Mitä uskotte olevan kuoleman jälkeen?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolinhetkellä ihmisen aivot tuottavat ison annoksen DMT:ä, jolloin elämme yksilöllisten aivojemme tuottaman ikuisen elämän, ns. tuonpuoleisen. Se on jokaiselle erilainen, vaikka yleensä lajistamme johtuen sisältää samoja piirteitä.
Kuolemanrajakokemus ei kuitenkaan ole sama asia kuin fyysinen kuoleman rajalla käyminen tai fyysinen kuolema.
Kun kuolemme fyysisessä niin siirrymme henkimaailmaan josta emme pääse takaisin fyysiseen ruumiiseemme.
Kirjoitusvirhe, tarkoitin että kun kuolemme fyysisesti niin siirrymme henkimaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset
?
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Kaikkea sitä ihmiset uskottelevatkin itsellensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Kaikkea sitä ihmiset uskottelevatkin itsellensä.
Siis uskovaiset uskottelevat. Eivät kestä totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Kaikkea sitä ihmiset uskottelevatkin itsellensä.
Siis uskovaiset uskottelevat. Eivät kestä totuutta.
Totuus on mikä?
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Persoona on aivoissa kuten kirjoitat, mutta tietoisuus on kuolematon. Tietoisuus pysyy vaikka ajattelu lakkaa, se jatkaa eteenpäin muodossa tai toisessa.
Elämää. Nimittäin vaikka joku tai jokin kuolee pois, muu elämä luonnollisesti jatkaa elämistään ja uutta syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Kaikkea sitä ihmiset uskottelevatkin itsellensä.
Siis uskovaiset uskottelevat. Eivät kestä totuutta.
Totuus on mikä?
Että sielua ei ole. Eikä mitään kuoleman jälkeistä "elämää".
Vierailija kirjoitti:
En usko että on mitään, miksi olisi?
Koska elämä ei häviä koskaan.
Kuolema on hieman harhaanjohtava sana. Se ymmärreyään lopullisena asiana. Todellisuudessa se on vain muutos jossa tietoisuus siirtyy toiseen olomuotoon. Muutos on varma asia maailmankaikkeudessa, mutta elämä/tietoisuus on ikuinen. Muistakaa, että energia ei voi hävitä, se muuttaa muotoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Persoona on aivoissa kuten kirjoitat, mutta tietoisuus on kuolematon. Tietoisuus pysyy vaikka ajattelu lakkaa, se jatkaa eteenpäin muodossa tai toisessa.
Ei se nyt missään aivoissa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Kaikkea sitä ihmiset uskottelevatkin itsellensä.
Siis uskovaiset uskottelevat. Eivät kestä totuutta.
Totuus on mikä?
Että sielua ei ole. Eikä mitään kuoleman jälkeistä "elämää".
Älä uskottele itsellesi valheita, rakasta itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on hieman harhaanjohtava sana. Se ymmärreyään lopullisena asiana. Todellisuudessa se on vain muutos jossa tietoisuus siirtyy toiseen olomuotoon. Muutos on varma asia maailmankaikkeudessa, mutta elämä/tietoisuus on ikuinen. Muistakaa, että energia ei voi hävitä, se muuttaa muotoaan.
Ei se harhaanjohtavaa ole, fyysisesti ihminen kuolee kuitenkin. Kuolema on uuden alku.
Vain ihanan vapauttavaa olemattomuutta/tiedottomuutta
No ihan sitä samaa kuin ennen syntymääkin. Eli ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Persoona on aivoissa kuten kirjoitat, mutta tietoisuus on kuolematon. Tietoisuus pysyy vaikka ajattelu lakkaa, se jatkaa eteenpäin muodossa tai toisessa.
Ei se nyt missään aivoissa ole.
Missä se on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Persoona on aivoissa kuten kirjoitat, mutta tietoisuus on kuolematon. Tietoisuus pysyy vaikka ajattelu lakkaa, se jatkaa eteenpäin muodossa tai toisessa.
Ei se nyt missään aivoissa ole.
Missä se on?
Ihmisessä, myös kuoleman jälkeen henki on persoonallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vain ihanan vapauttavaa olemattomuutta/tiedottomuutta
Eikö tietoisuus oli kauniimpaa ajatella? Mitä sillä tiedottomuudella edes tekisi?
Kuolemanrajakokemus ei kuitenkaan ole sama asia kuin fyysinen kuoleman rajalla käyminen tai fyysinen kuolema.
Kun kuolemme fyysisessä niin siirrymme henkimaailmaan josta emme pääse takaisin fyysiseen ruumiiseemme.