Lue keskustelun säännöt.
Lasten kuskaamiset kauas harrastuksiin
10.06.2025 |
Alta kouluikäinen lapsi pitäisi kuljettaa joukkueharrastustapahtumaan 90 kilometrin päähän viikonloppuna, pitäisi odotella paikalla 1,5- 2 tuntia ja lähteä takaisin 90 km matkalle. Jos itse arkisin työssäkäyvänä haluaisit viettää tuon viikonloppupäivän eri tavalla kuin autoillen ja odotellen n. 5 tuntia, lähtisitkö kuitenkin viemään? Jos puoliso ei haluaisi lähteä kuskiksi, onko oikeus vaatia sitä pitäen laiskana ja itsekkäänä, ellei lähde?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin kuljettaisin. Älytön kysymys.
Juuri käytiin samalla tavoin 240 kilsan päässä. Me vanhemmat käytiin paikallisella kirppiksellä, kävelyllä koiran kanssa ja kaupassa.
Takaisin ajeltiin sitten hitaampaa reittiä ja käytiin matkan varrella yhdessä syömässä.
Teillä tuntuu olevan AIKAA... LUPPOAIKAA !
Kaikkien vanhempien kohdalla tilanne ei ole sama.
Meillä ON aikaa lapsillemme. Kyllä.
Osasin varautua siihen jo ennen kuin edes hankin lapsia.
On asioita, joihin ei voi varautua etukäteen, kuten esim. työpaikka/ työtehtävät.
Totta kai voi varautua ja ap:kin kertoo, ettei hnellä edes ole tuolloin työpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ne lasten harrastuksetkaan välineineen/ kuljetuksineen etc. ilmaisia ole, joten vanhempien on käytävä töissä. Töitä on tehtävä/ töissä on oltava. Et voi sanoa noin vain työnantajallesi/ työkavereillesi:"Hei, mun on mentävä; lasten harrastukset kutsuvat ja mun on lähdettävä mukaan/ kuskattava paikalle..." Työniloa vain teille!
Ei tietenkään kesken päivän voi lähteä vain ilmoittamalla. Nämä kysytään ja suunnitellaan etukäteen...
Minun lapseni, minä kuljetan ihan ilman toisen vanhemman sanomisia. Meillä ei olisi kyse mistään vanhempien valtataistelusta vaan lapsen harrastuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lopettaa se harrastus heti.
Yleensä joukkuelajeihin kuuluu turnauksia, harjoitusleirejä ja matkoja jopa ulkomaille. Eikä pelkästään sm-tasolla, vaan heikommatkin juniorit haluaa tunteja olevansa pelaajia ja tehdä kaikkea lajiin kuuluvaa. Jos tuo on ongelma jo nyt, se pitää lopettaa samantien.
Vähän samoilla linjoilla tämän kanssa. Jos 5 tuntia viikonloppuna tuntuu nyt ylivoimaiselta, niin ei ehkä kannata jatkaa harrastusta. Aika tylyä kyllä lapsen kannalta, jos tuohon ei vanhemmat ole valmiita. Muuten kuitenkaan harrastus ei aiheuta kuljetusrumbaa, kun on arkisin kävelymatkan päässä, joten pääsette helpolla tuossa.
Meillä meni arki-iltaisinkin 3-4 tuntia treeneihin kuljetuksineen ja odotteluineen, onneksi oli muitakin pitkän matkan vanhempia hallilla, niin aika kului mukavasti. Välillä lenkkeiltiin porukalla lasten treenien aikana. En vaihtaisi päivääkään pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän järjestetään perheissä mahdollisuuksien mukaan vuorotellen kuljettaen. Tuollaiset reissut ovat laatuaikaa lapsen kanssa. Autokyyti hyvää musiikkia kuunnellen ja jutellen, harrastus, yhdessä ruokailu ja takaisin. Huippupäivä.
Minusta ei todellakaan ole laatuaikaa viettää aikaa autossa. Kyse oli siitä, onko yhdellä puolisolla oikeus määrätä toisen puolison viikonloppupäivästä. Jos toinen on sitä mieltä, että edestakaisin ajelu ei nyt käy ja toisen mielestä on käytävä.
Se jonka mielestä se käy saa kuskata itse. Ei kai hänen tarvitse yrittää ylipuhua halutonta puolisoaan ajamaan, jos itse kerran suostuu siihen. Mikä ongelma tässä on?
Juuri se tässä oli pointti. Puoliso A vaatii osallistumaan jokaiseen tapahtumaan, puoliso B:n mielestä kauimpina olevia voidaan jättää välistä tarvittaessa. Puoliso A vaatii B:tä kuskaamaan, koska puoliso A:lla on oma harrastus päällekkäin. Puoliso B:lläkin on tekemistä, mutta kukaan muu ei pidä sitä tärkeänä kuin puoliso B.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ymmärrä mikä aloituksen pointti oli. Aloittaja on selvästikin jo päättänyt ettei aio kuskata, koska ei huvita. Harrastus on arkena ok koska lapsi voi itse kävellä sinne, eikä vanhemman tartte vaivautua asian suhteen mitenkään.
Kaikki sympatiat lapsen puolella.
Moniko alle kouluikäinen kulkee itsenäisesti harrastukseensa? Ilmeisesti ne kuskaamiset on siis vielä ap:lle ok.
Aloittaja kirjoitti että harrastus on arkena kävelymatkan päässä.
Aloittaja kirjoitti myös että on arkena töissä, ja haluaa viettää viikonlopun muuten kuin autossa istuen, joten ei ole kyse mistään työesteestä, vaan arvomaailmasta. Lapsen tarpeet eivät ole siellä listan kärjessä. eikä sen lapsen kanssa vietetty aika ole mieluisaa vapaa-aikaa, vaan tylsä velvollisuus.
Niin, autossa istuminen edestakaisin pelkästään harrastusta varten tosiaan ei ole minulle mieluisaa vapaa-aikaa vaan tylsä velvollisuus. Myönnän. Arki tuntuu myös usein raskaalta, koska teen kokopäivätyötä ja kyllä, vietän tuon lapsen kanssa aikaa ja kuskaan harrastuksiin. Olen päävastuussa puutarhasta ja remontista, muita ei kiinnosta. Olen myös fyysisesti sairas, mikä vie jonkin verran energiaa ja lääkäri on ohjeistanut yrittämään huolehtia palautumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lopettaa se harrastus heti.
Yleensä joukkuelajeihin kuuluu turnauksia, harjoitusleirejä ja matkoja jopa ulkomaille. Eikä pelkästään sm-tasolla, vaan heikommatkin juniorit haluaa tunteja olevansa pelaajia ja tehdä kaikkea lajiin kuuluvaa. Jos tuo on ongelma jo nyt, se pitää lopettaa samantien.
Vähän samoilla linjoilla tämän kanssa. Jos 5 tuntia viikonloppuna tuntuu nyt ylivoimaiselta, niin ei ehkä kannata jatkaa harrastusta. Aika tylyä kyllä lapsen kannalta, jos tuohon ei vanhemmat ole valmiita. Muuten kuitenkaan harrastus ei aiheuta kuljetusrumbaa, kun on arkisin kävelymatkan päässä, joten pääsette helpolla tuossa.
Meillä meni arki-iltaisinkin 3-4 tuntia treeneihin kuljetuksineen ja odotteluineen, onneksi oli muitakin pitkän matkan vanhempia hallilla, niin aika kului mukavasti. Välillä lenkkeiltiin porukalla lasten treenien aikana. En
Harrastus on ok arkiharrastuksena, kuten jo totesin. Kukin voimavarojensa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän järjestetään perheissä mahdollisuuksien mukaan vuorotellen kuljettaen. Tuollaiset reissut ovat laatuaikaa lapsen kanssa. Autokyyti hyvää musiikkia kuunnellen ja jutellen, harrastus, yhdessä ruokailu ja takaisin. Huippupäivä.
Minusta ei todellakaan ole laatuaikaa viettää aikaa autossa. Kyse oli siitä, onko yhdellä puolisolla oikeus määrätä toisen puolison viikonloppupäivästä. Jos toinen on sitä mieltä, että edestakaisin ajelu ei nyt käy ja toisen mielestä on käytävä.
Se jonka mielestä se käy saa kuskata itse. Ei kai hänen tarvitse yrittää ylipuhua halutonta puolisoaan ajamaan, jos itse kerran suostuu siihen. Mikä ongelma tässä on?
Juuri se tässä oli pointti. Puoliso A vaatii osall
B kuskaa jos B vaatii.
Minusta tuntuu oudolta, ettei ole kimppakyytejä jos mennään kauemmas ja kyseessä joukkue. Meidän porukasta ei viedä yhtä lasta kerrallaan jonnekin, vaan lastina on useita muksuja ja kuljetuksista sovitaan. Yleensä ihan hauskoja reissuja.
Vai eikö tämä olekaan joukkue, kuka on menossa vaan joku erillinen juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Harrastus on ok arkiharrastuksena, kuten jo totesin. Kukin voimavarojensa mukaan. "
Ja kyseessä joukkuelaji? Ei niitä kuule jatkossakaan harrasteta pelkästään arkisin. Mitä isommaksi lapsi tulee, sitä enemmän tulee olemaan viikonlopputapahtumia (pelejä, oletan) ja usein myös kauempana.
Eli nyt sitten on käytävä perheenä keskustelu siitä, millaiseen harrastukseen on mahdollista sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
"Harrastus on ok arkiharrastuksena, kuten jo totesin. Kukin voimavarojensa mukaan. "
Ja kyseessä joukkuelaji? Ei niitä kuule jatkossakaan harrasteta pelkästään arkisin. Mitä isommaksi lapsi tulee, sitä enemmän tulee olemaan viikonlopputapahtumia (pelejä, oletan) ja usein myös kauempana.
Eli nyt sitten on käytävä perheenä keskustelu siitä, millaiseen harrastukseen on mahdollista sitoutua.
Kuten todettu, arkiharrastuksena on ok. Kenenkään ei tarvitse osallistua jokaikiseen tapahtumaan eikä niin tapahdu muissakaan perheissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Harrastus on ok arkiharrastuksena, kuten jo totesin. Kukin voimavarojensa mukaan. "
Ja kyseessä joukkuelaji? Ei niitä kuule jatkossakaan harrasteta pelkästään arkisin. Mitä isommaksi lapsi tulee, sitä enemmän tulee olemaan viikonlopputapahtumia (pelejä, oletan) ja usein myös kauempana.
Eli nyt sitten on käytävä perheenä keskustelu siitä, millaiseen harrastukseen on mahdollista sitoutua.
Kuten todettu, arkiharrastuksena on ok. Kenenkään ei tarvitse osallistua jokaikiseen tapahtumaan eikä niin tapahdu muissakaan perheissä.
Ei se lapsi kauan halua harrastaa, jos kyseessä on joukkuelaji, jota harjoitellaan arkisin ja pelit on viikonloppuisin, eikä pääse peleihin mukaan. Ehkä tätä tosiaan kannattaa miettiä, onko harrastus oikea vai pitäisikö valita jokin muu, jos 5 tuntia vapaa-ajasta on liian iso uhraus vanhemman mielestä.
Harva meistä ammattia kuitenkaan saa jalkapallosta, viulunsoitosta tms. Jätä väliin tuommoiset reissut. Älytöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos yhdessä on sovittu tästä harrastuksesta, niin sitten yhdessä siihen liittyvät velvoitteet hoidetaan. Nimim. Lapsen harrastuksen takia 3h+ 10h lentokoneessa viettänyt
Miten jaksat monta kertaa viikossa tuon ?
Mää oon menny maapallon ympäri harrastuksen takia, kerran.
Etkö voi hyötykäyttää tuota odotusaikaa perillä? Käy vaikka lenkillä, museossa tai järven rannalla rauhoittumassa.
Vierailija kirjoitti:
Harva meistä ammattia kuitenkaan saa jalkapallosta, viulunsoitosta tms. Jätä väliin tuommoiset reissut. Älytöntä.
Tämä. Jossain raja uhrauksillekin ja millä perusteella kumppanin oma harrastus olisi tärkeämpi kuin toisen kumppanin että voisi määräillä kuskauksista?
Kun ilmoittaa lapsensa joukkuelajiin niin on kaikille normaalin älykkyyden omaaville ihmisille itsestään selvää, että siihen harrastukseen liittyy myös kisoja/pelimatkoja muille paikkakunnille. Jos ei ole valmis niihin kuskaamaan, lapsen ei silloin alunperinkään kannata kyseistä joukkuelajia aloittaa. Teette puolison kanssa jonkin vuorosysteemin että kumpi kuskaa pidemmän matkan päässä oleviin peleihin tai menkää koko perheellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ymmärrä mikä aloituksen pointti oli. Aloittaja on selvästikin jo päättänyt ettei aio kuskata, koska ei huvita. Harrastus on arkena ok koska lapsi voi itse kävellä sinne, eikä vanhemman tartte vaivautua asian suhteen mitenkään.
Kaikki sympatiat lapsen puolella.
Moniko alle kouluikäinen kulkee itsenäisesti harrastukseensa? Ilmeisesti ne kuskaamiset on siis vielä ap:lle ok.
Aloittaja kirjoitti että harrastus on arkena kävelymatkan päässä.
Aloittaja kirjoitti myös että on arkena töissä, ja haluaa viettää viikonlopun muuten kuin autossa istuen, joten ei ole kyse mistään työesteestä, vaan arvomaailmasta. Lapsen tarpeet eivät ole siellä listan kärjessä. eikä sen lapsen kanssa vietetty aika ole mie
Niin, ehkäpä se vanhempi voisi ajatella ajomatkaa lapsen kanssa vietettynä mukavana hetkenä jolloin on aikaa jutella rauhassa sen sijaan että oman lapsen seura ei ole mieluisaa vapaa-ajan tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ymmärrä mikä aloituksen pointti oli. Aloittaja on selvästikin jo päättänyt ettei aio kuskata, koska ei huvita. Harrastus on arkena ok koska lapsi voi itse kävellä sinne, eikä vanhemman tartte vaivautua asian suhteen mitenkään.
Kaikki sympatiat lapsen puolella.
Moniko alle kouluikäinen kulkee itsenäisesti harrastukseensa? Ilmeisesti ne kuskaamiset on siis vielä ap:lle ok.
Aloittaja kirjoitti että harrastus on arkena kävelymatkan päässä.
Aloittaja kirjoitti myös että on arkena töissä, ja haluaa viettää viikonlopun muuten kuin autossa istuen, joten ei ole kyse mistään työesteestä, vaan arvomaailmasta. Lapsen tarpeet eivät ole siellä listan kärjessä. eikä sen lapsen kanssa vietetty aika ole mie
Ja puoliso ei siis osallistu mihinkään?
Tuo aika, kun lapset harrastavat ja se vie aikaa, on kuitenkin aika lyhyt, mutta lapselle mahdollisesti ihan hirvittävän tärkeää. Riippuu toki lapsesta, mutta iso osa nauttii harrastamisesta ja sen tapahtumista. Ja parhaat kaverit on usein harrastuksissa koulun sijaan jne.
Itse vietän koko kesälomani lähinnä lapsen harrastuksen parissa. En sen takia, että se olisi minusta paras tapa lomailla. Vaan siksi, että se on lapselle tärkeää ja minusta lapsen pitää saada tehdä asioita, joista nauttii ja toteuttaa itseään. Teini-iän kynnyksellä oleva lapsi tarvitsee muutenkin meitä vanhempia koko ajan vähemmän ja se on vain yksi ohikiitävä hetki, kun meitä ei enää tarvita harrastuksessa mukana. Ja pakko sanoa, etten kadu yhtään yhteistä reissua, joka ollaan hänen harrastusten vuoksi tehty. Muutama vuosi ja sitten on taas koko loppuelämä aikaa käyttää aikani ihan miten tykkään.