Olen kateellinen laihdutusleikatuille ja lihavuuslääkkeitä käyttäville

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Jospa vaan vaihtaisit sen liikunnan lihaksia kasvattavaksi jos nykymalli ei kerran ole toiminut. Kaloreita tiristämällä kun ei lihasmassa kenelläkään kasva, eikä myöskään aerobisella liikunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitat vain syömään vähemmän ja jätät mahdolliset lihottavat herkkusi pois päivittäisestä ruokailusta. Pysyt paljon terveempänä, kuin jos  joutuisit noita lääkkeitä käyttämään.

Ongelma on se, että laihtuakseni kalorit saa mulla olla max 1000 kcal päivässä, liikunnasta huolimatta (ilman liikuntaa olisi vielä vähemmän). Tuo tulee täyteen lähes ajatuksen voimalla. Vaatii siis todella paljon tarkkailua ja normaali elämä menee tosi hankalaksi. Siksi haaveilen lääkkeestä, joka auttaisi nipistämään kaloreista, mutta samalla voisin vaikka käydä joskus lounasravintolassa tai nauttia viinilasillisen tai jäätelön. Tuohon 1000 kaloriin ei mahdu juuri mitään...

Laihdutuslääkkeet aiheuttaa sen, ettet voi syödä jäätelöä (oksennat kun laitat lusikallisen jäätelöä suuhusi), olen pahoinvoiva koko ajan, et voi syödä lounasta (pahoinvoinnista johtuen), eli koko ajan ruoka vaan oksettaa ja etoo sinua. Siksi annoskoot pienenevät ja käyttäjä laihtuu. Viinilasillista et voi juoda, se etoo niin hirveästi. Eli älä ole kateellinen superläskeille.

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Sinulla ei ole luultavasti mitään vikaa suolistohormoneissa. Ozempic jne eivät auttaisi sinua laisinkaan. Lihavuuslääkkeet korjaavat suolistohormonit samaan tilaan kuin normaaleilla ihmisillä ja sen vuoksi laihdutuskin onnistuu paljon helpommin. Suotta kadehdit sairaita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Joudut samojen fysiologisten asioiden kanssa painimaan lääkettäkin käyttäessä. Ei se lääke itsessään polta kaloreita eikä kasvata tai ylläpidä lihasmassaa. Käyttäjän on huolehdittava asiasta itse.

Jotainhan se lääke kuitenkin tekee? Lihasmassasta huolehdin jo salilla ja tarkkailen ruokavaliota, mutta laihtumisen vaatimaa 1000 kcal on vaikea olla ylittämättä. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ihmeen oikotien? Ihan syömällä se lihavuusleikattu ja laihdutuslääkettä käyttäväkin laihtuu. Lihavuusleikkaus ja laihdutuslääke ovat apuvälineitä eivätkä vapaalippuja. Ne eivät mullista fysiikan lakeja.

Oikotie olisi pitänyt laittaa lainausmerkkeihin. Ymmärrän, että siitä ei ole kyse, mutta kadehdin kuitenkin sitä, että lihavuuteen on saatu apua. Mulla ainoa apu on ruokavalion kiristäminen pelkällä tahdonvoimalla.

Ap

Se on hyvä asia, että apua on saatavilla BMI yli 40 tyypeille. Lisää elinaikaa, kun painoa saadaan alas. Lisää terveyttä.

Ihan samalla lailla kuin muutkin sairaudet. Apua on saatavilla, kun kriteerit täyttyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä kannata käyttää noita laihdutuslääkkeitä. Olen kuullut, että niillä olisi todettu yhteyksiä syöpiin. Eräs tuttavani kertoi käyttäneensä lääkettä ja hän kuoli syöpään alkuvuodesta. Voihan se olla, ettei johtunut lääkkeesta tai sitten johtui. 

Tuskin syöpiin. Mutta joku riski niissä on sokeutumiseen. Just oli joku juttu jossain eurooppalaisessa mediassa....

NAION iskee myös diebeetikkoihin, tupakoitsijoihin ja korkeasta kolesterolista kärsiviin, jotka eivät käytä semaglutidia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Joudut samojen fysiologisten asioiden kanssa painimaan lääkettäkin käyttäessä. Ei se lääke itsessään polta kaloreita eikä kasvata tai ylläpidä lihasmassaa. Käyttäjän on huolehdittava asiasta itse.

Jotainhan se lääke kuitenkin tekee? Lihasmassasta huolehdin jo salilla ja tarkkailen ruokavaliota, mutta laihtumisen vaatimaa 1000 kcal on vaikea olla yli

Nyt on jotain pielessä - ei laihduttaessa lihasmassa kasva eikä missään tapauksessa noilla kaloreilla.

https://www.kaypahoito.fi/nix02786

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Joudut samojen fysiologisten asioiden kanssa painimaan lääkettäkin käyttäessä. Ei se lääke itsessään polta kaloreita eikä kasvata tai ylläpidä lihasmassaa. Käyttäjän on huolehdittava asiasta itse.

Jotainhan se lääke kuitenkin tekee? Lihasmassasta huolehdin jo salilla ja tarkkailen ruokavaliota, mutta laihtumisen vaatimaa 1000 kcal on vaikea olla yli

Haluaisitko oikeasti, että kaikki ruuan tuoksu ja näkeminen ja kaikkien juomien näkeminen aiheuttaisi sinulle etovan olon oksennusrefleksin?

Tai ettet voisi syödä/juoda kuin 0,5-1 dl kerrallaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä kannata käyttää noita laihdutuslääkkeitä. Olen kuullut, että niillä olisi todettu yhteyksiä syöpiin. Eräs tuttavani kertoi käyttäneensä lääkettä ja hän kuoli syöpään alkuvuodesta. Voihan se olla, ettei johtunut lääkkeesta tai sitten johtui. 

Tuskin syöpiin. Mutta joku riski niissä on sokeutumiseen. Just oli joku juttu jossain eurooppalaisessa mediassa....

NAION iskee myös diebeetikkoihin, tupakoitsijoihin ja korkeasta kolesterolista kärsiviin, jotka eivät käytä semaglutidia.

Näin on. Siksi en murehdikkaan siitä. Vaikka käytän semaglutidia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitat vain syömään vähemmän ja jätät mahdolliset lihottavat herkkusi pois päivittäisestä ruokailusta. Pysyt paljon terveempänä, kuin jos  joutuisit noita lääkkeitä käyttämään.

Ongelma on se, että laihtuakseni kalorit saa mulla olla max 1000 kcal päivässä, liikunnasta huolimatta (ilman liikuntaa olisi vielä vähemmän). Tuo tulee täyteen lähes ajatuksen voimalla. Vaatii siis todella paljon tarkkailua ja normaali elämä menee tosi hankalaksi. Siksi haaveilen lääkkeestä, joka auttaisi nipistämään kaloreista, mutta samalla voisin vaikka käydä joskus lounasravintolassa tai nauttia viinilasillisen tai jäätelön. Tuohon 1000 kaloriin ei mahdu juuri mitään...

Eihän se lääke hävitä lounaan, jäätelön eikä viinin kaloreita! Ne ovat todellisia, vaikka käyttäisikin lääkettä. 

 

Kevyttä toimistotyötä tekevä vaihdevuosi-ikäinen ei juuri energiaa kuluta. Lihasmassa häviää vaihdevuosissa ja se vähentää kalorientarvetta. Laihduttelu laskee perusaineenvaihduntaa. Mitä enemmän on vuosien mittaan laihdutellut, sitä matalampi on perusaineenvaihdunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä kannata käyttää noita laihdutuslääkkeitä. Olen kuullut, että niillä olisi todettu yhteyksiä syöpiin. Eräs tuttavani kertoi käyttäneensä lääkettä ja hän kuoli syöpään alkuvuodesta. Voihan se olla, ettei johtunut lääkkeesta tai sitten johtui. 

Tuskin syöpiin. Mutta joku riski niissä on sokeutumiseen. Just oli joku juttu jossain eurooppalaisessa mediassa....

NAION iskee myös diebeetikkoihin, tupakoitsijoihin ja korkeasta kolesterolista kärsiviin, jotka eivät käytä semaglutidia.

Näin on. Siksi en murehdikkaan siitä. Vaikka käytän semaglutidia.

Mietin, että parempi vaikka sokeana elossa, kuin kuolleena haudassa 10 vuoden kuluttua. T. BMI 47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Joudut samojen fysiologisten asioiden kanssa painimaan lääkettäkin käyttäessä. Ei se lääke itsessään polta kaloreita eikä kasvata tai ylläpidä lihasmassaa. Käyttäjän on huolehdittava asiasta itse.

Jotainhan se lääke kuitenkin tekee? Lihasmassasta huolehdin jo salilla ja tarkkailen ruokavaliota, mut

En mä pystykään elämään 1000 kcalilla ja siksi en laihdu. Liikunnasta en luovu, koska se tuo kuitenkin hyvän olon ja luultavasti auttaa pysymään terveenä. Teen painoharjoittelua 3 krt viikossa, mutta pitää varmaan lisätä painoja ja vaihtaa aerobisia kertoja painoharjoitteluun, että saan lihasmassaa lisää. 

Jospa lukisit tästä minkälaista proteiinin saantia lihasmassan kasvattaminen vaatii. Jopa 2 grammaa per kilo.

Ja Duodecimiä pätevämpää tietämystä ei taida löytyä.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01080/lihasvoimaharjoittelu-ja-ruokav…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Joudut samojen fysiologisten asioiden kanssa painimaan lääkettäkin käyttäessä. Ei se lääke itsessään polta kaloreita eikä kasvata tai ylläpidä lihasmassaa. Käyttäjän on huolehdittava asiasta itse.

Jotainhan se lääke kuitenkin tekee? Lihasmassasta huolehdin jo salilla ja tarkkailen ruokavaliota, mutta laihtumisen vaatimaa 1000 kcal on vaikea olla yli

Älä nyt viitsi trollata yhtään enempää. Ei kai kukaan voi olla ihan oikeasti noin tyhmä?

Laihdutusleikatuille ei kannata olla kateellinen. Se on vain hengenpelastusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitat vain syömään vähemmän ja jätät mahdolliset lihottavat herkkusi pois päivittäisestä ruokailusta. Pysyt paljon terveempänä, kuin jos  joutuisit noita lääkkeitä käyttämään.

Ongelma on se, että laihtuakseni kalorit saa mulla olla max 1000 kcal päivässä, liikunnasta huolimatta (ilman liikuntaa olisi vielä vähemmän). Tuo tulee täyteen lähes ajatuksen voimalla. Vaatii siis todella paljon tarkkailua ja normaali elämä menee tosi hankalaksi. Siksi haaveilen lääkkeestä, joka auttaisi nipistämään kaloreista, mutta samalla voisin vaikka käydä joskus lounasravintolassa tai nauttia viinilasillisen tai jäätelön. Tuohon 1000 kaloriin ei mahdu juuri mitään...

Eihän se lääke hävitä lounaan, jäätelön eikä viinin kaloreita! Ne ovat todellisia, vaikka käyttäisikin lääkettä.&nb

Olen todella huomannut sen, että en kuluta juuri mitään ja kyllä, olen laihdutellut ihan riittävästi elämäni aikana, joten senkin myötä peruskulutus on niin surkea. Kivalta ei tietenkään kuulosta se, että lääke saa etovan olon, mutta sekö se vaikutusmekanismi tosiaan on? Että on niin paha olo, ettei halua syödä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatiiko laihdutuslääkkeet aina paljon ylipainoa vai voiko niitä saada laillisesti vähemmälläkin lihavuudella? Onko kokemuksia? 

Mysimba BMI 27. 

Tehoaako se mysimba?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hajoa läskeihisi, pullukka. 

Niin hajoankin! Ahdistaa. :(

Ikääntyminen on muutenkin ihan syvältä, mutta lihominen oikein alleviivaa ulkonäön menetystä.

Ap

 

Minkä ikäinen olet? Itse olen n46v, 170cm, 50kg. Näissä mitoissa olen ollut koko aikuisikäni.

Nukun ja syön miten sattuu. Karkkia ja/tai jäätelöä kuluu joka päivä. Olen hyvin perso makealle. Liikunta on jäänyt viimevuosina vähiin, mutta pyrin tekemään kävelylenkin joka päivä. Myös uni jää lliian vähiin nykyään. Se voi vissiin olla vaihdevuosioire.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitat vain syömään vähemmän ja jätät mahdolliset lihottavat herkkusi pois päivittäisestä ruokailusta. Pysyt paljon terveempänä, kuin jos  joutuisit noita lääkkeitä käyttämään.

Ongelma on se, että laihtuakseni kalorit saa mulla olla max 1000 kcal päivässä, liikunnasta huolimatta (ilman liikuntaa olisi vielä vähemmän). Tuo tulee täyteen lähes ajatuksen voimalla. Vaatii siis todella paljon tarkkailua ja normaali elämä menee tosi hankalaksi. Siksi haaveilen lääkkeestä, joka auttaisi nipistämään kaloreista, mutta samalla voisin vaikka käydä joskus lounasravintolassa tai nauttia viinilasillisen tai jäätelön. Tuohon 1000 kaloriin ei mahdu juuri mitään...

Eihän se lääke hävitä lounaan, jäätelön eikä viinin kaloreita! Ne ov

Joo. Ei pysty syömään, kun kaikki oksettaa. Siinä sen salaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa:

Stressiä toki on vaikka muille jakaa, eikä yöunet ole enää kovin hyvät. Hormoneita käytän ja ne auttaa pahimpiin vv-oireisiin. Mutta tämä läskistyminen on vaan ihan sietämätöntä. Varmastikin saisin painoa alas, kun tiristäisin kalorit ihan minimiin, mutta henkiset voimavarat ei oikein riitä siihen. Siksi haaveilen lääkehoidosta, kun tosiaan liikunta on runsasta ja ruokailukin valtaosin kohdallaan, mutta läski on ikuista.

Joudut samojen fysiologisten asioiden kanssa painimaan lääkettäkin käyttäessä. Ei se lääke itsessään polta kaloreita eikä kasvata tai ylläpidä lihasmassaa. Käyttäjän on huolehdittava asiasta itse.

Jotainhan se lääke kuitenkin tekee? Lihasmassasta huolehdin jo salilla ja tarkkailen ruokavaliota, mut

En mä mitään trollaa ja sori, että en tiedä, miten eri laihdutuslääkkeet toimivat, mutta näyttävät kuitenkin monilla toimivan. Perustuuko lääkkeiden teho siis vain siihen, että ruoka etoo, vai mitä muuta siinä on takana? Joku lääke vaikuttaa suolistohormoneihin, miten se tuntuu käyttäjällä?