille jotta voisivatko katsoa, että lopettaa. Eivät olleet tajunneet mitään. Että semmoisia matkustajia on.
Känniläiset on sitten tietty oman lukunsa...
Ei todellakaan lapset muista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatuksesi on vähän siihen suuntaan, että lapsen voisi laittaa kaappiin ja ottaa sieltä 7-vuotiaana. Koska eihän se muista siitä mitään.
Matkustelin taaperon kanssa, koska halusin matkustaa ja hyväksyin, että matkustelu on silloin lähinnä lapsen hoitoa mutta mukavemmissa maisemissa ja ilmastossa.
Väitän, että alle 5-vuotiaskin oikeasti nautti vaikkapa rannasta&leikkipuistoista, mutta tärkeintä hänelle oli kuitenkin olla yhdessä vanhempien kanssa koko ajan. Ja vanhemmilla oli kivempaa shortseissa kuin toppahousuissa.
Kun on pakko päästä eikä välitetä muista ihmisistä ollenkaan vaan annetaan niiden lasten häiritä toisia ihmisiä.
Mitä väliä muistaako vai ei? Pääasia että sillä hetkellä nauttii olostaan.