Ero kun lapset pieniä vai sinnitellä yhdessä?
Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta. On nyt minun harteillani, haluanko jatkaa liittoamme. Olen aika varma, että ero on ainut vaihtoehto, sen verran monta vuotta nyt yritetty saada toimimaan asioita mutta kun ei suju.
Jään asumaan meidän taloon, jotta lasten olosuhteet pysyvät mahdollisimman vakaina. Vielä ei ole selvää, jääkö isä edes samalle paikkakunnalle, mutta hänellä tarkoitus nähdä lapsia mahdollisimman paljon.
Aivan järkyttävä olo, kun lasten elämä menee sekaisin. En vain tiedä, onko sekään hyvä että näkevät vain huonon suhteen mallin.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja huono äiti
Ja sinäkö olet epäitsekäs ja hyvä isä?
En, olen vaimo joka pitää perheensä yhdessä ja tarjoaa lapsilleen turvallisen kodin
Isällä ei todellakaan ole aikomus nähdä lapsiaan paljon, jos miettii lähtöä muualle. Miksi olisi lähdössä edes? Onko hän työtön ja etsii töitä?
Omalla kohdalla eron jälkeen lasten isä vain häipyi naisen perässä satojen kilometrien päähän noin vain. Ei ole lapset kiinnostaneet.
Toki erota voi ja pitääkin, jos suhde on huono. Isän lupausten varaan en mitään rakentaisi.
Huono parisuhde vie voimavaroja ja on vaikeampaa olla hyvä vanhempi jos kotona koko ajan vituttaa. Riitelystä nyt puhumattakaan.
Aika heikot eväät on AP:n lapsilla elämään. Olisi ollut parempi jättää lapset tekemättä jollei pysty perhe-elämään
Sä et voi yksin päättää miten eron jälkeen asutaan tai kenen luona lapset asuu tai kuinka usein näkee isäänsä. Joskus nää lasten asiat alkaa kiinnostaa isää vasta silloin kun erotaan.
Vierailija kirjoitti:
Huono parisuhde vie voimavaroja ja on vaikeampaa olla hyvä vanhempi jos kotona koko ajan vituttaa. Riitelystä nyt puhumattakaan.
Olen huomannut, että kotona ei voi hengittää isän läsnäollessa. Hänkin vaikuttaa voivan paremmin, kun olemme erillämme.
Ei tarvi miettiä, miksi nuorten mielenterveysongelmat lisääntyy, kun nykyvanhemmat on AP:n kaltaisia.
Vierailija kirjoitti:
Aika heikot eväät on AP:n lapsilla elämään. Olisi ollut parempi jättää lapset tekemättä jollei pysty perhe-elämään
Valitettavasti tuntuu, että mies ei kykenekään. Aluksi vaikutti erinomaiselta. Tämä vaikuttaa myös minuun, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja huono äiti
Lasten parasta tässä yritän ajatella nimenomaan. Itse olen valmis uhrautumaan ja sietämään vaikka mitä, mutta lasten kärsimystä en voi katsoa sivusta.
Oman kokemukseni mukaan oleellista ei ole vanhempien suhdestatus vaan se minkälaista vanhemmuus on. Lapset ei ole mikään syy jäädä paskaan suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Huono parisuhde vie voimavaroja ja on vaikeampaa olla hyvä vanhempi jos kotona koko ajan vituttaa. Riitelystä nyt puhumattakaan.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja huono äiti
Lasten parasta tässä yritän ajatella nimenomaan. Itse olen valmis uhrautumaan ja sietämään vaikka mitä, mutta lasten kärsimystä en voi katsoa sivusta.
Mistä ne lapset kärsivät? Huudosta, tappelusta vai mistä?
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi miettiä, miksi nuorten mielenterveysongelmat lisääntyy, kun nykyvanhemmat on AP:n kaltaisia.
Ennen pysyttiin yhdessä kun ei kehdattu erota ja jotkut ajatteli että yhdessä nyt vaan kuuluu pysyä varsinkin jos on lapsia, vaikka elämä olisi ollut ankeaa ja pelottavaa.
Itse toivoin koko lapsuuden että äitini eroaisi. Helvetti loppui sitten kun se niin sanottu isä sai kuoli sydäriin.
Voisi kokeilla parisuhdeterapiaa, lapset ovat vielä hyvin nuoria ja heitä on monta ja monesti tää yhdistelmä vaikuttaa parisuhteeseen negatiivisesta, teidän pitää löytää keinoja elää tässä uudessa elämäntilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja huono äiti
Lasten parasta tässä yritän ajatella nimenomaan. Itse olen valmis uhrautumaan ja sietämään vaikka mitä, mutta lasten kärsimystä en voi katsoa sivusta.
Mistä ne lapset kärsivät? Huudosta, tappelusta vai mistä?
Isä purkaa stressiä lapsiin. Kiukuttelee, on epävakaan oloinen muutenkin. Sitten jossain kohtaa minä suutun hänen käytöksestään, ja soppa on valmis.
Eroamista vastustaa lähinnä omien vanhempiensa erosta aikuisenakin kiukuttelevat ja traumatisoituneet ihmiset. Normaalit ihmiset selviää erosta ja vanhemmuudesta eron jälkeen ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja huono äiti
Ja sinäkö olet epäitsekäs ja hyvä isä?
En, olen vaimo joka pitää perheensä yhdessä ja tarjoaa lapsilleen turvallisen kodin
Trollipeikko taidat olla.
Kannattaa tehdä vain yksi lapsi, riittää voimavarat molemmilla vanhemmilla ja jää myös aikaa parisuhteen ylläpitämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono parisuhde vie voimavaroja ja on vaikeampaa olla hyvä vanhempi jos kotona koko ajan vituttaa. Riitelystä nyt puhumattakaan.
Olen huomannut, että kotona ei voi hengittää isän läsnäollessa. Hänkin vaikuttaa voivan paremmin, kun olemme erillämme.
Mutta peiton heiluttelu on ilmeisesti sujunut hengittämättäkin.
Ja sinäkö olet epäitsekäs ja hyvä isä?