Naisen kiire esteenä uudelle parisuhteelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ainakin lopahtanut kiinnostus passiiviseen kumppaniehdokkaaseen. Viestitellään vaikka aamulla suunnitelmista. Kerron että ohjelmassa lapsen futispeli tai uimarannalle meno. Kyllä siinä toisen pitisi jo tajuta esim kysäistä että no miten menette peliin, tulenko hakemaan, käydään sen jälkeen syömässä. Jos ei tajua niin en kyllä järkkää lapsenhoitajaa varsinaisia treffejä varten. En etsi tapailukumppania vaan ihan oikeaa ihmistä jakamaan arkea. Jos toinen etsii treffailuseuraa niin hän etsii jotakuta muuta.

 

totaaliyh, kaksi lasta

Mieshän alistuisi tuossa aisuriksi. No löytyy niitä tyhmiäkin miehiä jotka alistuisivat tuohon.

Että oikein aisuriksi.

Ajatella, naisella on lapset vaikka eivät olekaan kaikenaikaa kyljessä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ainakin lopahtanut kiinnostus passiiviseen kumppaniehdokkaaseen. Viestitellään vaikka aamulla suunnitelmista. Kerron että ohjelmassa lapsen futispeli tai uimarannalle meno. Kyllä siinä toisen pitisi jo tajuta esim kysäistä että no miten menette peliin, tulenko hakemaan, käydään sen jälkeen syömässä. Jos ei tajua niin en kyllä järkkää lapsenhoitajaa varsinaisia treffejä varten. En etsi tapailukumppania vaan ihan oikeaa ihmistä jakamaan arkea. Jos toinen etsii treffailuseuraa niin hän etsii jotakuta muuta.

 

totaaliyh, kaksi lasta

Eli tyyppi ei ole edes vielä kumppani vaan vasta ehdokas ja sä oletat, että hän osaa rivien välistä tulkita sinun kaipaavan apua ja vielä tarjoutua? Tuo on passiivis-aggressiivista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yyyhoota ei voi kiertää tarpeeksi kaukaa törmäämättä toiseen.

Tässä olet oikeassa, miehen ei ikinä pidä ryhtyä mihinkään yh n kanssa. Se sama kohtalo odottaa, kertoimilla, minkä lasten isäkin sai aikanaan.

Jos lasten isä heitti naisen joka on lastensa äiti ulos, on naisessa jotain todella pahasti vialla. 

Jos nainen taas otti miehen, teki lapsia ja sitten totesi että väärä valinta ja ero, on naisen arvostelukyky täysin pielessä. 

Oli tapaus kumpi tahansa, kelvottoman naisen kanssa menet yhteen, mikäli yh n otat 

Ainoa mahdollinen yh on se joka on ollut yhden miehen kanssa, onnellisessa avioliitossa, tehnyt lapset ja mies on ennenaikaisesti kuollut. Olisivat yhdessä vieläkin mutta koska mies on kuollut, nainen on yh. Tälläisen yh n voi ottaa jos toisen lasten elättäminen maistuu

🥱

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei kaipaa miesvauvaa muiden lastensa lisäksi.

Se, ettei ole aikaa, kertoo vain, ettei sulla ole sen vertaa älyä ja käsiä, että menisit auttamaan esim. ruuanlaitossa ja lasten kuskaamisessa. Ei sinusta ole kumppaniksi naisille, koska ajattelet vain itseäsi ja omaa k*rpääsi.

Toimivissa parisuhteissa mies kantaa osansa työkuormasta niin, että naisellekin jää riittävästi joutilasta aikaa. Seksi ja parisuhde ei vois vähempää kiinnostaa kun kaikki lasten aiheuttama työ kaatuu naisen vastuulle. Tai yksinhuoltajaisän. Heitäkin on, eivätkä he ehdi tai jaksa juosta naisten perässä.

T. perheen isä, kolme lasta

Minun kokemuksen mukaan naiset hössöttävät aivan liikaa ja tämä mainittu kiire on ihan itse aiheutettua.

Miestä kutsutaan mieslapseksi jollei hiki hatussa ryhdy auttamaan naista kantamaan säkillä valoa taloon. 

Paljo

Et varmaan sitten naista elämääsi kaipaakaan. Hirveästi täällä on kaltaisiasi miehiä, joille paras kumppani olisi varmaan toinen mies. Kun taas ne naisten suosikkimiehet pitävät naisista - yllätys yllätys - juuri sen vuoksi, että he ovat naisia, jotka välillä hössöttävät miehen näkökulmasta turhaakin ja muutenkin ovat naisellisia.

Miksi sitä ei voi myöntää, ettei edes pidä naisista?

"Joo, vähän sama kokemus. Jonkin verran välimatkaa, ja joka kerta saa viedä ruokatarvikkeet mukanaan, muuten ei saa mitään syötävää koko aikana:) Mä tarjoan mun luona joka kerran ruuan."

Juu, tämäkin on tullut tutuksi. Kun työpäivän jälkeen matkustaa toisen luokse yökylään rättipoikkiväsyneenä, niin bussissa istuessa kilahtaa viesti: "muista käydä kaupassa jos haluat jotain syödä,  mulle ei tarvii miettii ku mä söin jo :)".

Ja meillähän meni kaikki niin hyvin, miksi sä muka haluat erota?

Sinkkuäidit on tarkoitettu vain lyhyiksi säädöiksi.

Tuohon kiireeseen olen kyllä törmännyt, kuten siihen että on kipeänä. Paras oli kun seurustelin, eikä mitään kiirettä ollut, sohvallani röhnötti passattavana vuosia useita päiviä viikossa. Sitten tuli niin kiire, ettei ollut edes aikaa keskustella puhelimessa, mitä on tapahtunut. Olin jopa tosi huolissani. No lopulta ei ollut vaikeaa arvata, vaikka ei milloinkaan suoraan kertonut. Kaikki vain loppui yhtäkkiä ja hyvä niin. Vuosien valheet paljastuivat osittain kuitenkin. Onnea kaikille kiireisille, jotka eivät yksin pikkulapsiarkea elä.

Ei ole esteenä _uudelle tasapainoiselle parisuhteelle_ vaan vain rehellisyydessä/todellisuudentajussa = elämänhallinnassa yleensä haastetulle yli 60weetee 13tusinassa tyhjäarpatylsäketossulle haavehaaremitransaktioonsa.

Olisiko sinusta ap tosiaan kivempi kuulla tämä raatorehellinen totuus, että minäminäminä -mieslapsi ei yhtään hotsita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei kaipaa miesvauvaa muiden lastensa lisäksi.

Se, ettei ole aikaa, kertoo vain, ettei sulla ole sen vertaa älyä ja käsiä, että menisit auttamaan esim. ruuanlaitossa ja lasten kuskaamisessa. Ei sinusta ole kumppaniksi naisille, koska ajattelet vain itseäsi ja omaa k*rpääsi.

Toimivissa parisuhteissa mies kantaa osansa työkuormasta niin, että naisellekin jää riittävästi joutilasta aikaa. Seksi ja parisuhde ei vois vähempää kiinnostaa kun kaikki lasten aiheuttama työ kaatuu naisen vastuulle. Tai yksinhuoltajaisän. Heitäkin on, eivätkä he ehdi tai jaksa juosta naisten perässä.

T. perheen isä, kolme lasta

Minun kokemuksen mukaan naiset hössöttävät aivan liikaa ja tämä mainittu kiire on ihan itse aiheutettua.

Miestä kutsutaan mieslapseksi jollei hiki hatussa ryhdy auttamaan naista kan

Olet mielikuviesi vanki

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni halusi erota kolmannen lapsen jälkeen ja etsi lapsettoman naisen. Ehkä lapseton olisi sinullekin sopiva kumppani?

Lapseton on aina paras. 👌🙏

Monesta miehestä on pelkkää vaivaa. Jos osaa olla tasavertainen kumppani, eikä vain yksi lisähuolehdittava, niin kyllä naisella on aikaa näkemiseen. Olettaen siis, että on sinusta kiinnostunut.

Jos taas olet sitä tyyppiä, että menet naisen sohvalle odottamaan palvelua ja sotkemaan lisää, niin ei ihme, jos naisella on liian kiire näkemiseen.

Samaa mieltä kuin moni muu; jos kiinnostaa tarpeeksi niin aikaa löytyy hyvin vaikka mihin. Mulla kolme lasta viikko/viikko, matkustusta vaativa paljon aikaa vievä työ ja haluan tavata myös kavereita ja treenata. Silti kun sitten kunnolla kiinnostuin, ihastuin ja rakastuin niin viimeset neljä vuotta on aina ollut aikaa rakkaalle. Hänkin lapseton että ei ehkä tajua ihan millasta mun arki on ja että ne ruuat ja kotityöt ja läksyt, huolet, treenit ja kauppareissut vie ihan hirveesti mun aikaa. Tavataan siis pääosin mun lapsettomilla viikoilla ja mukavasti sujuu kaikki. 

 

Ikävä kyllä oon käyttäny tota kiire tekosyytä sillon kun ei ole oikein kiinnostanut mutta ei henno toiselle sitä sanoa kun juttu ihan aluillaan. Tais tämä mun nykyinen mies kans kerran pari olla kiireinen mun kanssa kun aloteltiin ja myönsi myöhemmin että häntä arvelutti alkaa mihinkään mun kanssa koska lapset (ja ikäero sun muuta mitä meil tässä on) mutta sitten ihastui kunnolla itekin ja sillä tiellä ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Ei minullakaan olisi aikaa nähdä enempää kuin kerran viikossa viikonloppuna, vaikkei ole lapsiakaan. Työmatkoihin menee aikaa, koska asun eri kaupungissa kuin missä työpaikka sijaitsee. Sitten pitäisi vielä ehtiä käydä kaupassa, laittaa ruokaa, pyykätä, siivota, kuntoilla ja nukkua riittävästi. Toki jos mies lähtisi mukaan vaikka juoksulenkille tai uimaan niin sitten ehkä onnistuisi. Jättäisin kyllä homman sikseen jos joku uusi tuttavuus alkaisi heti alussa valittamaan, ettei nähdä tarpeeksi usein tai vaatimaan että minun pitää järjestää arkeni hänen aikataulujensa mukaan.

Tämä. Itsellä vielä opiskelut tuohon päälle. Moni suhde on loppunut siihen, että toinen alkaa vaatia huomiota jatkuvasti, vaikka olen selkeästi kertonut, että en sellaiseen pysty elämäntilanteeni takia. Sitten aletaan syyllistämään, kuinka en viestittele tarpeeksi tai mitä vielä.

Nykyään olen reissutöissä, joten näkeminen olisi mahdollista ehkä viikonloppuna. Silloin pitää kuitenkin hoitaa kotityöt, koska en välttämättä ole viikolla kotona ollenkaan. Lisäksi urheilen ja käyn salilla, koska reissussa en välttämättä ehdi tai jaksa pitää kunnosta huolta. Siihen johonkin väliin jos saa itsensä myytyä niin hyvä seura kelpaa. Kitinä siitä, että elän vääränlaista elämää miehen toiveisiin nähden ei puolestaan kiinnosta.

Ei ne muuta nykyään kaipaa kuin viestittelykaveria. Kun alkaa tapaamisia ehdottelemaan niin tulee hiljaista ja "kiireitä". Erästä leidiä yritin monta kertaa treffata ja aina tuli joku tekosyy. Lopulta luovutin kun oltiin jo lasta kuskaamassa lanssilla sairaalaan, että huh huh pitkälle ne menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Ei minullakaan olisi aikaa nähdä enempää kuin kerran viikossa viikonloppuna, vaikkei ole lapsiakaan. Työmatkoihin menee aikaa, koska asun eri kaupungissa kuin missä työpaikka sijaitsee. Sitten pitäisi vielä ehtiä käydä kaupassa, laittaa ruokaa, pyykätä, siivota, kuntoilla ja nukkua riittävästi. Toki jos mies lähtisi mukaan vaikka juoksulenkille tai uimaan niin sitten ehkä onnistuisi. Jättäisin kyllä homman sikseen jos joku uusi tuttavuus alkaisi heti alussa valittamaan, ettei nähdä tarpeeksi usein tai vaatimaan että minun pitää järjestää arkeni hänen aikataulujensa mukaan.

Tämä. Itsellä vielä opiskelut tuohon päälle. Moni suhde on loppunut siihen, että toinen alkaa vaatia huomiota jatkuvasti, vaikka olen selkeästi kertonut, että en sellaiseen pysty elämäntilanteeni takia. Sitten aletaan syyllistämään, kuinka en viestittele tarpeeksi tai mitä vielä.

<

Miksi te sitten haette parisuhdekumppania jos aikaa ei näytä sille pahemmin olevan?

Täällä kovasti laitetaan kaikkia miehiä samaan mieslapsikategoriaan. Kerron oman tarinani edellisestä suhteenkaltaisesta.

Nainen oli minua muutaman vuoden nuorempi, vaikka hänen sanojensa mukaan oltiin 5-kymppisiä kumpikin. Vuoroviikkoäiti kahdelle teinille ja eronnut pitkästä suhteesta jo muutama vuosi ennen pandemiaa. Lapsiviikoilla emme tavanneet juuri koskaan. Hänellä oli kiireinen työ ja yritin tarjota apuani parhaani mukaan, mutta ei sitä apua juuri otettu vastaan. Kutsuin hänet usein syömään kun töistä pääsee, mutta ei niitäkään tarjouksia aina otettu vastaan kun oli niitä kotihommia, harrastuksia, omia kavereita jne.

Parhaani siis yritin kaikin puolin, helpottaa toisen arkea ja olla hyvä mies enkä mikään irtopillun perässä juokseva opportunisti. Mutta totuus kai oli se, että hän ei ollut valmis suhteeseen tai minä en ollut tarpeeksi kiinnostava. Oli pakko lopettaa suhde, koska itsetuntoni ei kestänyt sitä, että seurani kelpasi vain silloin, kun naisella ei kerta kaikkiaan ollut mitään muuta tekemistä.

Ap:lle sanoisin, että älä roiku huonossa suhteessa kun muunkinlaisia on olemassa. Etsi joku lapseton tai sellainen, jonka elämää eivät rytmitä pelkät palkka- ja kotityöt sekä omat jutut. Kun nainen on ollut lähemmäs 10 vuotta ilman miestä, niin paluuta siitä omasta ajasta parisuhteessa vaadittaviin kompromisseihin ei enää ole.

Vm. -72

Vierailija kirjoitti:

Täällä kovasti laitetaan kaikkia miehiä samaan mieslapsikategoriaan. Kerron oman tarinani edellisestä suhteenkaltaisesta.

Nainen oli minua muutaman vuoden nuorempi, vaikka hänen sanojensa mukaan oltiin 5-kymppisiä kumpikin. Vuoroviikkoäiti kahdelle teinille ja eronnut pitkästä suhteesta jo muutama vuosi ennen pandemiaa. Lapsiviikoilla emme tavanneet juuri koskaan. Hänellä oli kiireinen työ ja yritin tarjota apuani parhaani mukaan, mutta ei sitä apua juuri otettu vastaan. Kutsuin hänet usein syömään kun töistä pääsee, mutta ei niitäkään tarjouksia aina otettu vastaan kun oli niitä kotihommia, harrastuksia, omia kavereita jne.

Parhaani siis yritin kaikin puolin, helpottaa toisen arkea ja olla hyvä mies enkä mikään irtopillun perässä juokseva opportunisti. Mutta totuus kai oli se, että hän ei ollut valmis suhteeseen tai minä en ollut tarpeeksi kiinnostava. Oli pakko lopettaa suhde, koska itsetuntoni ei kestänyt sitä, että seurani kelpasi vain silloin, kun naisella ei kerta kaikkiaan ollut mitään muuta tekemistä.

Ap:lle sanoisin, että älä roiku huonossa suhteessa kun muunkinlaisia on olemassa. Etsi joku lapseton tai sellainen, jonka elämää eivät rytmitä pelkät palkka- ja kotityöt sekä omat jutut. Kun nainen on ollut lähemmäs 10 vuotta ilman miestä, niin paluuta siitä omasta ajasta parisuhteessa vaadittaviin kompromisseihin ei enää ole.

Vm. -72

Millä tavalla lopputulos olisi ollut eri, jos nainen olisi ollut lapseton?

Jos perimmäinen syy oli, ettei häntä kiinnostanut riittävästi. 

Kiireinen = ei kiinnostunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kovasti laitetaan kaikkia miehiä samaan mieslapsikategoriaan. Kerron oman tarinani edellisestä suhteenkaltaisesta.

Nainen oli minua muutaman vuoden nuorempi, vaikka hänen sanojensa mukaan oltiin 5-kymppisiä kumpikin. Vuoroviikkoäiti kahdelle teinille ja eronnut pitkästä suhteesta jo muutama vuosi ennen pandemiaa. Lapsiviikoilla emme tavanneet juuri koskaan. Hänellä oli kiireinen työ ja yritin tarjota apuani parhaani mukaan, mutta ei sitä apua juuri otettu vastaan. Kutsuin hänet usein syömään kun töistä pääsee, mutta ei niitäkään tarjouksia aina otettu vastaan kun oli niitä kotihommia, harrastuksia, omia kavereita jne.

Parhaani siis yritin kaikin puolin, helpottaa toisen arkea ja olla hyvä mies enkä mikään irtopillun perässä juokseva opportunisti. Mutta totuus kai oli se, että hän ei ollut valmis suhteeseen tai minä en ollut tarpeeksi kiinnostava. Oli pakko lopettaa suhde

Ei lopputuloksessa välttämättä olisi ollut eroa, mutta ei olisi mennyt "vuotta elämästä hukkaan" kun  annoin naiselle aikaa, enkä painostanut ja vaatinut toimimaan niin, että minäkin olisin suhteelta jotain saanut. Jäi hieman hyväksikäytetty olo, koska konsertit, lahjat, ravintolaillalliset, auton ym. korjaukset ja muut tarjoamani jutut kyllä kelpasivat hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kovasti laitetaan kaikkia miehiä samaan mieslapsikategoriaan. Kerron oman tarinani edellisestä suhteenkaltaisesta.

Nainen oli minua muutaman vuoden nuorempi, vaikka hänen sanojensa mukaan oltiin 5-kymppisiä kumpikin. Vuoroviikkoäiti kahdelle teinille ja eronnut pitkästä suhteesta jo muutama vuosi ennen pandemiaa. Lapsiviikoilla emme tavanneet juuri koskaan. Hänellä oli kiireinen työ ja yritin tarjota apuani parhaani mukaan, mutta ei sitä apua juuri otettu vastaan. Kutsuin hänet usein syömään kun töistä pääsee, mutta ei niitäkään tarjouksia aina otettu vastaan kun oli niitä kotihommia, harrastuksia, omia kavereita jne.

Parhaani siis yritin kaikin puolin, helpottaa toisen arkea ja olla hyvä mies enkä mikään irtopillun perässä juokseva opportunisti. Mutta totuus kai oli se, että hän ei ollut valmis suhteeseen tai minä en o

Ei lopputuloksessa välttämättä olisi ollut eroa, mutta ei olisi mennyt "vuotta elämästä hukkaan" kun annoin naiselle aikaa, enkä painostanut ja vaatinut toimimaan niin, että minäkin olisin suhteelta jotain saanut. Jäi hieman hyväksikäytetty olo, koska konsertit, lahjat, ravintolaillalliset, auton ym. korjaukset ja muut tarjoamani jutut kyllä kelpasivat hänelle.

....ja mitä tuossakaan asiassa olisi tilannetta muuttanut, että nainen olisi ollut lapseton?