Mies: riittääkö sinulle, että kumppanisi on "ihan kiva" vai pitääkö hänen täyttää kaikki kriteerisi?
Kysymykseni on osoitettu miehille:
Oletteko joskus tehneet parinvalintaa sillä ajatuksella, että "tämä nainen, johon olen tutustunut, ei täytä kaikkia kriteerejäni, enkä tunne suurta vetovoimaa häntä kohtaan, mutta hän on ihan kiva ja viihdyn hänen seurassaan ja se riittää minulle "?
Jos olette näin tehneet, niin oletteko olleet tyytyväisiä? Vai onko teille myöhemmin hiipinyt mieleen, että "pitäisikö mun kuitenkin jättää tämä nainen, että ehkä mun kannattais yrittää löytää parempi nainen?"
Itse ainakin tunnen muutaman pariskunnan, jotka vaikuttavat siltä, että molemmat tai jompi kumpi heistä on "tyytynyt" kumppaniinsa siksi, kun ei ole saanut parempaa. He kuitenkin vaikuttavat olevan ihan tyytyväisiä.
Itse hieman toivoisin löytäväni miehen, joka tyytyisi minuun ja lakkaisi etsimistä aina vaan parempaa.
Kommentit (75)
Itse en ainakaan halua, että kukaan tyytyy minuun. Ei tarvitse myöskään varsinaisesti palvoa maata jalkojeni alla, mutta kyllä haluan että tuleva kumppanini haluaa juuri minut. En myöskään itse halua tyytyä kehenkään. Samaan aikaan on kai realismia, että täydellisiä ihmisiä ei ole ja kaikissa on jotain parannettavaa, eikä yhden ihmisen tarvitsekaan kyetä tysin täyttämään sitä parisuhteen toisen osapuolen puuttuvaa aukkoa, vaan täydennystä voi hakea sitten muista ihmissuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan halua, että kukaan tyytyy minuun. Ei tarvitse myöskään varsinaisesti palvoa maata jalkojeni alla, mutta kyllä haluan että tuleva kumppanini haluaa juuri minut. En myöskään itse halua tyytyä kehenkään. Samaan aikaan on kai realismia, että täydellisiä ihmisiä ei ole ja kaikissa on jotain parannettavaa, eikä yhden ihmisen tarvitsekaan kyetä tysin täyttämään sitä parisuhteen toisen osapuolen puuttuvaa aukkoa, vaan täydennystä voi hakea sitten muista ihmissuhteista.
Ja sori olen nainen, enkä mies kuten ap toivoi vastauksia.
Ainoat kriteerit ovat saada seksiä ja yhteisiä lapsia. Muut ominaisuudet ovat enemmänkin toiveita, mutta äkkiä sellaiset kauppalistat unohtuvat kun kohtaa kiinnostavan ihmisen.
Jos viihdyn naisen seurassa niin mitä ihmettä enempää on enää syytä toivoa tai vaatia?
Parempi koulutus? Laajempi kielitaito? Isommat tissit? Pidemmät hiukset? Nämäkö korvaisivat sen että toisen kanssa viihtyy ja toisen kanssa on hyvä olla?
Ihan kiva riittää minulle. Mutta naisille ei vaan riitä ihan kiva mies vaan kriteerejä alkaa tulla ja miehen pitää olla komea, pitkä, rikas ja prinssi. Jos naisille kelpais vaan ihan kiva mies niin kyllä suurin osa tavis miehistä olis parisuhteessa mutta suomessa on yli 600 000 sinkkumiestä joten naisilla on paljon kriteerejä eikä ihan kiva riitä.
Mies ei valitse naista vaan nainen aina on se joka valitsee miehen. Mies vaan odottaa onko nainen kiinnostunut. Naiset ne kuitenkin etsii aina parempaa miestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos viihdyn naisen seurassa niin mitä ihmettä enempää on enää syytä toivoa tai vaatia?
No minulle ainakin on muutama mies sanonut, että heille ei ole muodostunut ihastumisen tunteita minua kohtaan tai jos on alussa ollut ihastumisen tunteita, niin ei ole muodostunut syvempiä romanttisia tunteita.
Ap
Sanotaanko, että olen kumppanin / tulevan puolison valinnassa aikanaan tehnyt kompromissin, ja hän on täyttänyt tarkoituksensa - olemme muodostaneet yhteisen talouden ja saaneet pari lasta.
Aina välillä on tullut ihastuksia toisiin naisiin, ja yksi taitaa olla parhaillaan menossa (tunnelmat ovat molemminpuolisia), mutta en ole antanut niiden vaikuttaa elämääni. En ole käyttänyt kettua vieraassa kolossa, vaikka on joskus mieli tehnyt.
En. Ne kriteerit on olemassa syystä.
"Ei riitä, että on ihan kiva. Mutta ei tarvitse täyttää kaikkia kriteerejä."
Juuri näin. Ja se minkä Ap (ja niin monet muut) jostain kumman syystä sivuuttaa täysin on se ilmeisin asia: rakkaus.
Kun toiseen oikeasti rakastuu niin silloin ei koskaan tyydy. Rakkaus ei taas koskaan synny minkään vaatimuslistojen täyttymisestä vaan siitä kuuluisasta "sielujen sympatiasta" eli kun mystisesti se yksi ihminen alkaakin vain tuntua ihan erityiseltä vaikka hän ei oikeastaan niin erilainen olekaan kuin kukaan muukaan.
Tyytynyt on huono sana koska se tuo mieleen että jotenkin kokoajan asia ahdistaisi. Puolisoni ei täytä kaikkia "vaatimuksia" enkä minäkään varmasti hänen. Molemmat ollaan epätäydellisiä mutta riittävän hyviä.
En voisi häntä pettää.
Mulle riittäisi melko kivakin, tai ylipäätään joku.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiva riittää minulle. Mutta naisille ei vaan riitä ihan kiva mies vaan kriteerejä alkaa tulla ja miehen pitää olla komea, pitkä, rikas ja prinssi. Jos naisille kelpais vaan ihan kiva mies niin kyllä suurin osa tavis miehistä olis parisuhteessa mutta suomessa on yli 600 000 sinkkumiestä joten naisilla on paljon kriteerejä eikä ihan kiva riitä.
Et ole tuossa ymmärtänyt sitä että "ihan kiva mies" kelpaa kyllä sinällään mutta kukaan ei rakastu toiseen vain sillä että hän on samanlainen ihan kiva mies kuin ne kymmenen muutakin miestä siinä vierellä. Ihan kivankin miehen pitää siis silti omata oma persoona ja kyky tuoda juuri se oma persoona esiin jotta joku voisi juuri siihen ihastua.
Se että menee treffeille asenteella "mä nyt vaan oon vähän tämmöinen" ei kyllä johda mihinkään.
Ainahan ihmissuhteissa joutuu tekemään kompromisseja. Myös ystävyyssuhteissa, jos ei halua olla yksin. Parisuhteista puhumattakaan.
Voihan joku haluta olla bestis vaikka Petteri Orpon kanssa, mutta tuskin Petteri kaikkia huolii ystäviksi.
Ei minulla ole ollut koskaan mitään vaatimuslistoja saati että olisin ajatellut ihastumisen ja rakastumisen olevan kiinni ensisijassa jonkun ihmisen tarkoista ominaisuuksista. Sen sijaan uskon kyllä vahvasti että sen toisen pitää olla sellainen että tunnen häneen henkistä yhteyttä ja että arkemme sujuu helposti. Ja nämä tapahtuvat kyllä tietenkin todennäköisimmin tiettyjä piirteitä omaavan ihmisen kanssa.
Ensin pitäisi määritellä mitä tyytymisellä tarkoitetaan. Naiset usein tarkoittaa että ollaan epätyydyttävässä suhteessa, miehet että ollaan ihan tyytyväisiä suhteeseen. Ensimmäisestä tulee lähtö jos tulee parempaa eteen jälkimmäisessä ei ole tarvetta etsiä muuta.
Ei riitä. Siksi olenkin yksin.
En pysty saamaan niitä naisia, joista olen oikeasti kiinnostunut, enkä halua tyytyä sellaiseen naiseen, josta en vilpittömästi ole kiinnostunut.
Up