Alkavasti muistisairas äitini sai lähetteen pään magneetikuvaan, mutta ei halua mennä

Et neuvottele hänen kanssaan. Ilmoitat vain että nyt se kuvaus (jolla todetaan että hänen päänsä on kunnossa!), viet hänet sinne, odotat tutkimushuoneen ulkopuolella ja sanot että mennään sen jälkeen kahville.

No koita nyt puhua sille asiasta. Pakottaakaan ei kyllä voi. Sano vaikka että olet huolissasi hänestä, jos sinun vuoksesi menisi. 

Sitten vielä sekin, että jos tänään saan hänet vakuutettua, että pitää mennä, niin huomenna sitten taas kieltäytyy. Pahimmassa tapauksessa menee itse jonnekin luukulle ja peruu ajan

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sitten vielä sekin, että jos tänään saan hänet vakuutettua, että pitää mennä, niin huomenna sitten taas kieltäytyy. Pahimmassa tapauksessa menee itse jonnekin luukulle ja peruu ajan

Ap

Ei niitä aikoja joltain luukulta peruta. Jos hän on vielä oikeustoimikelpoinen, hän saa hoitaa itse omat asiansa.

Onko sinulla edunvalvontavaltuutus?

Ensin on siinä kunnossa, että vastustaa ihan kaikkea ja sitten onkin jo siinä kunnossa, että ei oikein ymmärrä missä on ja miten on sinne päätynyt. 

No saisko vaikka sillein että viet vaan "lääkärille" et puhu kuvauksesta mitään, vai onko vielä niin skarppi että tajuaa suunnilleen missä mennään? Jos ei suostu niin ei suostu, antaa ajan vähän kulua. Voi olla että vuoden päästä on eri juttu. Varmaan jonkun muistisairausdiagnoosin saa ilman kuvauksiakin jos kerran muistitestit selvästi poikkeavia, ja kotihoidon avut rullaamaan jos siis on tarve sellaiseen. 

"Sittenhän sulla on mustaa valkoisella, että päässäsi ei ole vikaa."

En jaksaisi maanitella aikuista ihmistä, joka käyttäytyy noin lapsellisesti. Joku mielisairaus on tuokin, että ei suostuta menemään lääkäriin tms ja "mitä minä vanha ihminen siellä". Eräs rouva kökötti vaikerrellen kotonaan murtuneen ranteen kanssa ja häntä piti tuntikausia maanitella lähtemään röntgeniin. Rasittavaa ja huomionhakuista porukkaa.

Siis kutsukirje varatusta ajasta tuli ja soitti minulle kiukkuisena, että mikä tää on??

Kai siinä peruutusohjeet on mukana. Pääsen parhaimmassa tapauksessa kuskaamaan sinne, mutten pysty jäämään odottelemaan tai kahvittelemaan. Pitää käydä töissäkin.

Ja onhan hän teoriassa oikeustoimikelpoinen, mutta...

Ap.

Kerro että sillä selvitetään onko kyseessä vakava tauti ja on hyvä mennä. Itse asiassa siinä selviää missä vaiheessa ja millainen dementia on kysymyksessä. Jos on lääkkeillä hoidettava äitisi saa vielä hyviä elinvuosia. 

Vierailija kirjoitti:

Siis kutsukirje varatusta ajasta tuli ja soitti minulle kiukkuisena, että mikä tää on??

Kai siinä peruutusohjeet on mukana. Pääsen parhaimmassa tapauksessa kuskaamaan sinne, mutten pysty jäämään odottelemaan tai kahvittelemaan. Pitää käydä töissäkin.

Ja onhan hän teoriassa oikeustoimikelpoinen, mutta...

Ap.

No ethän sinä sitten auta häntä. Edunvalvontavaltakirja on muuten laadittava ja allekirjoitettava ennen kuin valtuuttaja sairastuu, ja se aktivoidaan Digi- ja väestötietovirastossa vasta lääkärintodistuksen perusteella.

Anna äitisi olla. Riittää kun valitat täällä vauvapalstalla.

Vierailija kirjoitti:

Et neuvottele hänen kanssaan. Ilmoitat vain että nyt se kuvaus (jolla todetaan että hänen päänsä on kunnossa!), viet hänet sinne, odotat tutkimushuoneen ulkopuolella ja sanot että mennään sen jälkeen kahville.

Voihan tuota yrittää, mutta kyllä ihmisellä on oikeus kieltäytyä lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidosta myös vanhana. Eli voi olla että sanoo että en mene, eikä sille mitään voi, eikä pidäkään voida. Aika turhia muutenkin nuo kuvaukset muistisairauksien tapauksessa, kun kuitenkaan ei ole hoitoja joilla tila parantaa. Ja jo oireilusta näkee että on muistisairautta. Mihinkään hoivaankaan se pelkkä diagnoosi ei oikeuta sinänsä, esim. koti- tai laitoshoitopalvelut on yhtä lailla saatavilla ilman diagnoosia tai sen kanssa, sitten kun niille on tarvetta.

Onnee vaan. Itse tässä seuraan puolison ja hänen sisarensa yrityksiä anopin terveysasioiden kanssa, alzheimer siis on todettu, ihan uskomatonta on se vänkääminen, valehtelu, apua olis kunnalta saatu mutta ajoi hoitajat tiehensä naama norsunveenä, "pärjään kyllä yksin", no eihän pärjää kun joka päivä jotain asiaa soittaa. Lapset yrittää hoitaa asioita ja saavat vaan vittuilut päällensä. 

Vierailija kirjoitti:

Kerro että sillä selvitetään onko kyseessä vakava tauti ja on hyvä mennä. Itse asiassa siinä selviää missä vaiheessa ja millainen dementia on kysymyksessä. Jos on lääkkeillä hoidettava äitisi saa vielä hyviä elinvuosia. 

Minä yritin äidilleni tuota. Hän sanoi, että kyllä hän tietää että on vakava tauti, kuolemaahan hän vanha ihminen jo tekee. Ei halunnut mitään tutkimusta tai hoitoa. Alkujärkytyksen jälkeen se oli mulle ihan ok. Eipä niihin kahdeksankymppisen muistijuttuihin sellaista hoitoa ole, jolla paranisi. Äiti jätti myös kaikki muut lääkkeet, mm. kilpirauhas- ja sydämen vajaatoimintalääkkeet, pois, kun koki että on jo aika lähteä. Viime keväänä sitten kuoli, ja minä ajattelen edelleen, että toivon että minäkin voisin lähteä noin rauhallisesti, silloin kun itse valitsen, hyväksyen täysin kuoleman.

Itse käyttäisin omien vanhempien kasvatusohjetta eli sanoisin, että joko menet tai itket ja menet. Siinä on kaksi vaihtoehtoa, sen kun valitsee mieleisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et neuvottele hänen kanssaan. Ilmoitat vain että nyt se kuvaus (jolla todetaan että hänen päänsä on kunnossa!), viet hänet sinne, odotat tutkimushuoneen ulkopuolella ja sanot että mennään sen jälkeen kahville.

 

Voihan tuota yrittää, mutta kyllä ihmisellä on oikeus kieltäytyä lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidosta myös vanhana. Eli voi olla että sanoo että en mene, eikä sille mitään voi, eikä pidäkään voida. Aika turhia muutenkin nuo kuvaukset muistisairauksien tapauksessa, kun kuitenkaan ei ole hoitoja joilla tila parantaa. Ja jo oireilusta näkee että on muistisairautta. Mihinkään hoivaankaan se pelkkä diagnoosi ei oikeuta sinänsä, esim. koti- tai laitoshoitopalvelut on yhtä lailla saatavilla ilman diagnoosia tai sen kanssa, sitten kun niille on tarvetta.

Oletko sinä ap:n äidin ALKAVAA muistisairautta hoitava lääkäri? Annatko sinä oman äitisi kuolla jos hän sairastuu esim. 60-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Jos olet muka olevinasi äitisi apuna, sinun on suhtauduttava häneen kuin uhmaikäiseen pikkulapseen. Voiko sellaisen jättää pärjäämään PÄÄN MAGNEETTIKUVAUKSESSA omin päin? Ei saatana miten tyhmä sinä olet.

Ei sinne tutkimushuoneeseem omaiset pääse mukaan. Äidin voi viedä sairaalan ovelle, kyllä sieltä saa apua oikean paikan löytämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro että sillä selvitetään onko kyseessä vakava tauti ja on hyvä mennä. Itse asiassa siinä selviää missä vaiheessa ja millainen dementia on kysymyksessä. Jos on lääkkeillä hoidettava äitisi saa vielä hyviä elinvuosia. 

 

Minä yritin äidilleni tuota. Hän sanoi, että kyllä hän tietää että on vakava tauti, kuolemaahan hän vanha ihminen jo tekee. Ei halunnut mitään tutkimusta tai hoitoa. Alkujärkytyksen jälkeen se oli mulle ihan ok. Eipä niihin kahdeksankymppisen muistijuttuihin sellaista hoitoa ole, jolla paranisi. Äiti jätti myös kaikki muut lääkkeet, mm. kilpirauhas- ja sydämen vajaatoimintalääkkeet, pois, kun koki että on jo aika lähteä. Viime keväänä sitten kuoli, ja minä ajattelen edelleen, että toivon että minäkin voisin lähteä noin rauhallisesti, silloin kun itse valitsen, hyväksyen täysin kuoleman.

Oma äitini sai 90-vuotiaana lääkkeen, joka selvästi helpotti hänen alkavaa muistisairauttaan. Sai vielä monta hyvää vuotta ja asui kotonaan kuolemaansa asti 100 vuotiaaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et neuvottele hänen kanssaan. Ilmoitat vain että nyt se kuvaus (jolla todetaan että hänen päänsä on kunnossa!), viet hänet sinne, odotat tutkimushuoneen ulkopuolella ja sanot että mennään sen jälkeen kahville.

 

Voihan tuota yrittää, mutta kyllä ihmisellä on oikeus kieltäytyä lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidosta myös vanhana. Eli voi olla että sanoo että en mene, eikä sille mitään voi, eikä pidäkään voida. Aika turhia muutenkin nuo kuvaukset muistisairauksien tapauksessa, kun kuitenkaan ei ole hoitoja joilla tila parantaa. Ja jo oireilusta näkee että on muistisairautta. Mihinkään hoivaankaan se pelkkä diagnoosi ei oikeuta sinänsä, esim. koti- tai laitoshoitopalvelut on yhtä lailla saatavilla ilman diagnoosia tai sen kanssa, sitten kun niille on tarvetta.

Oletko sinä ap

Jos ei ole holhouksessa, on jokainen täysi-ikäinen oikeustoimikelpoinen ja niin ollen hän voi itse päättää suostuuko tutkimuksiin tai hoitoihin. Sinun huutaminen ei asiaa muuta.

Sinänsä se on sama meneekö vaiko eikö, koska ei muistisairauden etenemistä voi pysäyttää mitenkään. Hidastaa voi toki joissain tapauksissa, mutta ei se magneettikuva sitäkään tee vaan suurin vaikutus on ruokavaliolla ja sopivasti liikuntaa sekä unta.

Itselläkin on muistisairas lähiomainen ja se vaatii melkoista totuttelemista että aiemmin hyvin sopuisa, aikuinen ihminen onkin yhdistelmä sekä uhmaikäistä taaperoa että vitttua viljelevää teiniä joka osaa kyllä itse vaikka ei edes muista mitä oli tekemässä.

Äitisi saa ihan itse päättää meneekö magneettikuvaan vai ei!