Miksi todella moni suhtautuu lihaskuntotreeniin negatiivisesti?
Ja kommentoivat tyyliin "olen jo riittävän hoikka enkä tarvitse kuntosaleja" tai "marjanpoiminta riittää mulle kuntoiluksi".
Hyvä lihaskunto vähentää sairauksien riskiä, parantaa aineenvaihduntaa ja sydänterveyttä sekä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja voi jopa pidentää elinaikaa. Tuntuu siis todella omituiselta, että jotkut pitävät treeniä tarpeettomana ja jopa turhamaisena!
Vai elävätkö ihmiset tämänkin suhteen jossain harhassa ja pitävät omaa kehoaan keskimääräistä lihaksikkaampana, koska kantavat kaksi kertaa vuodessa multapusseja?
Kommentit (423)
Vierailija kirjoitti:
No kun mä en tarvitse sitä salia pitääkseni itseni kunnossa.
Sali-ihmiset eivät arvosta niitä ihmisiä, jotka pitävät lihaskuntoaan yllä muilla keinoin kuin kuntosalitreeneillä. Lihasvoimaa voi tavallisen ihmisen tarpeeseen hankkia vaikka säännöllisillä reipastahtisilla kävelylenkeillä (tai juoksulenkeillä), kotijumpalla vaikka pienten painojen avulla kuten jalkakyykyt, punnerrukset, vatsaliikkeet ja esim. myös hulavanteen pyöritys tekee hyvää vatsalihaksille ja myös kauppakassien kantaminen, ylämäki- ja porrasnousut kehittävät lihaskuntoa. Olen itse eläkkeelle jäännin jälkeen käynyt muutamia vuosia paikkakunnan uimahallin kuntosalilla n. elokuun puolivälistä toukokuun loppuun suhteellisen säånnöllisesti 2 kertaa viikossa ja kesällä on ollut parin kuukauden tauko uimahallin ollessa kiinni ja silloin olen hoitanut lihaskuntoani noilla muilla edellä mainituilla keinoilla ja kehon koostumsmittausten mukaan lihaskuntoni on pysynyt erinomaisella tasolla. En ota pulttia jos kuntosalitreeneihin ja muuhun liikuntaan on tullut syystä tai toisesta muutamien viikojenkin taukoja, sillä lihaksille tekee joskus hyvää olla levossakin. Itse käyn kuntosalilla koska olen vähän laiska kotijumppaaja, mutta kävelylenkkejä kyllä teen mielelläni.
Minä olen koko ikäni käynyt salilla ja lisäksi tehnyt muutakin lihaskuntoa kasvattavaa toimintaa mutten kyllä ole siitä ikinä pitänyt. Voisi verrata vessan pesuun, pakko sekin on hoitaa alta pois jossain välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään pitäisi tykätä liikunnasta? Itse inhoan liikuntaa yli kaiken mutta silti käyn kiroillen salilla treenaamassa ja juoksen lenkkejä vihaten jokaista askelta.
Ai? Kyllä minä ainakin rakastan omia lajejani. Toki on myös lajeja joista en tykkää, mutta pääosin liikunta on kivaa.
Minusta ei. Jos olisi keino säilyttää nykyinen kunto ilman liikuntaa niin maksaisin siitä mitä vain. Vapautuisi aikaa aivan mahdottomasti kaikkeen mukavaan tekemiseen.
Erikoista. Liikunta kuitenkin vapauttaa muun muassa endorfiineja, meidät on koodattu pitämään liikunnasta.
Ei kaikilla. Iso osa ihmisistä ei saa
Kerro toki, mikä on tämä iso osa ja mihin tuo ominaisuus perustuisi. Minusta kuulostaa samantyyppiseltä ilmiöltä kuin masennus, jossa serotoniinin toiminta on häiriintynyt.
Sain minäkin alapeukkuja kun totesin että meidät on koodattu pitämään liikunnasta. En tiedä millä logiikalla niitä alapeukkuja jaellaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta tämäkin. Pitää muistaa että varsinkin miehillä halkojen hakkaaminen ei pidemmän päälle kehitä enää lihaskuntoa matalan kuorman takia, toki ylläpitää lihaskuntoa.
Tekniikkalaji.
Kun aloitin nyrkkeilyn, niin kalorit putosi äkäseen. Johtui kun ei osanut tekniikkaa ja tuli käytettyä lihaksia.
Tekniikka parani, niin kalorin kulutus väheni ja liikkeestä tuli ergonomisempi ja energiaa säästävämpi. Helposti sai tunnin aikana 1000 kcal kulutettua etenkn kun oli salilla hankittu ylimääräistä lihaskudosta ympärille. Onneksi nekin sai pois hikoilemalla ja vähentämällä proteiinin määrää ruokavaliosta.
Nykyisellään ei mene edes puolia tuosta edes puolentositsta tunnin treenin aikana. Sen takia esimerkiksi lihaskuntoilussa ja voimailussa pitää muuttaa liikettä erilaiseksi joka treenillä.
Ettei aina tee sitä penkkipunnerrusta. Vaan samaa lihasryhmää mutta eri tavalla. Vähentää kulumia yms ja kehittää oikeasti kroppaa next level. Muuten liike muuttuu liian energiaa säästäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään pitäisi tykätä liikunnasta? Itse inhoan liikuntaa yli kaiken mutta silti käyn kiroillen salilla treenaamassa ja juoksen lenkkejä vihaten jokaista askelta.
Ai? Kyllä minä ainakin rakastan omia lajejani. Toki on myös lajeja joista en tykkää, mutta pääosin liikunta on kivaa.
Minusta ei. Jos olisi keino säilyttää nykyinen kunto ilman liikuntaa niin maksaisin siitä mitä vain. Vapautuisi aikaa aivan mahdottomasti kaikkeen mukavaan tekemiseen.
Erikoista. Liikunta kuitenkin vapauttaa muun muassa endorfiineja, meidät on koodattu pitämään liikunnasta.
Ei kaikilla. Iso osa ihmisistä ei saa
Vaikea uskoa, että aivan yhtäkkiä evoluutiossa olisi syntynyt sellainen mutaatio, että iso osa ihmisistä ei enää saa liikunnasta dopamiinia, endorfiinia tai serotoniinia.
Olet ymmärtänyt evoluution täysin väärin.
Osa ihmisistä on sopeutunut siihen että selviytyäkseen ovat juosseet antiloopin kiinni kun toiset ovat sopeutuneet säästämällä kaiken mahdollisen energia olemalla liikkumatta. Näiden molempien jälkeläisiä on maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun mä en tarvitse sitä salia pitääkseni itseni kunnossa.
Sali-ihmiset eivät arvosta niitä ihmisiä, jotka pitävät lihaskuntoaan yllä muilla keinoin kuin kuntosalitreeneillä. Lihasvoimaa voi tavallisen ihmisen tarpeeseen hankkia vaikka säännöllisillä reipastahtisilla kävelylenkeillä (tai juoksulenkeillä), kotijumpalla vaikka pienten painojen avulla kuten jalkakyykyt, punnerrukset, vatsaliikkeet ja esim. myös hulavanteen pyöritys tekee hyvää vatsalihaksille ja myös kauppakassien kantaminen, ylämäki- ja porrasnousut kehittävät lihaskuntoa. Olen itse eläkkeelle jäännin jälkeen käynyt muutamia vuosia paikkakunnan uimahallin kuntosalilla n. elokuun puolivälistä toukokuun loppuun suhteellisen säånnöllisesti 2 kertaa viikossa ja kesällä on ollut parin kuukauden tauko uimahallin ollessa kiinni ja silloin olen hoitanut lihaskuntoani noilla muilla edellä mainituil
1. Lähtökohtaisesti on tosiaan anna näille väitteille siitä että joku harrastaa kotona tai saa arjessa tarpeeksi lihaskuntoharjoittelua juurikaan arvoa, koska faktat puhuvat puolestaan ja tilastot osoittavat, että valtaosa ei harrasta tarpeeksi liikuntaa tai varsinkaan voimaharjoittelua.
2. Olet todennäköisesti yli 65 koska olet eläkkeellä, sinulle on eri liikuntasuositukset kuin täysi-ikäisille alle 65-vuotiaille.
3. Suositusten mukaan lihaskuntoharjoitteluksi lasketaan arkista toimintaa raskaampi tekeminen. Kauppakassien kantaminen on arkista toimintaa, sitä ei siis lasketa lihaskuntoharjoitteluksi, vaan ihan vain arkiliikunnaksi (joka sekin siis toki on tärkeää).
4. Olet siis pääsääntöisesti käynyt salilla, mutta välillä tehnyt jotain muuta. Sehän on tosi hyvä, mutta huomaat itsekin että se saliharjoittelu on oleellista suuressa mittakaavassa. Mulla on kotona säädettävät painot eli tiedän että kotonakin voi treenata, käyn silti välillä salilla koska vaihtelu tekee hyvää ja salilla saa enemmän painoa tankoon.
Lihaskuntotesti on helppo tehdä kotona. Monia variaatioita toki siitäkin on mutta se sama joka yläasteella tuli tutuksi. Kertoo osviittaa siitä kunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään pitäisi tykätä liikunnasta? Itse inhoan liikuntaa yli kaiken mutta silti käyn kiroillen salilla treenaamassa ja juoksen lenkkejä vihaten jokaista askelta.
Ai? Kyllä minä ainakin rakastan omia lajejani. Toki on myös lajeja joista en tykkää, mutta pääosin liikunta on kivaa.
Minusta ei. Jos olisi keino säilyttää nykyinen kunto ilman liikuntaa niin maksaisin siitä mitä vain. Vapautuisi aikaa aivan mahdottomasti kaikkeen mukavaan tekemiseen.
Erikoista. Liikunta kuitenkin vapauttaa muun muassa endorfiineja, meidät on koodattu pitämään liikunnasta.
Mitä sä höpötät? Ilo on positiivinen tunne, josta vapautuu onnellisuushormonia. Liikunta vapauttaa näitä hormoneja myös, eli liikunta tuottaa iloa. On erikoista jos tosiaan väität, että isolle osalle ihmisistä ei näin käy. Kyllä minä väitän että se on aika iso käänne evoluutiossa.
En esittänyt mitään argumentteja sen suhteen, miksi liikunta vapauttaa niitä hormoneja. Ainoastaan että näin on. Ja saat kyllä melkoisesti perustella, jotta saisit minut tai tutkijat vakuuttuneeksi että näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että aivan yhtäkkiä evoluutiossa olisi syntynyt sellainen mutaatio, että iso osa ihmisistä ei enää saa liikunnasta dopamiinia, endorfiinia tai serotoniinia.
Ei lainkaan. Mutaatioita syntyy tosi paljon ja usein ja se on osa evoluutiota.
Kuitenkin liikunnan pitää olla tosi raskasta ja sellaista ei oikein joka päivä ole terveellistä tehdä varsinkaan vanhana että saa ne high-tunteet liikunnasta. Maksimissaan sen 3x viikossa ja nykyiselläänkin puhutaan että korkeintaan kerran viikossa tosi kova. Monissa kilpalajeissa keskitytään kovaan suoritukseen vain kilpatilanteessa.
Joku kävely tai kympin lenkki juosten ei tuo hyvää oloa, jos siihen on tottunut. Toki tosi moni plaseboi tunnetilojaan, mutta aidon hyvän tunteen saa kovalla rääkillä ja se tunne ennen hyvää oloa on lähinnä oksettava ja moni keskeyttää suoritukset kesken.
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvi kysymys pitkälti, ei vanhempi sukupolvi ymmärrä mistään saleista mitään. Ennen oli pihatyöt ja hyötyliikunta. Nyt on sali, peili, luurit päässä ja puhelin. Terveempänä pysyy kun vaikka lenkkeilee ja harrastaa jotain sosiaalia lajeja.
Osin sukupolvikysymys. Tosin muutamia senioreita olen saanut patistettua kuntosalille ja ovat olleet ihmeissään toimintakyvyn paranemisesta.
Ei lainkaan. Mutaatioita syntyy tosi paljon ja usein ja se on osa evoluutiota.
Kuitenkin liikunnan pitää olla tosi raskasta ja sellaista ei oikein joka päivä ole terveellistä tehdä varsinkaan vanhana että saa ne high-tunteet liikunnasta. Maksimissaan sen 3x viikossa ja nykyiselläänkin puhutaan että korkeintaan kerran viikossa tosi kova. Monissa kilpalajeissa keskitytään kovaan suoritukseen vain kilpatilanteessa.
Joku kävely tai kympin lenkki juosten ei tuo hyvää oloa, jos siihen on tottunut. Toki tosi moni plaseboi tunnetilojaan, mutta aidon hyvän tunteen saa kovalla rääkillä ja se tunne ennen hyvää oloa on lähinnä oksettava ja moni keskeyttää suoritukset kesken.
mutaatioita syntyy tosi paljon kyllä, mutta harvemmin ihan yhtäkkiä niin, että sama mutaatio koskettaisi isoa osaa ihmiskunnasta (tästä odotan vieläkin tietoja, mikä on iso osa?)
En osaa vastata tuohon loppuun koska en ymmärrä miten se liittyy siihen, mitä olen sanonut. Liikunta vapauttaa mielihyvähormoneja, sellaisen argumentin olen esittänyt enkä jaksa enää sitä jankata.
Vierailija kirjoitti:
Ei lainkaan. Mutaatioita syntyy tosi paljon ja usein ja se on osa evoluutiota.
Kuitenkin liikunnan pitää olla tosi raskasta ja sellaista ei oikein joka päivä ole terveellistä tehdä varsinkaan vanhana että saa ne high-tunteet liikunnasta. Maksimissaan sen 3x viikossa ja nykyiselläänkin puhutaan että korkeintaan kerran viikossa tosi kova. Monissa kilpalajeissa keskitytään kovaan suoritukseen vain kilpatilanteessa.
Joku kävely tai kympin lenkki juosten ei tuo hyvää oloa, jos siihen on tottunut. Toki tosi moni plaseboi tunnetilojaan, mutta aidon hyvän tunteen saa kovalla rääkillä ja se tunne ennen hyvää oloa on lähinnä oksettava ja moni keskeyttää suoritukset kesken.
mutaatioita syntyy tosi paljon kyllä, mutta harvemmin ihan yhtäkkiä niin, että sama mutaatio koskettaisi isoa osaa ihmiskunnasta (tästä odotan vieläkin tietoja, mikä on iso osa?)
En osa
No tän mukaan 50% ei saa iloa liikunnasta https://www.freeletics.com/en/press/news/half-of-americans-find-no-joy-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä harrastan kestävyysurheilua, mutta lihaskuntotreenit jää liian usein tekemättä, koska se on niin tappavan tylsää.
Tein eilen nopean lihaskuntotreenin kestävyys harjoittelun perään. Yhteiskesto kokonaisuudessaan 3h. Lihaskunnon osuus oli 15-20 min.
Leuanvedot 5x 15, etunojat 5x50, vatsa5x100, selkä5x200, kyykkyhypyt tai kyykyt 5x50.
Kaikki peräkanaa viisi kertaa koko rimpsu. Lopussa tuntuu hyvältä. Paljon paremmalta itseasiassa kuin pitkän juoksun jälkeen ja loppuun voi ruokailun jälkeen venytellä tunnin verran.
Moni lojuu salillakin tunnin verran vaikka saisi koko paskan alas kymmenessä minuutissa. Siksi eivät kehity. Homma pitää punnertaa raivolla läpi. Sellainen nysväily ja palautumisaikaa odottelu ei kehitä loppupelissä. Etunojiin palautuu kun tekee siinä välissä kyykyt vatsat selät
Palautumisajan saa siitä viidestä minuutista 30 sekuntiin, kun vain laskee sitä asteittain vuosien varrella. Jää aikaa muuhunkin kuin salilla istuskeluun ja puuskuttamiseen.
Kätevää ja voi tehdä vaikka koko kropan treenin niiden käsien sijaan... Toki voi sinne mennä puuskuttamaan ja istuksimaankin, jos ei ole muuta tekemistä.
Yksi mikä unohtuu myös lihashuollon lisäksi ja kestävyysliikunnan lisäksi on venyttely.
Monet väittää venyttelevänsä etenin budosaleilla näkee vanhoja mestareita jotka venyttelee joka treeneissä, mutta mitään tuloksia ei ole tullut liikkuuudessa.
On jopa kangistuttu vuosien varrella tosi kankeiksi kuin talikot.
Hyvän valmentajan johdolla ihan tavallisella venyttelyllä päivittäin lihashuollon yhteydessä saat spagaatit alle parissa vuodessa. Ei vie vuosikymmeniä.
Venyttelyn ja liikkuvuusharjoittelun ansiosta myös salitulokset ja kestävyystulokset paranee. Venyttely on myös sellainen mikä koetaan usein vastenmieliseksi.
Lihaskunnon harjoittelu tekee elämästä helpompaa, tässä mun esimerkki.. Muistan kun yksi iso paistinpannuni oli minusta niin painava, etten kyennyt pitämään kahvasta kiinni yhdellä kädellä kun toisella kädellä tiskasin pannua. Nyt tuo sama pannu on ihan kevyt, pitelenpä sitä miten päin tahansa. Olen treenannut käsien lihaksia.
Ihminen joka ei tee lihaskuntoharjoituksia, ei tajua miten heikko ehkä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini, joka ei koskaan harrastanut mitään liikuntaa liikunnan vuoksi, teki vielä 90 vuotiaana klapeja kirveellä. Ehkä hän sitten oli poikkeusyksilö, mutta hänelle ainakin riitti koko elämän kuntoiluksi kaikki se, minkä ap väittää olevan liian kevyttä puuhastelua.
Vaarini kuoli alle 70-vuotiaana sydänkohtaukseen, vaikka puuhasteli. Äitisi on ollut nuorempanakin hitusen aktiivisempi fyysisesti kuin uudempi sukupolvi.
Mun kaveri kuoli 27 vuotiaana salilla painoja nostellessaan.
M45
Suomessa urheilijat käyttää yllättävän paljon alkoholia ja ihmettelee kun eivät pärjää kisoissa ja tuloksia ei synny.
Vähän hassua. Valmentajat tietää mutta kukaa ei muuta tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lainkaan. Mutaatioita syntyy tosi paljon ja usein ja se on osa evoluutiota.
Kuitenkin liikunnan pitää olla tosi raskasta ja sellaista ei oikein joka päivä ole terveellistä tehdä varsinkaan vanhana että saa ne high-tunteet liikunnasta. Maksimissaan sen 3x viikossa ja nykyiselläänkin puhutaan että korkeintaan kerran viikossa tosi kova. Monissa kilpalajeissa keskitytään kovaan suoritukseen vain kilpatilanteessa.
Joku kävely tai kympin lenkki juosten ei tuo hyvää oloa, jos siihen on tottunut. Toki tosi moni plaseboi tunnetilojaan, mutta aidon hyvän tunteen saa kovalla rääkillä ja se tunne ennen hyvää oloa on lähinnä oksettava ja moni keskeyttää suoritukset kesken.
mutaatioita syntyy tosi paljon kyllä, mutta harvemmin ihan yhtäkkiä niin, että sama mutaatio koskettaisi isoa osaa ihmiskunnasta (tästä odotan vieläkin tietoja,
Sä voit jankata tuota, mä voin jankata sitä että liikunta vapauttaa mielihyvähormoneja. Ihan jokaisella, ellei ole jotain todella hämmentävää mutaatiota. Tai sitten voidaan lopettaa tähän, koska näköjään käydään ihan eri keskusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Lihaskunnon harjoittelu tekee elämästä helpompaa, tässä mun esimerkki.. Muistan kun yksi iso paistinpannuni oli minusta niin painava, etten kyennyt pitämään kahvasta kiinni yhdellä kädellä kun toisella kädellä tiskasin pannua. Nyt tuo sama pannu on ihan kevyt, pitelenpä sitä miten päin tahansa. Olen treenannut käsien lihaksia.
Ihminen joka ei tee lihaskuntoharjoituksia, ei tajua miten heikko ehkä on.
En tee ylimäärästä kuntoilua ja niin isoa pannua ei edes kaupassa ole tullu vastaan etten sais sitä yhellä kädellä käsiteltyä. On minulla tuollainen 15kg kahvakuula jonka saan helposti yhdellä kädellä nosteltua joten ihan heikko ei ole lihaskunto. Jaksan myös nostaa ja kantaa molemmat teinini sekä naisystäväni yhtä aikaa, tuli viime viikolla kokeiltua kun pelleiltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihaskunnon harjoittelu tekee elämästä helpompaa, tässä mun esimerkki.. Muistan kun yksi iso paistinpannuni oli minusta niin painava, etten kyennyt pitämään kahvasta kiinni yhdellä kädellä kun toisella kädellä tiskasin pannua. Nyt tuo sama pannu on ihan kevyt, pitelenpä sitä miten päin tahansa. Olen treenannut käsien lihaksia.
Ihminen joka ei tee lihaskuntoharjoituksia, ei tajua miten heikko ehkä on.
En tee ylimäärästä kuntoilua ja niin isoa pannua ei edes kaupassa ole tullu vastaan etten sais sitä yhellä kädellä käsiteltyä. On minulla tuollainen 15kg kahvakuula jonka saan helposti yhdellä kädellä nosteltua joten ihan heikko ei ole lihaskunto. Jaksan myös nostaa ja kantaa molemmat teinini sekä naisystäväni yhtä aikaa, tuli viime viikolla kokeiltua kun pelleiltiin.
Teet lihaskuntoharjoittelua, mutta et tee lihaskuntoharjoittelua.
Minä en ymmärrä, miksi aina pitäisi kehittyä. Missä kohtaa tulee se, että nyt on lihaksia ja kestävyyskuntoa tarpeeksi. Näitä, jotka joko juoksevat tai treenaavat salilla ympäri vuoden, on paljon. Ei siinä ehdi marjametsään tai kasvimaalle, kun jäisi treeni väliin.
Vaikea uskoa, että aivan yhtäkkiä evoluutiossa olisi syntynyt sellainen mutaatio, että iso osa ihmisistä ei enää saa liikunnasta dopamiinia, endorfiinia tai serotoniinia.