Olen todennut, että täysin erilaisista taustoista tulevien parisuhde ei kestä

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap, kyllä sun on viisainta olla yksin! Meinaan ku sinä et sopeudu. 

Minä oon alkoholistiduunarien kasvatti, henkistä-ja fyysistä väkivaltaa. Mun mies perheestä, jossa viikonloppukaljottelua, turvalliset, rakastavat vanhemmat. On oltu naimisissa 20 vuotta. Alkuun yhessä istuttiin terapiassa mun traumojen vuoksi, jotta mies oppii ymmärtämään, loput kävin yksin. 2 tasapainoista lasta. Emme käytä juurikaan alkoholia, saatika riitele, varsinkaan humalassa. Meillä asiat puhutaan, ei riidellä. 

Mutta juju onkin siinä, että mies ehkä jämäntää helpommin ja jatkaa juntteja perinteitä kotoaan, kuten sitä, että lapset on naisen vastuulla. 

Naiset pystyy paremmin muovaamaan uuden elämän ja jättämään lapsuudenkodin opit menneisyyteen.  Ja naiset sopeutuu helpommin ja antaa helpommin periksi ja jaksavat yrittää ja yrittää varsinkin lasten takia. 

60. Älykkyystestit ovat sikäli loistava mittari, että äo on todella helppo mitata ja asettaa tutkimushypoteesiksi. Siksi on vähän ihmeellistä, ettei sitä ole tämän enempää käytetty. 

Äo:n korkeammassa päässä ihmisillä on hyvin laaja kyvykkyysspektri eli ne, jotka ovat lahjakkaita vain matikassa, eivät pärjää parhaiten testeissä. Jonkin verran tietysti riippuu siitä mitä testiä on käytetty, mutta joka tap. korkeita pisteitä ei voi saavuttaa ainoastaan matemaattisilla taidoilla.

The Big five - persoonallisuudenpiirteet (en jaksa kirjoittaa mitä niillä tarkoitetaan, voi googlata helposti) ovat sidoksissa myös ihmisen menestymiseen, mutta niiden tutkiminen isosta ihmisjoukosta on työlästä ja kallista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Myös sellainen joka on hurahtanut tai hurahtaa Perussuomalaisuuteen, kannattaa samantien unohtaa. Se ajatustapa on vallannut koko ihmisen kuin jokin kultti. 

No itse olen hyvin toimeentuleva Persu nainen ja olen deittaillessa huomannut, että ne vihervassarimiehet mielellään olisivat minun lompakollani. Joten olisin hyvin skeptinen jos alkaisin tapailla tällaista vihervassarimiestä.

Ei se varmaan onnistu jos molemat jatkavat samalla tyylillä mihin vanhemmat ovat jämähtäneet.

Vierailija kirjoitti:

Minulle maantieteellinen välimatka ja maakuntaerot on isompi kynnys kuin perhetausta tai koulutus.

Minulle lounaissuomalaisena avioliitto savolaisen opiskelukaverin ja kollegan kanssa törmäsi ylittämättömään kulttuurimuuriin.

Toinen puolisoni on maanviljelijä ja duunari samalta seudulta kuin minä. Yhteiselämä ja kommunikaatio on sujunut jo yli 20 vuotta.

Tutkimustietoa länsi- ja itäsuomalaisten geneettisistä eroista on olemassa, mutta kulttuurieroja ei ole tutkittu. Itsekin olen huomannut, että savolaiset ovat puheliaita, kun taas Uudellamaalla sellaista puheliaisuutta pidetään outona. Mutta "heimoerot" eivät välttämättä sittenkään liity heimoon, vaan nekin voivat liittyä perhekulttuuriin, persoonallisuudenpiirteisin jne. Ja pariutuminen on tietysti kaikkien mahdollisten erojen ja yhtäläisyyksien "sinfonia". Se että tutkitaan luokka-asemaa, kertoo lähinnä helposti mitattavissa olevien asioiden olemassaolosta eli vanhempien koulutus, tulot, omat tulot ja koulutus ja puolison vastaavat. Äo:takin on tutkittu ja puolisoilla ne ovat samaa luokkaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap, kyllä sun on viisainta olla yksin! Meinaan ku sinä et sopeudu. 

Minä oon alkoholistiduunarien kasvatti, henkistä-ja fyysistä väkivaltaa. Mun mies perheestä, jossa viikonloppukaljottelua, turvalliset, rakastavat vanhemmat. On oltu naimisissa 20 vuotta. Alkuun yhessä istuttiin terapiassa mun traumojen vuoksi, jotta mies oppii ymmärtämään, loput kävin yksin. 2 tasapainoista lasta. Emme käytä juurikaan alkoholia, saatika riitele, varsinkaan humalassa. Meillä asiat puhutaan, ei riidellä. 

 

Mutta juju onkin siinä, että mies ehkä jämäntää helpommin ja jatkaa juntteja perinteitä kotoaan, kuten sitä, että lapset on naisen vastuulla. 

Naiset pystyy paremmin muovaamaan uuden elämän ja jättämään lapsuudenkodin opit menneisyyteen.  Ja naiset sopeutuu helpommin ja antaa helpommin periksi ja jaksavat yrittää ja yrittää vars

Olen taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla, vaikka mitään faktaa tästä ei ole tiedossani. Miehille on mukavampi ajatus, jos vaimo tekee kaiken, joten heillä ei ole motivaatiota muuttua. Ei sittenkään, vaikka asiasta sanottaisiin. Toisaalta tuo voi kertoa juuri siitä, ettei äo sitten ole kovin korkea, sillä itsekeskeisyys ja joustamattomuus eivät ole älykkyyden merkkejä. Ap

Samat arvot pitää olla muuten ei tule mitään. Perhetaustalla ei ole niin suurta merkitystä. Mutta kyllähän samankaltaisuus on siinäkin eduksi. Eihän toista täysin samanlaista voi löytääkään, joten kompromisseja joutuu tekemään joka tapauksessa jonkun verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi kuulla, miten tämä miehesi tausta näkyy/ilmenee. 

Hyvä kysymys, eikä ihan helppo vastata. Mutta sellainen toisten kohtelias huomioon ottaminen on ehkä yksi oleellisin.

vaikkapa kaupassa hän ei osaa sanoa ystävällisesti, että anteeksi, pääsisinkö ohi, vaan huokailee ja kiertää tai vaihtoehtoisesti jopa vähän kiilaa kärryillä. Ei osaa käyttäytyä luontaisen sulavasti sosiaalisissa tilanteissa, alkaen ravintolassa käymisestä, ei suju oikein paikan valinta tai tarjoilijan kanssa keskustelu. Siis hän saa ne asiat hoidettua mutta sillä tavalla kuin ne hoitaa ihminen, joka on opetellut taidon aikuisena. Hän ei osannut kattaa pöytää kun tavattiin, ei avannut ovia iäkkäämmille.. Ja rahan käytössä on sellaisia piirteitä, että näkee hänen viettäneen materiaalisesti niukan lapsuuden, muuten kyllä turvallisen ja hyvän. Mutta nykyisin hän on asemassa, jo

Onkohan hänellä diagnosoimaton autismi? Näyttäytyy tuolla tavoin kömpelyytenä. Autistit ovat yleensä erittäin hyviä valitsemallaan kapealla alalla, mutta muissa asioissa "ei niin eteviä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta joku voi ajatella niinkin että se lapsuudenperhe oli enemmän varoittava esimerkki. Että sellaista ei ainakaan itse halua. Oma mieheni on duunariperheestä jossa on ollut alkoholiongelmaakin. Itse olen akateemisesta ja korkean elintason lapsuudenkodista. Mieheni lähti siitä lapsuudenkodista jo 16-vuotiaana ja on rakentanut elämänsä monin tavoin ihan tyhjästä, siinä missä minä sain aika hyvän alun omalle elämälle ihan vain syntymällä omille vanhemmilleni. Arvostan miestäni aivan valtavasti. Hän on ollut niin ahkera ja sinnikäs, on tietysti edelleen, ja onkin päässyt hyvään asemaan ihan omilla avuillaan. 

Jep. Mieheni on kouluttamattomasta maalaisperheestä, jonka elinkeino oli maatalous. Koulutusta ei arvostettu, kaikki kouluja käyneet oli ilkeitä herraskaisia. Mieheni halusi mennä lukioon, anopin mielestä sellaine

Eihän vanhemmat auttaneet poikaa.

ÄÄh, 65 ja 66 eivät ole tämän ketjun ap:n kommentteja, vaan minun. Täällä on kaksi samantyyppistä ketjua, joista toisessa olen ap ja sekoitin ketjut :)

Vierailija kirjoitti:

60. Älykkyystestit ovat sikäli loistava mittari, että äo on todella helppo mitata ja asettaa tutkimushypoteesiksi. Siksi on vähän ihmeellistä, ettei sitä ole tämän enempää käytetty. 

Äo:n korkeammassa päässä ihmisillä on hyvin laaja kyvykkyysspektri eli ne, jotka ovat lahjakkaita vain matikassa, eivät pärjää parhaiten testeissä. Jonkin verran tietysti riippuu siitä mitä testiä on käytetty, mutta joka tap. korkeita pisteitä ei voi saavuttaa ainoastaan matemaattisilla taidoilla.

The Big five - persoonallisuudenpiirteet (en jaksa kirjoittaa mitä niillä tarkoitetaan, voi googlata helposti) ovat sidoksissa myös ihmisen menestymiseen, mutta niiden tutkiminen isosta ihmisjoukosta on työlästä ja kallista. Ap

En ole ihan vakuuttunut älykkyystestien tuloksista. Tosin omani oi sinne päin mitä ajattelinkin. Itse sain 119 äoksi ja en koe olevani niin kummoinen. (Tienaan kyllä top3 prosentissa palkansaajista, että ehkä vähän huijarisyndroomaakin voi olla). Olen aina  ajatellut olevani todella keskiverto ja minua paremmat - varsinkin matemaattisesti lahjakkaat miehet - ovat aina sen tehneet selväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle maantieteellinen välimatka ja maakuntaerot on isompi kynnys kuin perhetausta tai koulutus.

Minulle lounaissuomalaisena avioliitto savolaisen opiskelukaverin ja kollegan kanssa törmäsi ylittämättömään kulttuurimuuriin.

Toinen puolisoni on maanviljelijä ja duunari samalta seudulta kuin minä. Yhteiselämä ja kommunikaatio on sujunut jo yli 20 vuotta.

Tutkimustietoa länsi- ja itäsuomalaisten geneettisistä eroista on olemassa, mutta kulttuurieroja ei ole tutkittu. Itsekin olen huomannut, että savolaiset ovat puheliaita, kun taas Uudellamaalla sellaista puheliaisuutta pidetään outona. Mutta "heimoerot" eivät välttämättä sittenkään liity heimoon, vaan nekin voivat liittyä perhekulttuuriin, persoonallisuudenpiirteisin jne. Ja pariutuminen on tietysti kaikkien mahdollisten erojen ja yhtäläisyyksien "sinfonia". Se että tutkitaan luokka-asemaa, kertoo lähinnä h

Oma kokemus pohjanmaa vs. pohjois-karjala: saunominen !! Pohjanmaalla kaveriporukoissa ihan kaikki miten sattuu menemään saunassa illanvieton aikana, Pohjois-karjalassa miehet ja naiset visusti erikseen, eikä saa edes vilkaista saunalle päin, jos ei ole oma vuoro menossa (terveisin pohjanmaahan tottuneena naisena kävin hakemassa juomani saunalta pohjois-karjalassa, kun oli miesten saunavuoro, ja he meni ihan sekaisin, haha ;)

Miten sitten duunari tai eri "luokat" määritellään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi kuulla, miten tämä miehesi tausta näkyy/ilmenee. 

Hyvä kysymys, eikä ihan helppo vastata. Mutta sellainen toisten kohtelias huomioon ottaminen on ehkä yksi oleellisin.

vaikkapa kaupassa hän ei osaa sanoa ystävällisesti, että anteeksi, pääsisinkö ohi, vaan huokailee ja kiertää tai vaihtoehtoisesti jopa vähän kiilaa kärryillä. Ei osaa käyttäytyä luontaisen sulavasti sosiaalisissa tilanteissa, alkaen ravintolassa käymisestä, ei suju oikein paikan valinta tai tarjoilijan kanssa keskustelu. Siis hän saa ne asiat hoidettua mutta sillä tavalla kuin ne hoitaa ihminen, joka on opetellut taidon aikuisena. Hän ei osannut kattaa pöytää kun tavattiin, ei avannut ovia iäkkäämmille.. Ja rahan käytössä on sellaisia piirteitä, että näkee hänen viettäneen materiaalisesti niukan lapsuuden, muuten kyllä turval

Onkohan hänellä diagnosoimaton autismi? Näyttäytyy tuolla tavoin kömpelyytenä. Autistit ovat yleensä erittäin hyviä valitsemallaan kapealla alalla, mutta muissa asioissa "ei niin eteviä".

Haha, tällä meinigillä ainakin puolella suomalaisista miehistä on autismi. Eipä lähdetä tälle tielle, vaan kaikki nyt yrittää käyttäytyä hyvin. Muuten me kuollaan tähän terapiantarpeen määrään ;D 

Olen akateeminen nainen tavanomaisesta ydinperheestä. Mieheni on yh-äidin ainut poika, joka on tehnyt elämänsä aikana vaikka mitä ilman ylempiä tutkintoja. 

Ihanan monipuolinen ja -särmäinen, empaattinen mies - paljon itseäni joustavampi oikeastaan ihan kaikessa. Ihailen häntä valtavasti.

Meillä on samat arvot, sama outo huumori ja paljon rakkautta. Ja kaksi lasta. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap, kyllä sun on viisainta olla yksin! Meinaan ku sinä et sopeudu. 

Minä oon alkoholistiduunarien kasvatti, henkistä-ja fyysistä väkivaltaa. Mun mies perheestä, jossa viikonloppukaljottelua, turvalliset, rakastavat vanhemmat. On oltu naimisissa 20 vuotta. Alkuun yhessä istuttiin terapiassa mun traumojen vuoksi, jotta mies oppii ymmärtämään, loput kävin yksin. 2 tasapainoista lasta. Emme käytä juurikaan alkoholia, saatika riitele, varsinkaan humalassa. Meillä asiat puhutaan, ei riidellä. 

 

Mutta juju onkin siinä, että mies ehkä jämäntää helpommin ja jatkaa juntteja perinteitä kotoaan, kuten sitä, että lapset on naisen vastuulla. 

Naiset pystyy paremmin muovaamaan uuden elämän ja jättämään lapsuudenkodin opit menneisyyteen.  Ja naiset sopeutuu helpommin ja antaa helpommin periksi ja jaksavat yrittää ja yrittää vars

Hienosti ajateltu, mutta emme kumpikaan lukeudu sanomaasi. Traumatisoitunut ei sopeudu periksiantamisella. Traumataustainen ei usko sanoihin vaan vaatii tekoja. Eli minulla on mies joka puhuu ja pussaa. Arvomaailma on samanlainen. Mieheni on saanut kasvatuksen, jossa naista kunnioitetaan.

No EI kestä. Se on nähty eikä muuksi muutu. 

Ahaa 

Ihmiset pariutuvat yleisimmin oman yhteiskuntaluokkansa kanssa. Tämä pätee erityisesti vihervasemmistolaisiin sampanjasosialisteihin, jotka haluavat monikulttuurisuutta sinulle, mutta omat lapsensa laittavat kouluihin jotka häikäisevät valkoisuudellaan jopa H* tler jugendin.

66/76 

ap, olen sitä mieltä, että sinulle on iskostettu lapsuudenskeema. Isäsi ei kyennyt kunnioittamaan äitiäsi ja ajattelet, että kaikki miehet ovat samanlaisia. Olen tuo traumataustainen nainen. Meillä vallitsee kotona tasa-arvo. Meillä ei ole miehelle ja naiselle luokiteltuja kotitöitä. Mieheni laittaa ruokaa siinä missä minäkin. Mieheni pesee pyykkiä ja laittaa kuivumaan siinä missä minäkin. Lista olis pitkä. Kun poikamme olivat pieniä, mieheni hoiti, vaihtoi vaippoja, syötti, nukutti, leikki, oli läsnä. Teen vuorotyötä ja hoidamme taloutta tasapuolisesti. Nuorimmainen täyttää 18. Tämä on minulle traumoista huolimatta ollut selvää, että aviopuolisot ovat tasa-arvoisia. Mitä ajattelet meidän poikien oppineen.