Mitä uskotte olevan kuoleman jälkeen?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
On todennäköisempää että elämme simulaatiossa, kuin mikään muu selitys näistä henkimaailman höpötyksistä.
Miksi esimerkiksi universaali tietoisuus tai toiseen ulottuvuuteen siirtyvä tietoisuus olisi sen enempää "henkimaailman höpötyksiä" kuin multiversumi -tai simulaatioteoriat? Maailmankaikkeuden olemus on se mikä se on, eikä mitään henkimaailmaa. Me, tyhmät ihmiset, emme todellakaan sitä olemusta tunne ja tuskin kykenemme koskaan edes alkeellisin osin tuntemaankaan.
Ei varmaan mitään, mutta eipä tässä työttömänä viisikymppisenä, ainakin luullakseni eläessäni, ole myöskään mitään, ei rahaa, ei mitään positiivista, kaikki negatiivinen kyllä osuu kohdalle. Olenkin ajatellut että ehkä olenkin kuollut jossain vaiheessa ja joutunut tällaiseen umpioon, koska ei tällainen ole mitään normaalia elämääkään.
se toinen ulottuvuus, josta voi seurata edelleen tätä menoa täällä, mutta ei pääse yhteyteen vaikka niin lähellä kaikki on. Tunnen kissani läsnäolon vieressäni vielä vuosienkin jälkeen. En näe häntä, mutta tunnen läsnäolonsa.Siinä on välissä se eri ulottuvuuden horisontti jota meillä ihmisillä ei ole suotu ylittää.
Kuoleman jälkeen mennään astraalitasolle, mikä on sellainen välitila missä monta kerrosta ja sen mukaan miten on mennyt päädyt tietylle tasolle, eli se mitä monet pitävät taivaana tai helvettinä vaikka kyse on lähinnä siitä, että menet sinne minne värähtelytasosi mukaisesti kuulut. Siellä sitten tavataan "rakkaat" (oikeasti pelkät heijastukset / muistot / vain pieni osa, koska heidän sielunsa ovat jo jatkaneet matkaansa ja jo toisessa elämässä) ja pyyhitään menneen elämän muisto pois ennen kun astutaan uudestaan alas maan päälle. Näin jatketaan, kunnes uudelleen syntymää ei enää tarvita. Siinä vaiheessa sitten ei tarvita enää kuolemaakaan ja sielu siirtyy sellaiseen paikkaan, mikä itselle paras. Osa jää pysyvästi tai väliaikaisesti maan päälle, toiset siirtyvät toisaalle.
Vierailija kirjoitti:
Kuoleman jälkeen mennään astraalitasolle, mikä on sellainen välitila missä monta kerrosta ja sen mukaan miten on mennyt päädyt tietylle tasolle, eli se mitä monet pitävät taivaana tai helvettinä vaikka kyse on lähinnä siitä, että menet sinne minne värähtelytasosi mukaisesti kuulut. Siellä sitten tavataan "rakkaat" (oikeasti pelkät heijastukset / muistot / vain pieni osa, koska heidän sielunsa ovat jo jatkaneet matkaansa ja jo toisessa elämässä) ja pyyhitään menneen elämän muisto pois ennen kun astutaan uudestaan alas maan päälle. Näin jatketaan, kunnes uudelleen syntymää ei enää tarvita. Siinä vaiheessa sitten ei tarvita enää kuolemaakaan ja sielu siirtyy sellaiseen paikkaan, mikä itselle paras. Osa jää pysyvästi tai väliaikaisesti maan päälle, toiset siirtyvät toisaalle.
Ford käyttäjä pääsee taivaaseen koettuaan maanpäällisen helvetin kotteronsa kanssa, mutta Opel kuski joutuu tai pääsee Astraalitasolle, ehe ehe.
Kukapa tietää. Avaruuden härdellit on käsittämättömät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todennäköisempää että elämme simulaatiossa, kuin mikään muu selitys näistä henkimaailman höpötyksistä.
Miksi esimerkiksi universaali tietoisuus tai toiseen ulottuvuuteen siirtyvä tietoisuus olisi sen enempää "henkimaailman höpötyksiä" kuin multiversumi -tai simulaatioteoriat? Maailmankaikkeuden olemus on se mikä se on, eikä mitään henkimaailmaa. Me, tyhmät ihmiset, emme todellakaan sitä olemusta tunne ja tuskin kykenemme koskaan edes alkeellisin osin tuntemaankaan.
Olet väärässä, henkimaailma on ihan todellinen. Tiedätkö miksi puhutaan henkimaailmasta? Ei siitä puhuminen sulje pois maailmankaikkeutta tai mitään muutakaan aspektia elämästä, sehän kuuluu samaan pakettiin kaiken muunkin elämän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan mitään, mutta eipä tässä työttömänä viisikymppisenä, ainakin luullakseni eläessäni, ole myöskään mitään, ei rahaa, ei mitään positiivista, kaikki negatiivinen kyllä osuu kohdalle. Olenkin ajatellut että ehkä olenkin kuollut jossain vaiheessa ja joutunut tällaiseen umpioon, koska ei tällainen ole mitään normaalia elämääkään.
Missä vaiheessa elämäsi alkoi olla tälläistä? Jokaisella meillä on oma osamme elämässä. Oletko osannut arvostaa hyviä asioita, myös niitä ihan pienimpiä? Jostakin syystä elämäsi on nyt tuollaista.
Ei mitään. Tietoisuus vain sammuu ja lakkaan olemasta.
Vierailija kirjoitti:
Kukapa tietää. Avaruuden härdellit on käsittämättömät.
Raamatunlukija tietää! Ei tarvitse esittää veikkauksia härdelleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, koita hakea apua ja muista syödä kalanmaksaöljyä. Se auttaa jos on aivojen kemiasta johtuvaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se ei ole enää nykyisin uskon asia, vaan nykyisin tiedämme että muistomme ja persoonamme on aivosoluissa ja ihmisen kuollessa ne kuolevat. Mitään sellaista kuin sielu ei ole olemassa kuin uskomuksissa ja ihmisten toiveissa. Kuoleman jälkeen ruumiimme palaa elämän kiertokulkuun ja me lakkaamme olemasta.
Sano tuo sittenkun joudut Jumalan eteen tuomittavaksi jos et ole uskossa jeesukseen
Vaikea sanoa satuolennoille yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useampikin kuolemanrajakokemuksia vuosikymmeniä tutkinut lääkäri on tullut siihen tulokseen, ettei tietoisuuden päättyminen kuolemaan ole lainkaan itsestäänselvä asia. Samaan johtopäätökseen ovat tulleet myös monet kvanttifysiikan ilmiöihin perehtyneet tiedemiehet. Lopullista totuuttahan toki kukaan ei tiedä, eikä tuskin tule tämän maanpäällisen elämän aikana koskaan tietämäänkään.
Lähteet tähän kiitos.
Trust me bro
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todennäköisempää että elämme simulaatiossa, kuin mikään muu selitys näistä henkimaailman höpötyksistä.
Miksi esimerkiksi universaali tietoisuus tai toiseen ulottuvuuteen siirtyvä tietoisuus olisi sen enempää "henkimaailman höpötyksiä" kuin multiversumi -tai simulaatioteoriat? Maailmankaikkeuden olemus on se mikä se on, eikä mitään henkimaailmaa. Me, tyhmät ihmiset, emme todellakaan sitä olemusta tunne ja tuskin kykenemme koskaan edes alkeellisin osin tuntemaankaan.
Olet väärässä, henkimaailma on ihan todellinen. Tiedätkö miksi puhutaan henkimaailmasta? Ei siitä puhuminen sulje pois maailmankaikkeutta tai mitään muutakaan aspektia elämästä, sehän kuuluu samaan pakettiin kaiken muunkin elämän kanssa.
Millä logiikalla asia josta ei ole ainuttakaan todistetta tai havaintoa olisi todellinen?
Ensimmäiset laajat NDE-tutkimukset ovat hyvin mielenkiintoisia. Niitä alkoivat tekemään joskus 70-luvulla materialistisen tieteen edustajat tarkoituksenaan löytää ilmiölle nopeasti selitys ja jatkaa sen jälkeen muihin hommiin. Eräskin brittitutkija totesi tuolloin NDE-kokemusten olevan jostain syystä vain Kaliforniassa väitetysti tapahtuvaa hölynpölyä (ensimmäiset tutkimukset kun tehtiin Kaliforniassa). Vuosikymmeniä myöhemmin samaiset henkilöt jatkavat yhä tutkimuksiaan, ja mieli on muuttunut ilmiön suhteen täysin päinvastaiseksi.
Nykyisin NDE-ilmiöiksi ilmoitetaan varmasti kaikenlaista unista lääketokkuraisiin hallusinaatioihin, sillä ilmiön tultua tutuksi populaarikulttuurissa ihmiset saattavat odottaa kokevansa tietyissä olosuhteissa sellaisen, ja heillä on myös käsitys mitä "pitäisi" kokea. Tilanne oli 70-luvulla täysin erilainen, siis silloin kun ensimmäiset laajat aineistot ilmiöstä koottiin. Tuolloin ihmiset eivät tienneet NDE:stä mitään, eivätkä halunneet omista kokemuksistaan leimautumisen pelossa omalla nimellään edes puhua. Silti huomattiin, että ilmiö toistuu taustoista, uskonnosta, kansallisuudesta, iästä yms. riippumatta varsin samanlaisena, eikä kyseessä ei ole kovin harvinainen ilmiö.