Miksi todella moni suhtautuu lihaskuntotreeniin negatiivisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen samaa. Kestävyyskunto ja lihaskunto ovat eri asioita, molemmat tärkeitä. Lihasvoiman hupeneminen vaikuttaa myös siihen, ettei jaksa enää kyykkiä siellä marjastamassa. Mutta ehkä lihakset sitten mielletään vain miesten jutuksi? Itse haluan mummonakin ison ja toimintakykyisen pehvan 😄 Se auttaa pitämään askeleen kepeänä.

Oletko koskasn koittanut marjastamista useana päivänä peräkkäin? Kyllä se kasvattaa nimenomaan lihaskuntoa, toki esim tasapainon ja ulottuvuuden ohella.

 

te, jotka olette sitä mieltä, että erikseen pitää tehdä jotain teeniä ette vaan oikeasti harrasta päivittäin mitään fyysistä arkipuuhastelua. Teillä se liikunta on erototettu omaksi osiokseen ja muun päivää istutte työtuolissa tai soffalla - paitsi tosiaan ehkä

 

Olet sitten todella harvinaisuus jos oikeasti teet noita asioita ympäri vuoden niin paljon, että ne korvaavat tavoitteellisen lihaskuntoharjoittelun. Onnittelut! Tilanteesi ei kuitenkaan selitä sitä, miksi niin moni ei voimaharjoittele tai on jopa sitä vastaan. 

 

Olen uimari, uin pitkiä matkoja avovedessä kesäisin ja vähän lyhyempiä matkoja altaassa talvisin. Hoidan puutarhaa ja kesällä/syksyllä jonkin verran marjastan ja sienestän. Minulle nuo aktiviteetit eivät ole riittäneet lihaskunnon kasvattamiseksi tai edes ylläpitämiseksi, vaan vasta raskaampien painojen nostaminen säännöllisellä ohjelmalla on tuonut tarvittavaa voimaa ja lihasmassaa. Olo on aivan erilainen. 

Vierailija kirjoitti:

Antaa suhtautua negatiivisesti. Ei ole niin ruuhkaa salilla.

Lihaskuntoa voi treenata muutenkin kuin salilla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi olla keskimääräistä lihaksikkaampi? Ylilihaksikkuus on ylipainoa siinä missä rasvakerroskin. Kummassakaan ei ole mitään järkeä vaan aiheuttavat merkittäviä haittoja hyvinvoinnille. 

Koska keskivertoihminen ei ole nykyisin kovin lihaksikas, ei kannata ottaa matti meikäläisestä mallia. Keskivertosuomalainen on yli nelikymppinen, eikä harrasta tarpeeksi yhtään minkäänlaista liikuntaan. 

 

Ylilihaksikkuus vaatii ihan kauheasti töitä. Siihen vaaditaan pitkäjänteisyyttä, kovaa treeniä, hyvät geenit ja joskus kemiallista avustusta. Mitenkään vahingossa se ei tapahdu. 

Jostain syystä kaikkeen liikuntaan suhtaudutaan kielteisesti. Minä olen nyt aloittanut säännöllisen liikunnan ja lisäksi kävelen tai pyöräilen melkein joka paikkaan. Todella moni on naureskellut, kun on nähnyt minut juoksemassa hikipäässä naama punaisena. Lisäksi kyselevät, miksi en enää aja autolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihas ei kasva sellaisella liikunnalla, jota teet saman verran viikosta ja vuodesta toiseen. Ikääntymisen kemialliset faktat aiheuttavat lihaskatoa ihan kaikille yli kolmekymppisille.

Toki voit kestävyysliikunnalla (lumityöt, marjastus, soutelu) ylläpitää jonkinlaista lihaskuntoa, mutta nämä eivät ylläpidä saati kehitä voimaa, koska teho on aina pitkäkestoisessa kuntoilussa matala. Kestävyyskuntosi, siis sydän- ja verenkiertoelimistön kunto, on varmasti sen sijaan hyvä.

Lumityöt, soutu ja moni muu on mainittu ukk instituutin sivuillakin Lihasvoimaa ja -kestävyyttä parantavina liikuntamuotoina mutta hyvä että sä tiedät paremmin.

Lihaskestävyydestä puhuvat siellä, se on eri asia kuin lihasvoima. Nuo lajit eivät kehitä lihasvoimaa kuin aloittelijalla muutaman viikon.

Toki nuokin saadaa

Et ole tainnut pahemmin soutaa.

Negatiivisesti lihaskuntotreeniin suhtautuvat:

-Eivät osaa

-Eivät kestä tuskaa

Yleensä ns. heikompi aines ei tee lihaskuntonsa eteen mitään. Sitten vanhoina syövät lääkkeitä, valittavat ja syyttelevät yhteiskuntaa rapistumisestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihas ei kasva sellaisella liikunnalla, jota teet saman verran viikosta ja vuodesta toiseen. Ikääntymisen kemialliset faktat aiheuttavat lihaskatoa ihan kaikille yli kolmekymppisille.

Toki voit kestävyysliikunnalla (lumityöt, marjastus, soutelu) ylläpitää jonkinlaista lihaskuntoa, mutta nämä eivät ylläpidä saati kehitä voimaa, koska teho on aina pitkäkestoisessa kuntoilussa matala. Kestävyyskuntosi, siis sydän- ja verenkiertoelimistön kunto, on varmasti sen sijaan hyvä.

Lumityöt, soutu ja moni muu on mainittu ukk instituutin sivuillakin Lihasvoimaa ja -kestävyyttä parantavina liikuntamuotoina mutta hyvä että sä tiedät paremmin.

Lihaskestävyydestä puhuvat siellä, se on eri asia kuin lihasvoima. Nuo lajit eivät kehitä lihasvoimaa kuin aloittel

 

Juttelin joskus uimalan saunassa erään todella menestyneen suomalaisen melojan kanssa. Okei, se oli melontaa eikä soutamista mutta kuitenkin. Arvaa oliko hänellä saliohjelma vai ei? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahkapetterit luulee ettei lihaskuntoa saa kuin kuntosalilla.

Aloituksessa ei puhuttu kuntosalista. Ja juuri tällaista asennetta tarkoitan! Jos käy salilla, niin on heti joku rahkapetteri. Miksi?

Ap

Kyllä sinä sen mainitsit. On tämä palsta mennyt nykyaikuisten hätähousujen temmellyskentäksi. Ei jakseta lukea, eikä edes muistaa vähän ajan päästä, mitä on kirjoittanut, vaikka tuo aloitus siirtyy joka ikiselle sivulle. Tästä voi jo päätellä sen, että sinulla kuntosaliharrastus on vaikuttanut jo negatiivisesti aivojesi toimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa suhtautua negatiivisesti. Ei ole niin ruuhkaa salilla.

Lihaskuntoa voi treenata muutenkin kuin salilla.

Olipa upea juttu, että selvensit tämän!

Siitä huolimatta osa sitä treenaisi salilla. Siten negatiivisesti asiaan suhtautuvien määrä vähentää myös salikävijöiden määrää, joten salilla on vähemmän ruuhkaa.

Tai kolaavat lunta muutaman kerran talvessa.

Äitini, joka ei koskaan harrastanut mitään liikuntaa liikunnan vuoksi, teki vielä 90 vuotiaana klapeja kirveellä. Ehkä hän sitten oli poikkeusyksilö, mutta hänelle ainakin riitti koko elämän kuntoiluksi kaikki se, minkä ap väittää olevan liian kevyttä puuhastelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahkapetterit luulee ettei lihaskuntoa saa kuin kuntosalilla.

Aloituksessa ei puhuttu kuntosalista. Ja juuri tällaista asennetta tarkoitan! Jos käy salilla, niin on heti joku rahkapetteri. Miksi?

Ap

Kyllä sinä sen mainitsit. On tämä palsta mennyt nykyaikuisten hätähousujen temmellyskentäksi. Ei jakseta lukea, eikä edes muistaa vähän ajan päästä, mitä on kirjoittanut, vaikka tuo aloitus siirtyy joka ikiselle sivulle. Tästä voi jo päätellä sen, että sinulla kuntosaliharrastus on vaikuttanut jo negatiivisesti aivojesi toimintaan.

Mainitsin useita muitakin sanoja, kuten "marjanpoiminta", mutta tämä keskustelu ei käsittele silti marjanpoimintaa. En tajua miten kukaan jaksaa vängätä näin ihme asioista.

Ap

Miksi lihaskunto on tärkeää, vai ovatko lihakset vain painoa lisääviä mökkylöitä?

-lihas liikuttaa sinua, ja lihaksen koko korreloi voiman kanssa. Mitä voimakkaampi lihas, sitä ketterämmin liikut. 

-lihas tukee niveliä. Mitä paremmin lihas toimii, sitä enemmän se suojaa niveliä kuormitukselta. Nivelet valitettavasti vain kuluvat ajan kuluessa, eikä kulumiin ole parannuskeinoa.

-lihas parantaa aineenvaihduntaa. Tämä mm. estää metabolisia sairauksia ja insuliiniresistenssiä (kakkostyypin diabetes). 

-lihas auttaa kehittämään tasapainoa. Vahva lihas pitää nivelen vakaana ja hahmottamaan kehon paremmin.

-voimaharjoittelu kehittää hermostoa. Koko kehon keskusjärjestelmä, hermosto, vaikuttaa aivan kaikkeen, mm. stressinsietokykyyn, uneen, jaksamiseen...

Vierailija kirjoitti:

Minä harrastan kestävyysurheilua, mutta lihaskuntotreenit jää liian usein tekemättä, koska se on niin tappavan tylsää. 

Tein eilen nopean lihaskuntotreenin kestävyys harjoittelun perään. Yhteiskesto kokonaisuudessaan 3h. Lihaskunnon osuus oli 15-20 min.

Leuanvedot 5x 15, etunojat 5x50, vatsa5x100, selkä5x200, kyykkyhypyt tai kyykyt 5x50.

Kaikki peräkanaa viisi kertaa koko rimpsu. Lopussa tuntuu hyvältä. Paljon paremmalta itseasiassa kuin pitkän juoksun jälkeen ja loppuun voi ruokailun jälkeen venytellä tunnin verran.

Moni lojuu salillakin tunnin verran vaikka saisi koko paskan alas kymmenessä minuutissa. Siksi eivät kehity. Homma pitää punnertaa raivolla läpi. Sellainen nysväily ja palautumisaikaa odottelu ei kehitä loppupelissä. Etunojiin palautuu kun tekee siinä välissä kyykyt vatsat selät ja leuat. Sitten heti taas etunojat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen samaa. Kestävyyskunto ja lihaskunto ovat eri asioita, molemmat tärkeitä. Lihasvoiman hupeneminen vaikuttaa myös siihen, ettei jaksa enää kyykkiä siellä marjastamassa. Mutta ehkä lihakset sitten mielletään vain miesten jutuksi? Itse haluan mummonakin ison ja toimintakykyisen pehvan 😄 Se auttaa pitämään askeleen kepeänä.

Oletko koskasn koittanut marjastamista useana päivänä peräkkäin? Kyllä se kasvattaa nimenomaan lihaskuntoa, toki esim tasapainon ja ulottuvuuden ohella.

 

te, jotka olette sitä mieltä, että erikseen pitää tehdä jotain teeniä ette vaan oikeasti harrasta päivittäin mitään fyysistä arkipuuhastelua. Teillä se liikunta on erototettu omaksi osiokseen ja muun päivää istutte työtuolissa tai soffalla - paitsi tosiaan ehkä kerrran vuodessa siirrätte vähän multasäkkiä kesäkukkaistutuksen vieressä. Mutta toiset tekevät

Tässä UKK:n suositus: 

Lihaskuntoa ja liikehallintaa toimintakyvyn tueksi 

ainakin 2 kertaa viikossa 

Kuormita suuria lihasryhmiä ja haasta tasapainoa tavallista enemmän.

Lihaskunto kasvaa kun rasitus on normaalia arkea suurempaa. Kyykky on ihmiselle lepoasento ja kyykystä nouseminen taas kuuluu ihan normaaliin arkeen. Jos marjastaminen kasvattaa lihaskuntoasi (kuten aloittelijalla saattaa käydä), kertoo se lähinnä siitä ettet ole kovin hyvässä kunnossa. 

Samaa sarjaa on syödä pelkkiä vihanneksia ja kuvitella ettei proteiinia tarvitse kuin kehonrakentajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä harrastan kestävyysurheilua, mutta lihaskuntotreenit jää liian usein tekemättä, koska se on niin tappavan tylsää. 

Tein eilen nopean lihaskuntotreenin kestävyys harjoittelun perään. Yhteiskesto kokonaisuudessaan 3h. Lihaskunnon osuus oli 15-20 min.

Leuanvedot 5x 15, etunojat 5x50, vatsa5x100, selkä5x200, kyykkyhypyt tai kyykyt 5x50.

Kaikki peräkanaa viisi kertaa koko rimpsu. Lopussa tuntuu hyvältä. Paljon paremmalta itseasiassa kuin pitkän juoksun jälkeen ja loppuun voi ruokailun jälkeen venytellä tunnin verran.

Moni lojuu salillakin tunnin verran vaikka saisi koko paskan alas kymmenessä minuutissa. Siksi eivät kehity. Homma pitää punnertaa raivolla läpi. Sellainen nysväily ja palautumisaikaa odottelu ei kehitä loppupelissä. Etunojiin palautuu kun tekee siinä välissä kyykyt vatsat selät ja leuat. Sitten heti taas etunojat jne.

Kumma homma. Itse nysvään salilla tunnin ja palauttelen todellakin maksimimaven jälkeen hyvän tovin. Kummasti on tullut kehitystäkin.

Miksi kenenkään pitäisi tykätä liikunnasta? Itse inhoan liikuntaa yli kaiken mutta silti käyn kiroillen salilla treenaamassa ja juoksen lenkkejä vihaten jokaista askelta.

"rahkapetterit" on tosiaan vähän rasittavia, mutta samalla tavoin rasittavia on muutkin raivokuntoilijat. Jos joka päivästä menee 3h kuntoiluun ja 8h töihin niin vähänpä sitä yhteistä aikaa jää, ja tuntuu että tärkeintä maailmassa on se oma keho.

Mutta ei se sohvalla köllöttävä kaljapetterikään mikään pääpalkinto ole. 

Vierailija kirjoitti:

Äitini, joka ei koskaan harrastanut mitään liikuntaa liikunnan vuoksi, teki vielä 90 vuotiaana klapeja kirveellä. Ehkä hän sitten oli poikkeusyksilö, mutta hänelle ainakin riitti koko elämän kuntoiluksi kaikki se, minkä ap väittää olevan liian kevyttä puuhastelua. 

Hänen elämäntyylinsä oli varmasti aika erilainen kuin keskivertoihmisen nykyään. Lisäksi yli 90-vuotiaalle liikuntasuositukset ovat erilaiset kuin alle 65-vuotiaille. Moni äitisi ikäinenkin harrasti nuorena voimistelua tai muuta liikuntaa, ja toki arki oli raskaampaa. 

 

En oikein ymmärrä näiden menehtyneiden varjolla ratsastamista. Kun tosiasia kuitenkin on, että esim. suuret ikäluokat ovat sairaampia kuin vanhempansa olivat samassa iässä, ylikuolleisuuttakin ikäluokissa jo on. Ja nimenomaan kuollaan sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin ja muistisairauksiin, joihin kaikkiin liikunnalla ja voimaharjoittelulla olisi enemmän tai vähemmän ehkäisevä vaikutus.